Mikkelissä on nähtävä tämä
Paikka niin viehättävä
Kesällä kasvit kukoistavat
Leipomosta tuoksut tulevat
Ravintolasta ruoat maittavat
Myymälästä käsityöt taitavat

Mikkelin yksi tunnetuimmista ja vetovoimaisimmista nähtävyyksistä lienee Kenkävero. Nimi on tietysti jo itsessään ihmetystä herättävä, niin hauska se on. Kenkäveron nimestä yksi teoria on, että entisajan savolaisilla oli tapana laittaa kengät jalkaan, kun menivät kirkkoon ja riisua ne tullessaan pois kirkosta. Kenkäveron nimen on arveltu myös liittyvän lukkarille maksettuun palkkaan. Lukkarille oli annettava vuosittain kenkäpari ja villasukat palkaksi kirjeitten kuljettamisesta. 

Kenkävero on entinen pappila, joka oli Kenkäveronniemen pappila ja kutsuttu myös Isoksi Pappilaksi, jonka historia alkaa jo satojen vuosien taakse. Pappila kantaa harteillaan myös Suomen suurimman ja kauneimman pappilan mainetta. Ensimmäinen papin asumus on rakennettu paikalle jo 1400-luvun puolivälissä. 1800-luvulle saakka Kenkäveronniemi oli saari, jonne johti pieni silta mantereelta.

Nuijasodan aikana pappilan alueella surmattiin talonpoikia. Heidät petettiin lupauksella, jos he eivät antautuisi, niin pappila poltettaisiin ja heidät sen mukana. He antautuivat, mutta silti heidän elämänsä päättyi pappilan maille. Heidän muistokseen on pystytetty tämä muistomerkki.

Pappiloilla on ollut suuri merkitys maamme sivistyshistoriassa. Papit pohtivat kansallisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita välittivät sitten ihmisille saarnoissaan. Pappilan kirjahyllyistä löytyivät muun muassa lääkäri- ja maatalouskirjoja. He antoivat neuvoja häissä, hautajaisissa sekä muissakin tilaisuuksissa seurakuntalaisia tavatessaan. Täälläkin Kenkäverossa pappila on ollut henkisen ja aineellisen edelläkävijä. Se oli myös seuraelämän keskus toimiessaan läheisesti kartanoiden kanssa. Kenkäverossa juhlittiin nimi- ja syntymäpäiviä ahkerasti säätyläisten kanssa, samoin vietettiin illanistujaisia, ompeluseuroja, hartaushetkiä jne. Kaikki tämä päättyi vuonna 1969 silloisen kirkkoherran muutettua kaupunkiin ja pappilan rakennukset jäivät heitteille.

Tämän nykyisen Kenkäveron rakentamisesta tehtiin päätös 1867 pitäjänkokouksessa. Kirkkoherra A.J.Hornborgin, joka oli myös ensimmäinen asukas tässä uudessa pappilassa, kerrotaan olleen kiinnostunut arkkitehtuurista. Hänen katsotaan olleen hankkeen päämies. Lääninarkkitehdin sijainen Alfred Caven laati piirustukset ja pappila valmistui 1869 ja oli valmistuessaan rikasmuotoisen puuarkkitehtuurin edelläkävijä. 

Kirkkoherran muutettua kaupunkiin rakennukset jäivät lähes heitteille. Suomessa oli aikakausi, jolloin ei arvostettu vanhaa, eikä vanhoja rakennuksia arvostettu. Parikymmentä vuotta ehti kulua, kunnes vuonna 1988 Mikkelin kaupunki ja maaseurakunta sopivat maanvaihdosta, jolloin alue siirtyi kaupungille. Päärakennus restauroitiin Mikkelin käsi- ja taideteollisuuden (=Taito Itä-Suomi ry) ja Savo-Karjalan Marttapiiriliiton käyttösuunnitelman mukaiseksi. (Kenkäveron historia)

Onneksi, onhan Kenkävero kauniilla paikalla ja vetovoimainen nähtävyys upeine puutarhoineen.

Nyt se salaisuus selvisi, mitä joulupukki tekee kesällä. Piiloutuu tänne Mikkelin Kenkäveron piharakennukseen. Ei yhtään pöllömpi paikka viettää kesäloma. Joulupukin piilopirtissä voi majoittua. Mutta onkohan pukilla oma peti? Vai lähteekö tonttujen kanssa saunalle vai navetalle. Tai leipomoon leipomaan vierailijoille tuoksuvia leipomuksia. 

Edessä näkyy käsityömyymälä, jossa on myytävänä paikallisten tuotteita hilloista julisteisiin ja Taito Shop-ketjun tuotteita, villalankoja ja erilaisia käsityötarvikepaketteja. Kaikenlaista mukavaa.

Kannattaa painaa jarrupoljinta Mikkelin kohdalla ja jos ei muuta halua nähdä, niin voi käydä kahvilla Kenkäverossa. Ihailla kesäistä puutarhan loistoa tai syksyn upeita värejä, kevään heräävää puutarhaa tai talven valkoista rauhaa. 
Aikaa jos jää Kenkäveron jälkeen kannatta käydä Naisvuorella ja kirkoilla, tästä löytyy vinkkejä:
Mielenkiintoinen Mikkeli 6.10.2021

Kenkävero
Pursialankatu 6
50100 Mikkeli

Kuvat ©2021. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.