Päivä hiipuu mailleen.
kätkee maiseman alleen
auringon säteet viimeiset
maisemat, kullan, pronssin väriset
Sielu lepää, silmät lepää
imien maiseman kauneuden

Voi, miten meillä oli kiire, niin kiire päästä Iitin Hiidenvuorelle. Päivämme kuitenkin sai täydellisen päätöksen. Mikä maisema, mikä lumoava hetki. Lue loppuun, niin yllätyt minkä erikoisuuden Hiidenvuori pitää sisällään.

Kohti Iittiä lähdettiin vähän turhan myöhään, pitkä matka oli edessä, mutta päätös, mikä päätös, se myös piti ja Iittiin lähdimme myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Ajoimme tylsää tietä, eli Lahden väylää pitkin, käännyimme kohti Nastolaa, jatkoimme Kausalaan, josta käännyimme Iitin kylälle. Meillä oli kohteena Iitin Hiidenvuori, mutta kylän läpi ajaessamme pysähdyimme Iitin kirkolla. Kaunis vanha puukirkko seisoi topakasti keskellä kylää, kuten se oli siinä seisonut jo vuodesta 1693 saakka seuraten kyläläisten elämää. 

Tämä erikoisen näköinen tasavartinen kirkko on Iitin toinen kirkko. Kirkon mallina lienee ollut Tukholman Katariinan kirkko. Katto edustaa hollantilaista tyyliä, korkea aumakatto, joka taittuu lappeiden kohdalta alaspäin. Punaisena kirkko on loistanut 1800-luvulta saakka. Kirkkoa on ajansaatossa korjattu, esim. kivijalka korjattu, katto uusittu, vuorattu sisältä ja ulkoa. 

Kylä oli viehättävä ja Kymenlaakson parhaiten säilynyt kirkonkyläympäristö. Valtakunnallisesti erittäin merkittävän arvokas alue kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti. Harmi ettei ollut aikaa enempää tutkisteluun, jäi nuo tieviitan kirkkovalkamat ym. mietityttämään.

Mutta sitten meille iski se kiire. Matkaa oli vielä Hiidensaarelle. Päivä alkoi uhkaavasti hämärtyä ja pitkin kylätietä ajaessamme näimme auringon alkavan laskea. Mutkat suoriksi periaatteella ajelimme, kuitenkin varovasti, kun pääsimme Hiidensaaren tielle, joka oli niin mutkainen ja hiekkainen, että kurveja ei voinut täällä enää suoriksi ottaa. Olisimme muuten joutuneet kyntämään uusia ojia pelloille. Lopulta pääsimme perille.

Meillä ei ollut mitään tietoa miten pitkä matka Hiidenvuorelle oli, niin puolijuoksua läähätimme polkua pitkin ja ykskaks upean uhkea kallio olikin meidän vasemmalla puolella. Aurinko värjäsi puita kallion laella oranssinpunaisena. Olimme yllättyneitä, kyseessä ei ollutkaan aivan mitätön vuori. Hikihatussa vielä ravasimme portaita ylös noituen portaiden tyhmää askellusta. Vaan päästyämme laelle, olimme aivan mykistyneitä. Mikä näkymä ja sopivasti auringon laskun aikaan. Mikä valo, olimme punaisia noususta, mutta myös auringon värjätessä kasvomme. Kerta kaikkiaan, upeaa. Punanahat olivat valloittaneet Hiidenvuoren, jee! Tuo punainen hehku oli kallion lakea, äimänä katselimme vuoren korkeutta.

Hiidenvuori sijaitsee Hiidensaarella noin 14 km Iitin keskustasta. Se on myös Iitin komein luonnonnähtävyys, eikä suotta. Sitä kutsutaan myös Kymenlaakson Koliksi. On arvioitu, että Hiidenvuori on ollut muinaislinna, jyrkkien vuorten seinien puolesta se täyttäisi linnavuoren kriteerit. Hiidenvuori kohoaa noin 60 metriä Kymijoen pinnasta ja se sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Alueella on mökkejä ja osa aluetta on luonnosuojelualuetta. Saaressa on laavu, ja vierasvenelaituri.

Löysin tietoa Suomen vanhat linnat-kirjasta, josta lainaan tekstiä: Kuitenkin sellainen äkkijyrkkä ja helposti puolustettavissa oleva pakovuori kuin Iitin Hiidenvuori on saattanut olla muinaislinnana, vaikka selviä kivivallin jätteitä on nähtävissä vain vuoren itäsivulla, sen loivimmalla kalteella. Nimensä vuori on saanut muinaisesta valtiaasta iso-Hiidestä, joka on vainonnut erityisesti kirkkoveneiden naismatkustajia. Tästä syystä naisväki on noussut maihin jo ”Naistenlahdessa” ja jatkanut sieltä matkaa jalan Iitin kirkolle.

Talkoolaisten tekemät portaat helpottavat kulkua vuorten laelle ja antaa mahdollisuuden käydä paikalla vuodenajasta riippumatta. Vuoren laelle pääsee myös solaa pitkin, mitä emme kerenneet käydä tutkimassa. Erikoisuutena voidaan pitää kesäisin pidettävää yökonserttia, jolla on pitkät perinteet, jo noin 90 vuotta. Hella Wuolijoki oli keksinyt idean, että kannetaan piano vuoren laelle. Ensimmäinen musiikkijuhla on vietetty 1914 professori Väinö Solan ja hänen ystäviensä kanssa. 
Löysin mtvuutiset 16.6.2019 videoklipin, jolla voi tutustua, kun piano kannetaan Hiidenvuoren huipulle.

Mitä ihminen voi kokea täällä vuoren laella auringon kultaessa maiseman. Pysähtyä ja tuntea olevansa yhtä luonnon kanssa. Tuntea rauhan, kun silmät seuraavat rauhallisesti horisonttia. Uskomatonta mielihyvää, että meillä on tämmöisiä hienoja kohteita, jotka yllättävät. Jotain jylhää ja pyhää sisältyy paikan päällä ollessa.

Rva bloggari ja järkkäri, välillä järkkärillä kuvausta …

… ja tässä pari otosta järkkäri kuvia.

Hiidensaarta, jossa Hiidenvuori sijaitsee ympäröi Pyhäjärvi, Räyhynsalmi sekä Pellinginselkä.

Sateen uhka antoi kivan hehkun kuviin, vähän utuisen maiseman. Lähtiessä takaisinpäin, saimmekin niskaamme muutaman pisaran.

Mantereen ja Hiidensaaren välillä oli tie ja tiessä pieni levike. Siihen pysähdyimme nauttimaan eväät, kun vihdoin olimme Hiidenvuoren nähneet. Pimeys alkoi laskeutui päällemme, vaikka sisällämme paloi vielä auringonlaskun loisto. Se ei auttanut yhtään pimeydessä, vaikka olikin valaistunut olo. Ja olimme sitä mieltä, että Iitin Tiltun jalanjäljet johdattivat suoraan tuonne Hiidenvuorelle.

Iitin kirkko
Iitintie 846
47520 Iitti

Hiidenvuori
Hiidensaarenkuja 41
47610 Iitti

Kohteelle portaat, helppokulkuinen, mutta heikkokuntoiselle voi portaat tuottaa vaikeuksia

Merkitty P-paikka

Kuvat ©2020. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.