Uusi vuosi alkakoon
reissut jatkukoon
Kylille ja luontoon
pois kotoa ja arjesta
nautitaan uusista kokemuksista
hienoista paikoista
kotimaa mahtavista maisemista

Uusi vuosi alkoi aurinkoisena pääkaupunkiseudulla. Vuoden ensimmäiselle reissulle lähdimme Lohjalle katselemaan kirkkoa ja mitä muuta kivaa Lohja tarjoaa reissuajille. Kävimme ensiksi kirkolla ja jatkoimme matkaa Lohjan museolle, joka osoittautui kauniiksi alueeksi.

Kirkolta oli opaste Lohjan museolle ja teimme käynnin museoalueelle. Museo oli suljettu, mutta jäljellä oli muistoja joulun ajan lapsille ja lastenmielisille jätetyistä tehtävistä.

Pappilan päärakennus (1) on arkkitehti August Bomanin suunnittelelma ja valmistunut vuonna 1863. Iso-Pappila oli koti ja maatila, siellä oli seurakunnan kanslia ja kultturielämän keskus. Pappilassa tehtiin töitä maatilalla, kastettiin lapsia, kokoustettiin ja juhlittiin.

Viimeisen kirkkoherran jäätyä pappila jäi tyhjilleen ja vuonna 1911 perustettu Lohjan Museo siirtyi pappilaan 1978. Pikkuhiljaa siirtyi muutkin pappilan alueen rakennukset museolle ja lisää rakennuksia saapui alueelle.

Pihalla näkötti Robert Boldt-nimisen miehen muistomerkki. Tutkiessani kuka Boldt oli, niin selvisi, että hän oli ollut opettaja ja kotiseutututkimuksen uranuurtaja. Hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä kotiseutuyhdistystä Lohjalla 1894.
Hänet on haudattu tuohon ja hänen 100-vuotissyntymän kunniaksi vuonna 1961 on pystytetty tämä Theodor Schalin 1914 veistämän kipsisen Boldtin rintakuvan mukaan Boldin 1961 tehty pronssiveistos.

Roopen tupa (10) on 1800-luvulla rakennettu ja toiminut karjakon perheen, tallimiehen ja muiden pappilan työntekijöiden asumuksena. Nykyään punainen tupa toimii Museohiiri Roopen tupana, jossa järjestetään kesällä työpajoja ja puuhaa lapsille.

Navetta (9) on rakennettu 1937 ja se on toiminut pappilan tilan lypsy- ja nautakarjan sekä lampaiden, vuohien sikojen suojana. Navetassa oli talli hevoselle sekä päädyssä kanala. Heinät säilöttiin navetan ylisillä.

Työväenasunto (7), rakennuksen vasemmalla puolella olevassa kahden huoneen asunnossa on asunut pappilan työväkeä. Milloin monilapsinen perhe, milloin samaan aikaan karjakko, navetta-apulainen ja päärakennuksessa palvellut sisäkkö. Nyt asunto on sisustettu 1950-luvun työläisasunnoksi.

Alueen vanhin rakennus on Leiniläksi kutsuttu ns. apupapin talo (2) vuodelta 1780. Rakennuksessa on ollut pakaritupa ja pitäjänapulaisen asunto. Myöhemmin siellä viettivät kesiään kirkkoherran kauempaa saapuneet sukulaiset. Nykyään rakennuksessa toimii museon kesäkahvila.

Toisessa päätä rakennusta on sijainnut aitta, jota on käytetty myös karjasuojana. Nimensä Leinilä se on saanut kirkkoherra Emil Candolinin (1867-1933) Antti-veljen Leeni-vaimolta.

Teoksen takana näkyvä rakennus on tilanhoitajan eli pehtoorin talo, joka on 1800-luvun alusta. Talon tupaan tai kesäisin pihalle työväki kokoontui joka arkiaamu kello seitsemän kuulemaan pehtoorilta sen päivän työtehtävät.

Luhtiaitta (6) on vuodelta 1800-luvulta. Alunperin Monkolasta, nykyisen Lohjan kaupungintalon kulmilta siirretty vuonna 1925 kirkon viereen tuolloin museon toimineen Kreanderin talon pihaan. Sieltä aitta pääsi nykyiselle paikalleen 1983 pappilan pihaan.

Puukujan varrella saapuessa pappilan alueelle on tämä Pedagogion (3) rakennus, joka on toiminut Lohjan maaseutukouluna ja se on valmistunut 1769. Rakennus sijaitsi Lohjan Osuuspankin paikalla, josta se siirrettiin vuonna 1971 nykyiselle paikalle.

Pedagogion talon kohdalta näkymä sillalle ja kirkolle.

Sillan läheisyydessä on pappilan viljamakasiini (4), vuodelta 1928. Siinä säilytettiin pelloilta puitua viljaa.

Pedagogio rakennuksen takana puistikossa on Hospitsin muistomerkkinä lohjalaisten tykkimiesten kunniaksi. Se on pystytetty 1978.

Haupitsin kanssa samassa puistikossa on myös laattoja puiden istutuksista.

Puukujaa jatkaessa matkaa ja pappilan ohitse kävellessä jää Jalka-aitta (11) tien varteen. Aitta on siirretty Lohjansaaresta Paavolan kylästä Kirkniemen tehtaan alueelle ja sieltä museolle 1986. Museon omat useat aitat ovat ajan saatossa hävinneet.

Jalka-aitan alapuolelle on riihi (12), joka on siirretty Ojamon kartanon alueelta vuonna 1986. Riihen paikka on ollut pihapiirin ulkopuolella, koska riihen kivikiukaan lämmittäminen kuumaksi, lisäsi tulipalon vaaraa. Taustalla näkyy Tytyrin kaivosalueen rakennuksia.

Lohjan museo
Rovastinkatu 1
08100 Lohja

Pysäköinti on merkitty liikennemerkillä.

Kuvat©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.