Kun kuljemme ja katsomme taakse historiaan.
Sieltä löytyy hienoja tarinoita isänmaan.
Ei tarvitse kauas katsoa, kun oli vielä aateliset
köyhä kansa, papistot ja säätyläiset.
Meille on jäänyt paikkoja muistoksi
jossa voimme hiljentyä hetkeksi.
Kirkot, hautausmaat, tapulit,
siel esi-isämme, enkelit
muistoissamme elävät

Kun olimme Katariinanlaakson kulkeneet, olikin kiva lähteä toisen Katariinan jäljille Nummen kaupunginosaan Turkuun. Siellä on Pyhän Katariinan keskiaikainen kivikirkko.

Pyhän Katariinan kirkko, keskiaikainen kirkko Turussa. Olimme aivan ymmällämme, miten meiltä on voinut mennä tämmöinen kirkko ohitse. Turun Tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko ovat tuttuja, varmaan monelle muullekin, mutta tämä. Tämä oli meille aivan ihana yllätys. Jotain muuta, jotain uutta.

Ensimmäiseksi silmiimme osuivat punaiset hirsiset aitat, jotka ovat olleet kirkkoaittoja. Kirkon edessä oli parkkipaikka ja Pyhän Katariinan kirkkoaukio. Sen laitamalla näkyi vaalea pappila puutarhoineen. Pappila on rakennettu 1816 ja uudistettu nykymuotoonsa 1800-luvun lopulla. Pappila saneerattiin 2005 kokous- ja juhlatiloiksi. 

Suomen lippu liehui tangossa sinistä taivasta vasten reggae-musiikin pauhatessa miljöössä. Pappilassa vietettiin autojen määrästä päätellen häitä. Voiko kauniimpaa paikkaa häiden vietolle olla, syreenien ja omenapuiden kukkiessa ympärillä, idyllinen kirkko ja miljöö. Kesän tuoksut sulotuttaessa vihkiparin onnea.
Paikalla on sijainnut ensimmäinen puukirkko jo ilmeisesti 1300-luvun lopulla. Vuonna 1396 saksalaiset merirosvot ryöstivät ja polttivat vanhan kirkon. On arvioitu, että kirkon rakentamisaika sijoittuu 1440-1450-luvulle, jolloin käynnistyi nykyisen harmaakivikirkon rakentaminen.

Kirkko sijaitsi aiemmin Kaarinan kunnan alueella ja kulki nimellä Kaarinan kirkko. Vuonna 1939 Nummen alue liitettiin Turkuun, jolloin Kaarinan seurakunta ulottui Turun ja Kaarinan alueille. Pyhän Katariinan nimen kirkko sai vuonna 1991,  jolloin kirkko on nimitettin Katariina Aleksandrialainen mukaan.
Kirkon ovet olivat auki toisessa päädyssä ja kurkistimme sisään. Morsiuspari seisoi alttarin edessä, joten hiljakseen kävelimme hautausmaan poikki tapulin läpi ulkopuolelle. Emme halunneet häiritä seuruetta, kun emme tienneet mitä kautta he poistuisivat kirkosta. Kirkon sivulla oli myös toiset ovet.

Kirkon ympäristö on erittäin viehättävää ja idyllistä ympäröivien asumusten johdosta. Pappilan lisäksi Kuikula, Kylä ja Simola ovat kantataloja, jotka ovat rakennettu 1700-1800-luvulla. Alue on säilynyt ympärillä tapahtuvasta rakentamisesta huolimatta. Hyvä, että säilytetään kaunista ja vanhaa rakennuskantaa jälkipolville.

Kirkolta lähtiessämme päätimme vihdoin lähteä sinne Turun linnaan. Nälkä iski, joten Hesburger-kaupungista täytyi ostaa hampurilaiset ja syödä ne Turun linnan edustalla. Itsemme ravinneena, lähdimme ravitsemaan mieltämme. Mutta, kellon katsominen unohtuu helposti kesäaikana, valoisat illat hämäävät ja linnan ovelle päästyämme, ovi suljettiin neniemme edessä. Se siitä linnasta! Kiersimme vain linnan ulkopäin. Linnan seunustoilla ja nurmikoilla oli auringonottajia vähissä vaatteissa, joten kaikkea ei viitsi tuoda silmienne eteen.

Pieni katsaus Turun linnaan. Turun linna on rakennettu 1200-luvulla Aurajoen suulle. Alun perin se toimi Ruotsin kruunun hallintolinnana, mutta sitten siitä tuli Juhana III-herttuan renesanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta se on toiminut museokäytössä. Linnaa on rakennettu ja laajennettu eri aikakausilla. Rakennusmateriaalina on käytetty harmaakiveä, myöhemmin tiiltä ja Gotlannista tuotua kalkkikiveä käytettiin yksityiskohdissa. Linna rakennettiin saarelle, koska linnan valtaaminen tehtiin vaikeaksi. Linnan erityisenä tehtävä oli suojata Turun Tuomiokirkon ympärille kasvanutta kaupunkia. Tärkein tehtävä oli kuitenkin kerätä veroja ja kuljettaa ne Ruotsiin.

1300-luvulla linnan ulkomuureja ja torneja korotettiin, portteja muurattiin umpeen ja pääportti siirrettiin itäiselle porttitornille. Linnanpiha jaettiin välimuurilla kahteen osaan. Ulkoapäin linna oli umpinainen harmaakivilinna, jonka muurissa olivat vain ampuma-aukot.

1400-luvulla linnaa uudistettiin uudelleen. Sisätiloja holvattiin ja huonejärjestyksiä muutettiin. 1400-luvun loppupuolella Linnan itätornia ja muureja korotettiin ja varustettiin ampumakäytävillä. Rakennettin katolinen kirkko, Sturen kirkko. Päälinnan ulkopuolelle rakennettiin myös esilinnaksi kutsuttua varustusta.

1500-luvulla vanhentuneet solakäytävät korvattiin porrastorneilla. Päälinnan sisäänkäynti uudistettiin, kun alaslaskusillan tilalle tuli porrashuone vuonna 1558. Matalampi esilinna sai lopullisen muotonsa 1576-1588. Maankohoamisen ansiosta sitä oli jouduttu rakentamaan monissa erissä. Linnat alkoivat menettää merkitystään sodankäynnin kannalta, joten linnoista  alkoi tulla asuinkäyttöön tarkoitettuja. Linnaan rakennettiin kokonaan uusi ylin kerros ja päälinna muuttui renesanssiajan mukaiseksi asuinpalatsiksi. Maankohoamisen myötä myös linnasaari oli liittynyt mantereeseen.

1600- luvun alussa linna oli melko rappeutunut 1500-luvun lopun levottomuuksien takia. 1614 tuli tuhosi kaiken palavan linnassa. Päälinnaa rakennettiin uudelleen palon jälkeen, mutta se oli jo liian vanhentunut ja siirtyi kruunun viljamakasiiniksi. Elämä jatkui esilinnan puolella. Linna menetti lopullisen asemansa 1698.

Päälinnan entiseen saliin rakennetiin kirkko 1705-1706, joka on edelleen samalla paikalla.
Tänä päivänä linna toimii museona ja Turun suurimpana nähtävyytenä.

Pyhän Katariinan kirkko
Kirkkotie 46
Nummi, Turku

Turun linna
Linnankatu 80
20100 Turku.

Kuvat©2018 Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.