Meri siintää
aallot kiiltää
saavumme saaristoon
kesäiseen ilmastoon.
Kiireetömyyteen, 
rauhallisuuteen.
Hiittisen hiljaisuuteen.

Kesäisenä heinäkuun päivänä päätimme lähteä Hiittisiin. Hiittinen-Rosala on meidän yksi lempipaikoista. Yleensä noin pari kertaa kesäisenä aikana teemme reissun Hiittiseen. Tällä kertaa teimme poikkeuksen reitillämme ja ajoimme Dragsfjärdin kylän läpi ja pohdimme kylätietä ajaessamme, että emmepä ole tätä reittiä ennen ajaneet. Dragsfjärdin kirkko näytti tuntemattomalta. Joten paluumatkallemme oli tiedossa ohjelmaa.
Olimme lähteneet kotoa ajoissa matkaan, mutta silti meille tuli hoppu. Saapuessamme Kasnäsin satamaan, lautta saapuikin Hiittisistä ja pääsimme suoraan lautalle. Jo puolen tunnin merimatka tekee matkasta kiintoisan. Varsinkin, jos pääsee kannelle, mutta nyt lautta oli niin täysi, ettei auton ovia auki saanut, joten lauttamatkamme sujui suljettujen ovien takana. Lautalta päästyämme Långnäsetin rantaan, ajoimme hetken Norrfjätdintietä ja saavuimme T-risteykseen. Käännyimme oikealla ja jatkoimme suoraan Rosalan vierasvenesatamaan, auton ja meidän tankkaukselle. T-risteyksestä vasemmalle käännytään Hiittisiin. Kiire, joka yllätti meidät, joten emme kerenneet tankkaamaan autoa mantereella, vaan vierasvenesatama pelasti meidät. Veneilijöitä oli runsaasti paikalla ja iloiset ihmisten äänet kaikuivat aurinkoisessa säässä.

Sieltä jatkoimme Rosalan Viikinkikeskuksen ohi toiseen satamaan, josta ajelimme Hiittisten kylään. Viikinkikylässä oli todella paljon porukkaa, joten jätimme sen väliin, myös vallitsevan koronatilanteen takia. Rosalan Viikinkikeskus on mielenkiintoinen paikka tutustua viikinkien maailmaan. Sinne on tehty rekonstruotuja rakennuksia ja muinaisjäännöksiä. Jos et ole ennen tutustunut tai nähnyt jatulintarhaa, täällä on siihen mahdollisuus. 

Hiittinen-Rosala on ollut kuin viikinkien tavaratalo. Se on ollut tärkeä kauppapaikka ja satama Idäntietä kulkeville viinkingeille. Käynnistämme Viikinkikeskuksesta meillä ei ollut kuvia, kun ne olivat hävinneet puhelimen vaihdon yhteydessä. 

Hiittisten saari koostuu kolmesta kylästä, Rosala, Böle ja Hiittinen. Kirkkosalmen yli kulkeva silta yhdistää Hiittisten toisiin kyliin. Rosalasta Hiittisiin kulkee yksi ainoa kylätie, niin vaaraa ei ole eksymiselle. Hiittinen kuuluu osana Kemiönsaareen kuntaan ja koostuu yli 2000 saaresta. Vakituisia asukkaita on Hiittisten ohella Högsårassa, Biskopsössä ja Vänössä. Tunnetuimpia Hiittisten saaria ovat  Örö ja Bengtskär. Muita Hiististen kyliä ovat Bergö, Bolax, Holma, Kakskiela, Kasnäs, Stubbnäs, Tunhamn ja Vänoxa.

Tässä oltiin keskiaikaisen kappelin alueella. Näkyvissä on vielä kiviaitaa ja neljä kiveä, joiden epäillään olevana tapulin kohdalla. Alueella on tehty kaivauksia hautausmaa-alueella ja kappelin perustusten sisällä. Vainajia on haudattu kappelin alle. Heitä oli haudattu arkuissa ja ilman. Merkittävin löytö on 1400-1600-luvun rahat. Epäilys on, että ensimmäinen kappeli tällä paikalla on jo ollut 1200-luvulla. Kappelialueen ulkopuolelta on löydetty solki, joka on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle.

