Linnavuori korkealla
saarella tai harjulla
siellä hyvä pakopaikka
turvan antanut
pelon poistanut
Nykyään ihaillaan
Paikkaa korkeaa
pelko tulee kiivetessä
linnavuorille kavutessa

Matkamme jatkui Nautelankoskelta kohti Liedon linnavuorta. Matka mutkaan tehtiin Liedon kirkon kautta. Olemme ahkerasti kiertäneet näitä keskiaikaisia kirkkoja, tämä vaan oli jäänyt välistä. Ja tämä ei ole kuin kymmenen kilometriä Turusta lounaaseen. Voi, miten upealla paikalla Aurajoen rannalla on monen lietolaisen viimeinen leposija.

Hautausmaalta avautui huikean kaunis näköala Aurajoelle. Voisiko tämä olla jopa kaunein näkymä. Liedon keskiaikainenkirkko on rakennettu 1470-1490 välisenä aikana. Kirkon alueella oli rakennustöitä meneillään, joten kirkon tarkasteleminen jätettiin seuraavaan kertaan.

Kirkolta jatkoimme matkaamme kääntyen isolta tieltä Loukinaisenkaarelle ja siitä Vanhalle Härkätielle. Risteyksessä, varsin erikoisessa paikassa tuli vastaan hautamuistomerkki. Tien varressa, ojan reunalla. Erikoista!
Miksi Henrik Antinpoika on haudattu tähän ja kuka hän oli ja miksi häntä ei ollut haudattu kirkkomaahan?

Henrik Antinpoika (1753-1808) oli Vakoisten rusthollin eli ratsutilan poika. Sukulaiset olivat kertoneet, että Henrik oli kovasti rakastanut kotikyläänsä ja halunnut tulla haudatuksi talon omille maille ja juuri tähän paikkaan. Hauta on ollut lähempänä kylää kuin nykyään. Sukulaiset kutsuvat paikkaa Hautaketona.
Aluperin hautakumpu oli ojitettu ja kumpu oli rajattu aidalla. Paikalla oli puuristi ja siinä mustaa tekstiä. Seuraavaksi oli harmaaksi maalattu puinen muistomerkki ja nykyään haudalla on graniittinen hautakivi.

Historiallisissa fiiliksissä ajelimme peltojen keskellä kulkevaa tietä pitkin hiekan pöllytessä renkaiden nostaessa pölyn tiestä. Syksyn ruskan värit koristivat maisemaa kultaisina ja punaisen hohtavina.

Liedon linnavuori kuuluu Suomen merkittävimpiin esi- ja varhaishistoriallisiin muinaislinnoihin. Silloin se oli toiminut turvapaikkana paikallisväestölle. Myöhemmin Kristityn Suomen suojana Hämettä vastaan. Linnan merkitys oli vähentynyt Turun linnan valmistuttua 1280-luvun alussa.
Linnavuori sijaitsee kahden merkittävän historiallisen väylän välissä, Hämeen Härkätien ja Aurajoen. Linnavuori sijaitsee noin kymmenen minuutin matkan päässä Turusta.

Liedon muinaislinnaa on eniten tutkittu ja kalliomäellä tehdyissä kaivauksissa on voitu ajoittaa kolme aktiivista kautta sen historiassa. Pronssikaudelle (1100-1500 eaa.), merovingiajalle (500-700 jaa) sekä kolmannelle ajalle 1000-1370. Kaivauksissa on havaittu 11 rakennuksen jäänteet. Mäen lakea on on aikoinaan tasoitettu ja sieltä on löytynyt eri puolustuslaitteista jälkiä eri aikakausilta. Vanhimmat jäljet ovat voitu jäljittää ennen 500 eaa.

Alueelta on löytynyt rautaisia mm. panssarinuolenkärkiä ja miekkoja. Tarina myös kertoo, että linnavuoren laelta on kaadettu kuumaa vettä ja tervaa vihollisten niskaan.

Keskiajalla linna palveli 1300-luvulle saakka, ja mäen tasatulla laella oli useita rakennuksia. Laella kävellessä voi aistia paikan olleen sopiva asumuksille ja oiva pakopaikka.

Tuohon kaivantoon on kallioilta vedet valuneet ja sitä on käytetty kaivona.

Linnavuoren juurella on Vanhalinnan kaunis kartanomiljöö. Vanhalinna on suosittu kulttuurimatkailukohde sekä juhla- ja kokouspaikka.

Vanhalinna oli Ruotsin vallan aikana piispantila, sitten läänitetty aatelistila. 1700- ja 1800-luvulla se oli Littoisten verkatehtaan Hjeltin omistuksessa.
Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen vuonna 1930, jolloin uusklasillinen päärakennus oli valmistunut. Vuonna 1944 avioituneet Mauno ja Ester Wanhalinna alkoivat rakentaa kodistaan elävää museota, joka on näkyvissä tämän päivän näyttelytoimintana alueella.
Wanhalinnat lahjoittivat tilan Turun Yliopistolle 1956, josta se yliopiston valtiollistumisen 1974 myötä jäi Turun Yliopistosäätiön omistukseen.

Viikinkivene Helka on rantautunut kartanon alueelle, tosin se lekottelee katoksessa. Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston artesaanit ovat rakentaneet vanhojen oppien mukaan tämän veneen.

Kivinavetta on vuonna 1919 rakennettu, nykyään tunnelmallinen juhlatila.

Tämän rakennuksen takaa, hieman oikealta lähtee polku Aittamäen kalmistolle. Olemme käyneet kaksi kertaa sitä etsimässä, mutta se ei ole silmiin osunut.

Linnavuorelta lähtiessä Turkuun päin tulee vastaan tien vieressä Kuninkaan lähde, jossa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tarinan mukaan juotti hevostaan.

Liedon kirkko
Hyvättyläntie 19
21420 Lieto

Liedon Linnavuori
Vanha Härkätie 195-255
21410 Lieto

P-paikka tien vieressä
Linnavuorelle nousu portaita pitkin ja laella suhteellisen helppo kulkea

Samalla reissulla kävimme Nautelankoskella, johon voit tutustua seuraavasta linkistä:
Nautittava Nautelankoski

Kuvat©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.