Kosken kuohut kuivuneet
kohinan äänet hiljenneet
virtaukset vaienneet
Odottaen ihmettä
talven sulanutta vettä
uutta tulevaa kevättä.

Lokakuisen kaunis sunnuntai ja värikäs auringonpaiste sai meidät palaamaan uudestaan Nautelankoskelle vuonna 2025. Kävimme täällä ensimmäisen kerran syyskuussa vuonna 2022. Suurin osa kuvista on siltä kerralta, niissä näkyy päiväys. Lisäsin kuvia ja tekstiä sekä muinaishistoria-jutun blogin loppuun.
Aurasta ajellessamme Lietoon, matkalla havaitsimme Nautelankosken. Koska meillä ei ollut kiirettä ja aurinko paistoi niin mukavasti päätimme käydä katsastamassa paikan. 

Nautelankoski, jota on myös kutsuttu Kukkarkoskeksi, on Aurajoen suurin koski Liedossa. Pituutta koskella on 800 metriä ja putouskorkeutta koskella on Nautelankosken sillan kohdalla 11 metriä ja koko koskialueella 17 metriä. Kosken alueella on kotiseutumuseo, museomylly ja kivikautinen asuinpaikka sekä kahvila. Koskella oli vilkasta, loistavan syyssään vetäminä ihmisiä oli saapunut koskea ihailemaan. Kosken alue näytti hienolle, vaikka kuivan kesän jälkeen kosken kuohuista ei paljon ollut jäljellä. Keväällä kuohujen aikaan täällä varmaan hienon näköistä.

Kävelimme suoraan alajuoksulle, jossa oli näkyvillä jotkut rauniot. Tyyni koskenalajuoksu ja ruskan värjäämä maisema. Sattui hieno päivä käydä katsastamassa tämä paikka, vaikka ei suunnitelmissa ollutkaan tai oikeastaan emme tienneet paikasta mitään. Nämä ovat näitä mutkia matkassamme, mitä melkein aina sattuu. Henkäilimme ja nautimme olemassa olostamme täällä kauniilla paikalla.

Tällä toisella kerralla käydessämme paikka teki yhtä vaikuttavan vaikutuksen. Tällä kertaa saimme nähdä veren virtaavaan koskessa. Edelleen mietityttää millaiset olisivat keväiset kosken kuohut?

Nautelankoskenalueella on parikin luontopolkua, luonnonsuojelualueen Aarnipolku 2 km ja Ankka-Nautela 8 km. Katsoimme vain koskialueen ja jätimme luontopolut toiseen kertaan. 

Myllyn toisella puolella virtausta oli hieman, vaikka pääkoski olikin kovin kuiva. Toisaalta on hienon näköistä katsoa kosken kiviä paljaaltaan. Millaisia muotoja vedenvirtaukset ovat saaneet aikaan aikojen saatossa. Näkösällä näytti olevan jopa pari hiidenkirnua. Myös ihmisten kädenjälki on näkyvissä ladotussa padossa.

Kauneutta voi löytää puun lahonneessa pinnassa, kellastuneissa lehdissä ja vesien syövyttämissä kallioiden onkaloissa.

Myllyn on rakennuttanut Nautelan kartanon silloinen isäntä, entinen maaherra Ernst Gustaf von Willebrant vuosina 1806-1807. Myllyn toiminta lopetettiin vuonna 1968, jolloin Nautelan kartano myytiin Turun kaupungille. Liedon kunta lunasti Nautelan myllyn (kuvassa alla) Turun kaupungilta 1980-luvulla ja se avattiin museoksi kunnostettuna 1992.

Myllärintupa eli Jonkarintupa, nykyään Liedon kotiseutumuseo on siirretty tälle paikalle vuonna 1992. Se on saman kokoinen ja ulkonäöltään samanlainen kuin alunperin paikalla ollut myllärintupa.

Kosken töyräällä on pikkuinen Myllärin sauna.

Kukkarkosken aluella tunnetaan kaksi kivikautista asuinpaikkaa sekä kalmistoalue. Alue on noin 4 000 eKr ollut meren peittämä ja Kukkarkosken alue on ollut saari. Jääkauden jälkeen maa kohosi hiljalleen ja muuttuen lopulta sisämaaksi. Kukkarkosken muinaisjäännösalue on 34-40 m nykyisen merenpinnan yläpuolella.

Kukkarkosken asuinpaikka löytyi vuonna 1957, lietolaisen Lauri Nautelan ilmoittaessa Kansallismuseoon tekemistään löydöistä. Aluetta tutkittiin jo silloin ja lisätutkimuksia tehtiin vuonna 1970-luvulla, jolloin kaivauksista löydettiin kalmisto, jonka rikkaat löydöt tekevät siitä yhden Suomen merkittävimmistä kivikauden ajan muinaisjäännöksistä. (Infotaulu)
Kalmiston kaivauksista on löydetty kotimaisesta liuksekivestä valmistettuja veitsiä, pikkutalttoja ja koruja. Haudoista löydettiin meripihkakoruja, ja piikivisiä keihään- ja nuolenkärkiä.
Kalmistosta tutkittiin 12 hautaa, joista valtaosa on kampakeraamisen kulttuurin punamultahautoja. Yksi punamullaton hauta kuuluu nuorakeraamiseen kulttuuriin. (Infotaulu)

Tämäkin tarina kertoo siitä, että kannattaa poiketa reiteiltä, kun silmiin osuu kiinnostava rakennus. Sen tämäkin paikka osoitti. Upea, kaunis ja mielenkiitoinen ja pisteenä iin päälle muinaishistoriaa. Suosittelen!

Nautelankoski
Nautelankoskentie 40
21360 Lieto

P-paikka Museon pihassa
Helppokulkuinen

Samalla reissulla kävimme myös Liedon linnavuorella, joten tuosta linkistä pääset ihailemaan linnavuorelta nähtyjä maisemia:
Liedon linnavuori

Kuvat©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.