Hiittisten viehättävän kirkon eli Andreaksen kirkon on rakentanut Josef Svensson Brun vuosina 1685-86. Tämä on toiseksi vanhin Suomessa säilyneistä ristikirkoista. Tänä kesänä eli vuonna 2020 ovat kaikki Hiittisten srk kirkot suljettuina. Muulloin kirkkojen ovet ovat avoimina kävijöille. Mekin saimme turhaan roikkua ja kiskoa ovenkahvaa, ovet eivät auenneet. Ei meillä hätää sen takia ollut, ollaan muutaman kerran käyneet kirkkoa sisältä ihailemassa. 

Kiersimme kirkon ja jatkoimme kirjastolle. Nautimme kesäisestä saaristoilmasta ja lintujen laulusta. Rauhallisesta ja kiireettömästä kesäpäivästä. Hiljakseen kävellä tepsuttelimme pitkin rahisevaa hiekkateitä. Ihailimme talojen pihoja, mitä näimme ja kadehdimme heitä, jotka saavat asua täällä kaukana kaikesta hälinästä, ainakin näin kesäaikaan.

Gröndalen uimaranta on lähellä lauttarantaa. Lautta rannasta käännyttäessä vasemmalle kohti Hiittistä, vasemmalle tulee tienviitta uimaranta. Kivan näköinen mäntyisen kangasmetsän vieressä. Hiljaista oli rannalla aurinkoisesta säästä huolimatta. 

Kivisiä rakennelmia ja muisto menneisyydestä vanha limpparipullonkorkki.

Maisemat ovat huikaisevan kauniita matkalla Kasnäsin satamaan, välillä mennään meren päällä ja välillä vierellä. Meren tuoksun voi melkein tuntea nenässään ajellessaan näissä maisemissa. Upeaa saaristomaisemaa ei voi kun ihailla.

Käytiin katsastamassa lossiranta, josta lossi lähtee Högsåraan ja jatkoimme Dragsfjärdin kirkolle. Kaunis keltainen kirkko kohoaa tien laidalla. Dragsfjärdin kirkko eli Adolfin kirkko on vihitty käyttöön 1755. Rakentaja oli Anders, Antti Piimänen, joka toimi monen lounaissuomalaisen pitkäkirkon rakentajana. Kirkko oli aluperin punainen, mutta keltaisen värin se sai 1973 peruskorjauksessa. Meidän mielestä punainen väri olisi korostanut paremmin sen ajan tyyliä.

Taalintehdas sijaitsee Dragfjärdistä n.9 km päässä. Taalintehtaalla oli ruukit ja näiltä ajoilta on myös nämä hautakivet, joissa ilmenee ruukin johtajan tiedot.

Kellotapuli on rakennettu vuonna 1763 ja siinä on kaksi kelloa. Vuodelta 1765 hankittu kello on Tukholmasta ja pieni kello Turusta vuodelta 1685.
Nykyistä kirkkoa ennen paikalla oli Dragen kappeli, joka kävi pieneksi 1700-luvulla seurakuntalaisille, joten alettiin suunnittelemaan uutta kirkkoa. Myös ennen Dragen kappelia paikalla oli aikaisempi kappeli, joka oli hävitetty 1695 huonon kunnon takia.
Luultavasti nämä kirkon kauniit koristellut ristit ovat ruukkien työläisten käsialaa. Täällä vaikuttaa hyvin vahvasti ruukkien läsnäolo. Kauniisti koristeissa ja kuten Taalintehtaalla ja lähiympäristössä olevat kuona-aineista tehtyjä rakennuksia.

Hiittisten kirkko
Andreaksen kirkko
Hiittistentie 2
25940 Hiittinen

Dragsfjärdin kirkko
Adolfin kirkko
Kappelimäentie 5
25870 Dragsfjärd

Kuvat©2021. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.