Visavuoresta lähtiessämme päivää oli vielä jäljellä ja lähellä oli Rapolan linnavuori, joten päätimme vielä pyörähtää siellä. Rapola on Suomen laajin muinaismuistoalue. Samalla voi tutustua Voipaalan kartanon alueeseen, koska parkkipaikka sijaitsee samalla alueella.

Rapolan muinaislinna on poikkeuksellisen suuri, noin kilometrin pituisen muurin sisällä on 5 hehtaarin alue. Alueen sisällä on kaksi suppaa, eli jääkauden aiheuttamaa harjuhautaa. Vallin sisäpuolelta tunnetaan 13 uunimaista tulisijaa, noin 80 asuinkuopanteiksi tulkittua syvännettä sekä heittokivikasoja. Linnan portteja on ollut kaksi, pienen linnahaudan suulla ja ison linnahaudan luoteisosassa. Linnan lakea on tutkittu useasti ja varhaisimmat merkit ihmisten toiminnasta ovat 600-luvulta. Alarinteiltä on löydetty kalmistoista aseita ja koruja.

Pysäköintialueelta on viitat kohti linnavuorta, jota kohti mekin uteliaana lähdimme kävelemään. Suomen
vuodenajat ovat hienot, kuten nytkin meidän kulkiessamme lehtien kultaamassa maastossa. Portti oli auki valmiina ottamaan kävijät vastaan. Kulkureitit ovat leveitä ja hyvin viitoitettuja. Jotkut kohdat ovat haastavia.

Harjulta alaslaskeutuessa avautuu maalaismaisema ja siellä olevalle muinaispellolle ja kalmistoalueelle. Täällä voi aistia esi-isiemme jättämät muistot meille vuosisatojen takaa. Jos historia ei niinkään kiinnosta, voi kävellä nauttien luonnosta ja maisemista. Siihen on hyvät mahdollisuudet.

Noustuamme laelle, sieltä oli huimat näkymät Vanajavedelle.

Harjua kiertää noin kilometrin pituinen valli, jonka päällä todennäköisesti hirsivarustukset olivat.

Voipaalan kartanon alueella on pitkä historia ja monta omistajaa. Samoin rakennuksien kanssa. Tämä nykyinen Voipaalan kartanon jugendtyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1912. Sen on suunnitellut rakennusmestari Heikki Tiitola edellisen palaneen päärakennuksen tilalle. Tämän päärakennuksen alla on vanhoja kellarirakenteita edellisistä rakennuksista. 1600-luvulta on tieto paikalta löytyneistä pääkalloista, joten paikalla oletetaan olleen Voipaalan rautakautinen kalmisto.

Valkeakosken kaupunki vuokrasi kartanon 1977 sen viimeisiltä omistajilta ja kunnosti alakerran Voipaalaan taidekeskukseksi. Kaupunki osti Voipaalan kartanon rakennuksineen 1988.

Näihin kartanoihin liittyy yleensä kummitustarinoita, kuten tänne Voipaalan kartanoonkin. Siellä kerrotaan kummittelevan Harmaapukuisen naisen sekä yläkerroksissa on kuultu riitelyn ääntä. Jännää! 

Voipaalan barokkityylinen puisto on 1700-luvulta, joka oli Suomessa harvinainen. Puisto perustuu  nelijakoon, jossa oli puutarhan kasvimaakorttelit. Korttelit rajattiin kirsikkapuilla ja karvias- ja marjapensailla.

Voipaalasta on johtanut suora tie Sääksmäen kirkolle. Kirkko kuuluu vahvasti Rapola-Voipaala-alueeseen. Kirkko on rakennettu keskiajalla 1500-luvulla. Kirkon keskiajasta oli jäljellä itä- ja länsipääty. 1800-luvulla kirkkoa laajennettiin ja peruskorjaus tehtiin vuosina 1920-1925. Neljä vuotta tämän jälkeen kirkko ja tapuli paloivat. Kirkko jälleen rakennettiin uudelleen noudattaen alkuperäistä muotoa ja vihittiin 1933 uudelleen käyttöön. Kiviseinät säilyivät paikoin palosta ja otettiin osaksi uudelleenrakentamista.

Rapolan Linnavuori
Sääksmäentie 770
37700 Valkeakoski

Kulku voi olla välillä haastava

Voipaalan kartanoalue
Taidekeskus

Sääksmäen kirkko
Kirkkovainiontie 10
37700 Sääksmäki

Nähtävyydet lähellä: Visavuori museo

Kuvat@2018. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.