Talvisessa säässä,
pipot päässä,
matkaan lähdimme.
Vuoden ensimmäinen
kivan talvinen
oli reissumme.

Loppuvuosi oli pimeää, sateista ja ankeaa, ettei reissuille tehnyt mieli. Saimme sentään melkein lumisen uuden vuoden ja sekös houkutti reissuamaan. Tuli valkeus ja valkoisuus. Valkoinen maailma saa oman mielenkin valoisammaksi.

Tuusulanjärvi, aiemmin myös tunnettu nimellä Pitkäjärvi ja Kaukajärvi, tuo taiteilijoiden kotoalue, tuo elämyksiä tarjoava virkistävä luontokohde. Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä, kapeahko ja matala järvi. Järven rannalta löytyy katseltavaa, luontoa ja kulttuuria. 

Järven eteläpäässä sijaitsee Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta ja itärannalla Hyrylän pohjoispuolella Tuusulan kirkonkylä. Tuusulanjärvi mielletään kansallisromantiikan aikakauteen, sillä se on ikuistettu monen rannalla asuvan taitelijan maalauksiin.  Suomalaista sielunmaisemaa Kolin ja Aulangon tavoin taitelijamestareiden silmin.

Täältä löytyy Ainola, Sibeliuksen koti, Juhani Ahon koti, Aleksis Kiven kuolinmökki, Erkolan taidekoti, Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta jne. Luontokohteina Sarvikallio, joka kuuluu Uudenmaan virkistysaluekohteisiin (Uuvi), on Tuusulanjärven korkein kohta ja toimii näköalapaikkana. Luoteis nurkassa sijaitseva Vanhankylänniemi, virkistys- ja vapaa-ajanviettoalue kahviloineen ja uimarantoineen.

Parkkipaikalta kävelimme Halosenniemelle, eli taiteilija Pekka Halosen museotalolle. Kääntyessämme museoalueelle, rinteessä oli ilmeisesti ajeltu hankirallia, kun auto oli osittain hangessa. Olikin tosi liukasta, kun reissuajista toinen myös tutki maaperää polvillaan. Jäätä oli lumen alla, eikä hiekkaa ollut lisätty kulkureitille. Ps. en ollut minä.

Olimme avuliaita ja autoimme autoilijan hangesta pois muutaman muun ihmisen kanssa. Hyvillä mielillä hyvästä teostamme rinta rottingilla kävelimme niemen kärkeen katselemaan taiteilijan maisemaa. Kaunista, kaunista, järvi oli jo alkanut jäätyä rannalta.

Halosenniemi, tämä yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista taileijakodeista on rakennettu 1902 ja talon ovat suunnitelleet Pekka Halonen, veljensä Antti Halosen kanssa. Rakennuksessa yhdistyy suomalainen rakentaminen ja eurooppalainen kansallisromantiikka.

Halosenniemen vieressä on Taistelukoulu alueineen ja rakennuksineen. Alueella toimi 1921-1944 suojelukuntajärjestön päällystökoulu. Jatkosodan aikana siellä oli sotilassairaala ja vuodetsa 1949 se on toiminut puolustusvoimien alueena. Alueella näkyi kauniita rakennuksia, joita tällä kertaa emme kuvanneet.

Piipahdimme katsomassa myös Lotta-museota. Kauniilta näytti vaaleansininen rakennus lumen kanssa. Arkkitehdit Irmeli ja Markus Visanti ovat suunnitelleet rakennuksen ja se on avattu 1996 lottien kokonntumispaikaksi. Myöhemmin siitä tehtiin Lotta-museo. 

Pihalla sijaitsevat portti, betoninen suihkukaivo ja tämä marmoriveistos (kutsutaan Josefiinaksi) ovat 1900-luvun huvila-ajalta ja ne ovat entisöity 2011-2014. 

Keho ei ollut tottunut vielä paljain käsin kuvaamiseen ja talvisiin olosuhteisiin, joten jatkoimme Tuusulan kirkolle. Joulu näkyi ikkunoista ja kivasta joulutarinapolusta, joka johdatti kulkijat seimen luokse. 

Tuusulan kirkko on rakennettu 1732 ja sitä on peruskorjattu eri vuosisadoilla. Se on Suomen vanhimpia säilyneitä ristikirkkoja. Pekka Halonen on suunnitellut kirkon ulkovärityksen ja se on uusittu vuosien 1982-1984 aikana kirkon 250-vuotis juhlia varten. Kirkko toimii edelleen ympäri vuoden. 

Tapuli on rakennettu 1746 ja se on rakennettu aiemman vuonna 1650-luvulla olleen kellotapulin paikalle. Tapulia on myös korjattu vuosien saatossa ja nykyään se on automatisoitu.

 

Hautasmaalla on tunnettujen ihmisten hautoja, heistä lienee tunnetuin Aleksis Kivi.  Hautausmaa on ollut käytössä 1640-1896.  Hautausmaa on pieni ja sinne saa haudata ainoastaan erityisluvalla. Pekka Halonen vaimoineen on myös saanut viimeisen leposijansa tässä pienessä kauniissa kirkkotarhassa.

     Näiden rakennusten toiminta ei selvinnyt, eikä tuon alemman kuvan. 

Tuusulanjärvi
Rantatie, museoita

Tuusulan kirkko
Kirkkotie 34
Tuusula

Kuvat©2020. Reppu ja Reiskat. Kaikki oikeudet pidätetään.