Kangasalan kirkon ulkoseinässä on verikivi, joka vuotaa verta. Verikiveen liittyy perimätarina Kuussalon Kaarinasta. Kaarina, talonpoikaisnainen, asui Kuussalon kylässä Kangasalla. Nuori aatelismies iski silmänsä kauniiseen Kaarinaan ja rakastui häneen sydänjuuriaan myöten. Miehen suku ei voinut hyväksyä nuorten suhdetta. Olihan täysin käsittämätöntä 1600-luvulla talonpoikaistytön ja aatelismiehen avioliitto. Säätyerot olivat vallalla ja miehen suku sai juoniteltua Kaarinan noidaksi …
Liuksialan kartanon mailla, peltojen keskellä, kiviaidan ympäröimänä on Liuksialan kappeli, jonka on suunnitellut Josef Stenbäck. Kappelin rakennutti kartanon omistaja Jalmari Meurman vuosina 1917-1932.Kappelin ympärillä on yksityinen kartanon hautausmaa. Itse kappeli on suljettu, joten kappelista ei ole sisäkuvia. Tämä kappeli liittyy niin vahvasti Kangasalan historiaan kuten seurakunnan historiaan, joten tämä paikka oli välttämätön käydä katsomassa. Kappelin …
Sakari Topeliuksen sanoittama laulu Kesäpäivä Kangasalla soi päässämme tutustuessamme Kangasalan kirkkoon. Kangasala on kaupunki Tampereen kupeessa noin 17 km päässä. Kangasalla on ollut asutusta jo kivikaudella ja asiakirjoissa mainitaan Kangasalan nimi vuonna 1403.Kangasalan seurakunta erosi omaksi seurakunnakseen Pirkkalan seurakunnasta 1300-luvun jälkeen ja jo vuonna 1366 Kangasalalla mainitaan olleen oma kirkkoherra.Oletko kuullut verikivestä kirkon seinässä? Kangasalan …
(Kansikuva; Elokuvateatteri Imatran palo. 1927-1927 Kyttälä XI, Hämeenkatu, Tampere. Tampereen historialliset museot. Lähde Finna.) Aurinkoinen lokakuun sunnuntaipäivä 23. lokakuuta vuonna 1927 oli saanut tamperelaiset liikkeelle viettämään leppoisaa vapaapäivää. Puistot, kahvilat, ravintolat ja teatterit olivat täyttyneet ihmistä. Päivän vaihtuessa iltaan elokuvateatteri Imatrassa esitettiin amerikkalainen mykkäfilmi Muukalaislegioonan tytär. Elokuvateatteri oli täynnä ihmisiä, suurin osa oli eri tehtaiden …
Jatka artikkeliin Elokuvateatteri Imatran tulipalo 1927, Tampere
Kotkan edustalla on käyty pohjoismaiden suurimmat meritaistelut vuonna 1789-1790. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea pitkin 1743 solmitun Turun rauhan sopimuksen mukaan 1780-luvulla. Ruotsin kuningas Kustaa III ei tyytynyt sopimukseen ja halusi saada takaisin menetetyt alueet Venäjältä. Kustaa III oli valmistellut sotaa pitkään, mutta halusi hyökkäyksen tulevan Venäjän puolelta ja näin tapahtuikin 11. heinäkuuta 1788 …
Kirjoittaessani Pyynikin näkötornista, tuli eteeni tämä höyrylaiva Kurun uppoaminen Näsijärven edustalla lauantaina 7. syyskuuta 1929. Mielenkiinnosta tutustuin tapahtumaan ja päätin kirjoittaa tästä Suomen suurimmasta ja pahimmasta sisävesillä tapahtuneesta vesiliikenneonnettomuudesta. Toivottavasti tykkäätte tästä erilaisesta kirjoituksesta poiketen blogin muista kirjoituksista. Ihmisiä oli kokoontunut Tampereen Mustalahden sataman rantaan vilkuttaakseen jäähyväisiä matkaan lähtijöille ja katsellen höyryaluksen jälkeen jättämää vesivanaa …
Jatka artikkeliin Höyrylaiva Kurun onnettomuus 1929, Tampere
Kuopion seudulla ukkonen jyrisi, salamoi ja satoi rankasti kaatamalla. Taivaan portit olivat auenneet. Sunnuntain Savon Sanomat 1.7.1973 otsikoi "Taivaalta tuli mahtava tuhonsade". Aamuyöllä noin kello kolme alkanut ukkossade jatkui peräti kymmenen tunnin ajan Kuopion seudulla. Aamulla yhdeksän aikaan sadetta saatiin runsaimmin ja ukkosrintama väistyi vähitellen kohti itää puoleen päivään mennessä. Jälkeen jäivät rankkasateen aiheuttamat lohduttomat …
Raaseporin linnan käskynhaltija ja linnanherra Lauri Akselinpoika Tott odotti vaimoaan Katariina Jönsintytär Vilfertiä ja poikaansa tulevaksi Hanneke Vromen holkilla Raaseporin linnaan. Ilma oli myrskyisä ja tuulinen. Linnanherra alkoi jo tuskastua odottamiseen. Hän halusi ainoastaan sulkea rakkaimpansa syleilyynsä. Heitä ei kuulunut odottamisesta ja toiveista huolimatta, oli tapahtunut mahdollista tapahtumista pahin, ja he eivät koskaan näkisi enää …
Jatka artikkeliin Aarre- ja hansalaiva Hanneke Vromen haaksirikko 1468
Turun saaristossa, Iniön saaren kauniissa maisemissa sijaitsee tämä vuosien 1797-1800 vuosien välisenä aikana valmistunut kivestä ja tiilestä rakennettu pitkäkirkko. Ensimmäiset suunnitelmat kirkosta teki muurarioltermanni Johan Ahlström Turusta ja muutoksia niihin teki hoviarkkitehti G. af Sillen. Tunnettu kirkonrakentaja Mikael Piimänen johti kirkon rakentamista. Iniön pitäjästä on ensimmäiset kirjalliset tiedot vuodelta 1526, jolloin Iniö kuului Taivassalon emäseurakuntaan. …
Virtaus on koskessa laantunut Kesä ja kuivuus saapunut Karjaanjoki on valjastettu Hienot kosket vallattu. Sade saatteli matkaamme Silti näimme kohteemme Sadetta pakoon pääsimme kotiin auringon paisteeseen. Helteinen ja aurinkoinen on vallannut pääkaupunkiseudun. Lauantai-päivän ukkosen jytinä ja heikot sadekuurot eivät juurikaan tilannetta parantaneet, vaan lämmintä riitti sunnuntaille. Suuntasimme päivän reissulle Forssaan Kehräämöalueelle. Ajaessamme tutkailimme taivasta, joka …
Reiskat ja Reppu 