Taivaallinen Taivassalon kirkko, Varsinais-Suomi

Taivaallinen kirkko tää
henkii hehkua pyhää
tunnelmaa syvää
jumalaista kokemusta
kun katsoo rakennusta
vanhaa keskiaikaista
Herran taideteosta

Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on rakennettu 1425-1440 vuosien välissä. Kirkko on säilynyt suhteellisen hyvin keskiaikaisessa, alkuperäisessä  asussaan ja se sijaitsee Isolla Kirkkosaaren saarella Turun saaristossa. Me eksyimme tälle upealle kirkolle ajaessamme Taivassalon läpi. Pisteenä iin päällä kirkon ovet olivat vielä auki. Mikä sen hienompaa näin korona-aikana, kun monet kirkot eivät ole pitäneet oviaan auki, vaikka ovat ennen kuuluneet tiekirkkoihin.

Kirkon alue oli niin viehättävän näköinen portteineen ja vihreine puineen, jotka loivat raamit kirkon ympärille. Rauhallisen ja rauhoittavan oloinen.
Ajan saatossa kirkkoa on jouduttu vahvistamaan ja 1830-luvulla lisättiin tukipilarit länsi-, lounais-, luoteis- ja koilliskulmiin. 1890-luvulla kaikkien sisäänkäyntien muotoa muutettiin ja papinovi muurattiin umpeen.

Kiviaitaan liitetyt porttirakennukset ovat vuodelta 1787, joissa on vielä sisällä koristeelliset puuportit. 

Tämä kirkon pääty oli kaunis, kuin sadusta, jostain linnasta.  Kaarevat ristikkoikkunat ja ovi pilareiden keskellä. Puut lehtineen loivat varjot seinille kuin odottaen prinsessaan saapuvan ovesta ulos.

Kellotapuli sijaitsee tien toisella puolella. Hautausmaalta pääsee kivisen portin kautta tapulille. Kellotapuli on alaosastaan rakennettu harmaakivestä 1799 ja yläosan kellohuone 1890. 

Hautausmaalla on kaksi hautakappelia, joista toinen kuuluu Järppilän kartanolle ja toinen on Suursärkilahden hauta, joka on kuulunut Viiasten kartanolle. Sitä on myös käytetty ruumishuoneena 1800-luvulla.

Asehuoneeseen tullessa näkee jo ensimmäiset maalaukset, jotka kopioitiin 1880-luvulla aiheita, joissa pirut houkuttelevat ihmisiä synnin tekoon enkelien yrittäessä suojella heitä.
Asehuoneessa on myös komeita hautajaisvaakunoita.

Sisään astuessa näky on komea, maalausten peittäessä seinät ja katot. Pilarit ja korkeat holvikatot. Kirkko vaikuttaa suuremmalta mitä se todellisuudessa onkaan.

Runkohuone on jaettu neljällä paripilarilla kolmilaivaiseksi, jossa keskilaivan ensimmäinen holvi on 28-jakoinen ja muut 12-jakoisia tähtiholveja. Sivulaivojen holvit ovat ristiholveja. 

Taivassalon kirkko on Suomen ensimmäisiä kirkkoja, jonne on tehty kaikkien pintojen kuvalliset maalaukset. Vanhimmat maalaukset kiersivät kehänä kuvasarjana apostoleista uskontunnustuskatkelmineen heti kirkon seinien valmistuttua ennen kirkon holvausta. Tämä Credo- eli uskontunnustussarja oli lajissaan Suomen ensimmäinen. Maalausten tekijänä pidetään Uplannista saapunutta Pietari Henrikinpoikaa ryhmineen, joka juuri täällä teki ensimmäiset työnsä Suomessa.
Kattoa holvatessa maalaukset peitettiin kalkilla. Vuonna 1460-luvun lopulla seinille tehtiin uudet maalaukset ja samalla myös katot saivat maalaukset. Alunperin maalausten tarkoitus oli toimia saarnan asemassa.
Maalauksissa esiintyy apostoleja, profeettoja, vertauskuvia ja moraliaatteja.
Seinämaalaukset kalkittiin 1650-luvulla kuten muuallakin ja 1890 maalaukset restauroitiin ja tekstit suomennettin. 1964-1965 kaikki maalaukset konservoitiin.

Teksti kuvan alla. p.Kristoforus kantaa Jesuslastavirranyli.
Maalauksessa kuolleet nousevat haudoistaan.
Kuvassa Maria Madgaleena ja Pyhä Nikolaus, joka on joulupukin esikuva.

Seinien yläosassa on esitetty Vapahtajan elämän tärkeimmät vaiheet. Alttarin yläpuolella on Kristuksen kasvokuva (ks. alttarille). Seinien alaosassa on maalattu uusi, tosin vajavaisena säilynyt, credo-sarja. (Taivassalon kirkon esite).

Lehterit ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890. Kirkko on sisältä hienon näköinen, tiilipilarit ja korkeat koristemaalatut holvit. Kirkko näyttää jopa suuremmalta ja korkeammalta mitä se on. 

Lehterillä on säilynyt nuottamestarin Johan Östermanin lahjoittamien ja Turussa 1767 rakennettujen urkujen julkisivu. Laitteisto on myöhemmin uusittu se on Kangasalan Urkutehtaan valmistama.

Ylhällä Pyhä Katariina ja Matteus.

Barokkityylisen saarnastuolin lahjoitti Henrik Fleming 1638-luvulla, joka on tallinnalaisen Tobias Heinzin tekemä. Hieno puukoristeet kiertävät saarnastuolia, ilmeisesti pyhimysten kuvia. Takana ikkunassa näkyy kirkon vanhin esine eli 1300-luvulle ajoitettu krusifiksi ja sen epäillään olevan Liedon mestarin tuotantoa.

Saarnatuolin puukoriste.

Sakariston oven yläpuolella on vanha ylösnousemusaiheinen alttaritaulu, joka on kopio ranskalaisen Johannes Andrayn alkuperäismaalauksesta.

Paholainen koukkukynsineen.

Pilareihin oli kuvattu erilaisia ihmiskasvoja, joilla ei taida olla merkitystä. Täysin erilaisia, kun seinien maalaukset. 

Kellotapulin vieressä tien toisella puolella on kivestä muurattu viljamakasiini vuodelta 1850. Kuvassa edessä kaivo. Tässä oli jotenkin kiva rakennusten kokoelma. Mielenkiintoa ja katseltavaa riitti. Hieno paikka!

Hautausmaan takana oli kivan näköiset kalliot, jotka nekin piti saada kuvattua.

Kirkko kuuluu Taivassalon seurakuntaan.

Taivassalon Pyhän Ristin kirkko
Keskustie 2
23310 Taivassalo

Kuvat ©Reppu ja Reiskat. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti