Sammatin kirkko 7.7.2018

Kirkon pihalle kun astelee,
aistii rauhan, hiljaisuuden.
Ympärilleen kun katselee,
huomaa pyhän kauneuden.
Kirkkoja on monia,
ajansaatossa muuttuneet,
jylhiä, suuria, somia,
kuitenkin paikoillaan pysyneet.
Käykää ihmeessä katsomassa,
pientä palaa historiassa.

Viehättävä, punainen Sammatin puukirkko on rakennettu 1754-1755 ja kuuluu Suomen vanhimpiin ympärivuoden käytössä oleviin kirkkoihin. Kirkon on rakennuttanut Mickel Jöransson. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, tyyliltään muistuttaa keskiaikaista kivikirkkoa jyrkkine kattoineen. Suuret puut kehystävät pientä punaista kirkkoa ja luovat harmonisen vaikutelman.

Eteisen puoli aukeaa hautausmaan puolelle.

Runkohuoneen kummallakin sivulla ovat matalammat kylkirakennukset, vastakkaisilla puolilla, sakaristo ja toisella puolella eteinen. Pienestä koostaan huolimatta kirkossa on noin 350 istumapaikkaa.

Kuva Finna. Sammatti Kyrka. Sammatin kirkko N:o 1520. Ståhlberg K.E, kuvaaja.

Kirkkoa on korjattu ajan saatossa, suurimmat korjaukset ovat tehty vuosina 1879, 1954 ja 2000-2002. Kirkko korjattiin perusteellisesti 1954, jolloin poistettiin toinen lehterille menevä portaikko, rakennettiin tuulikaapit pääoven sekä pikkukirkon eteen. Siltä ajalta taitavat olla lamput kirkon sisätilojen seinillä, jotka ihan pikkusen tuntuivat siltä, etteivät ne sovi kirkon henkeen.
2000-luvun korjauksessa kunnostettiin kirkon sisä- ja ulkopuolia ja tapulin ulkopuolta.

Puiset ristit sinistä taivasta kohti luo kirkosta kirkon.

Ensimmäinen kirkko v. 1590  on ollut tiettävästi Kirkkoahteella nykyisen Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen tienoilla. Toinen kirkko vuodelta 1666 nykyisen kirkon vieressä alttariseinän takana. Tämä kirkko purettiin 1750. Kirkko on siis tiettävästi kolmas. Nykyään Sammatin kirkko on Lohjan seurakunnan Sammatin alueseurakunnan kirkko. Aiemmin Sammatti kuului kappelina Lohjan seurakuntaan v. 1614 saakka, jolloin se siirtyi Karjalalohjan kappeliseurakunnaksi. Seurakunnaksi Sammatti itsenäistyi 1951.

Kirkon kattona on tervattu paanukatto, joka on uusittu 1819, alkuperäinen on ollut malkakatto.

Kirkon korjaukseen Elias Lönnrot lahjoitti varoja v. 1879 jolloin asehuoneen, eteisen ja runkohuoneen välinen seinä purettiin ja tilalle tulivat pylväät. Samoin penkkejä vahvistettiin. Saarnastuoliin kulku vaihdettiin seinänvierustolta sakaristosta käsin.

Sakastin puoli.
Kirkon pääovi.
Kirkon sisäkatto oli laudoitettu, kaareva eikä kovin korkea, lattia oli myös lautalattia ja lattian alle oli haudattu ihimisiä, kuten siihen aikaan on ollut tapana.
Ensimmäisessä remontissa laitetut pylväät.
Saatnastuoliin kulku tapahtuu sakariston kautta.

Kun ”eläkepäivät” koittivat Elias Lönnrotille, hän palasi kotikonnuilleen. Hän oli aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa. Yli kymmenen vuoden ajan hän järjesti maallikkojen toimesta jumalanpalvelukset Sammatin kirkossa, toimien itse säännöllisesti omalla vuorollaan saarnan lukijana.  Hän osallistui myös suomalaisen virsikirjan uudistukseen Sammatissa.

Vuonna 1879 korjauksessa päätyseinälle tuli kaksi ikkunaa, joten keskelle jäi tila alttaritaululle.

Elias Lönnrot lahjoitti alttaritaulun ”Kristus ehtoolliskalkki kädessään seisomassa maapallon päällä” Sammatin kirkolle. Taulu on Adolf von Beckerin maalaama, joka valmistui 1882. Lönnrot maalautti taulun kuolleen Tekla-tyttärensä, kuoli 1879, muistoksi.

Saarnastuoli edustaa aivan eri tyyliä kuin muiden kirkkojen saarnastuolit.

Barokkityylinen saarnastuoli oli peräisin aiemmasta kirkosta ja sen epäillään olevan tuotu Saksasta, samoin kuin virsien numeroteline.

Kaunis virsien numeroteline.
Nurkassa oli madonna. Madonna oli lainassa tai paremminkin säilytyksessä, koska kirkkoa pidetään myös talvella lämpöisenä.
Sisäänkäynti ja sen yläpuolella oleva urkuparvi. Urut ovat vuodelta 1969 ja niissä on 11 äänikertaa.

Viirissä on vuosiluku 1755.

Kellotapuli on rakennettu 1763 liittyen kirkkotarhan aitaan. Kellotapulin on rakentanut Arvelan talon isäntä Erik Stenström. Tapulissa on kahdet kellot vuosilta 1768 ja 1762. Isomman vuonna 1762 Tuhkolmassa valetun vaskisen kellon tekstin on laatinut Karjalohjan kirkkoherra Gabriel Haartman.

”COSKAS CUULET CUMINANI CULJE¨
KIRCKON KIRUHUSTI HERRAN
SANAA SAAWUTTAMAN MUISTA
MULLAXI TULEWAS NIINCUIN ENDINEN EDELÄS”

Kirkosta on läpikulku tapulin kautta kadulle.
Monta nimeä on hirsiin raapustettu.

Tiekirkko oli sulkeutumaisillaan alkavien häiden takia. Seurakuntamestari avasi tapulin ovet, joista on läpikulku. Pääsimme katsomaan myös tapulin sisälle. Tapulin seinät olivat hirrestä ja monen monta ihmistä oli hirsiin kirjoittaneet nimensä. Vanhimmat näkyivät olevan 1800-luvun lopulta ja 1950-luvulta jotka näimme.

Onkohan tämä jalkapuu?
Kellotapulin aarteistoa.

Hautasmaa samoin on kauniin viehättävä puineen ja hyvin hoidettuine käytävineen. Vanhat hautakivet, jotka ovat osittain sammeleen ja jäkälän kuorruttamia luovat paikalle hartaan tunnelman.

Vanhoja hautakiviä katsellessa miettii ihmisiä ja heidän historiaansa. On talonisäntiä, heidän vaimojaan, rovasteja ja pappeja, ihmiset ovat haudattu ammatteineen, on lapsia, vanhuksia jne. Vanhat hautakivet kertovat paljon enemmän kuin nykyään.

Elias Lönnrot ja hänen perheensä on haudattu kirkkotarhaan. Musta graniittipatsas erottuu selvästi kirkkomaalle astuessa kirkon tapulin välistä.

Elias Lönnrotin komea kivipaasi erottuu helposti hautausmaalta.
Elias Lönnrotin perheen hautakivi.

Sammatin kirkko
Lönnrotintie 19
09220 Sammatti

Kuvat©2018  Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti