Ravattula ja Koroisten
kirkot keskiaikaisten
aika syönyt, hävinneet
perustukset jälkeenjääneet
On näitä tutkittu 
maata paljon kaivettu
Löydetty koruja ja hautoja
Astian ja luun paloja.
Tieto on meille hyvästä
keskiaikaisesta elämästä

Suomen vanhimman kirkon jäännökset sijaitsevat Aurajoen varrella Kaarinassa Ravattulan kylän Ristimäellä. Kirkon paikka on suhteellisen uusi löytö, vuodelta 2013. Kirkon kivijalan lisäksi paikalta löytyi laaja kirkkomaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustusta. Kirkkorakennuksen käyttö ajoittuu 1100-luvun loppupuolelle ja 1200-luvun alkupuolelle. Tämä on voitu varmuudella todistaa.

Se on aina vähän jännää kävellä toisten mailla, varsinkin kun me tämä vaan bongattiin ja emme löytäneet mitään tietoa pysäköintipaikoista tms. Me menimme paikalle googlen avulla. Hieno hetki on saapua historialliselle paikalle, vaikka paikalla sitä historiaa ei ole niin paljoa näkyvillä. Tieto jo siitä, että tässä on ollut ”pyhä” paikka, kirkko ja hautausmaa saa olon hartaaksi. Hautausmaalla on todettu olevan noin 300 hautaa, niistä 50 hautaa on todettu olleen jo ennen kirkon rakentamista. 

Ennen vuoden 2013 löytöä paikan on oletettu olleen kalmisto mm. paikannimen ja maasto havaintojen perusteella. Paikkaa pidetään Ravattulan kylän rauta-aikaisena kalmistona. Kutkuttavan hienoa historiaa. Hautalöytöinä löydettiin korujen jäännöksiä, helminauha, saviastianpalasia, luulöytöjä, hiuksia ja kankaanpalasia. Naisen hautalöydön perusteella on tekeillä Ravattulan muinaispuku, joka perustuu 2016 kaivetun ja 2018 laboratiivisesti tutkittuun hautaan.

Käytiin samaan syssyyn Turun Koroistenniemellä Aurajoen rannalla. Matkastamme muodostui oikein ristiretki, varsinkin kun kuvia katselee. Samoin voitaisiin ajatella, että oltiin urajoen tutkimusmatkalla. Kohteet liittyivät hienosti Aurajokeen ja yhdistivät niitä.

Koroistenniemi on ollut historiallinen paikka. Täällä on sijainnut Suomen varhaisin kirkollinen ja maallinen hallintokeskus. Paikka oli otollinen myös kaupankäynnille, sillä sisämaahan pääsyn esti Halisten koski. Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista 1229 Koroisille. Merenpinta oli sillon 4m korkeammalla kuin nykyään, joten mereltä kaupankäynti oli helpompaa. Maan kohoamisen vuoksi kaupankäynti siirtyi alajuoksulle. Piispanistuin siirrettiin Turun Tuomiokirkkoon 1300-luvulla. Koroisten kirkko toimi Räntämäen kirkkona vielä 1300-luvulla, mutta Itämeren alueella ryöstelevät vitaaliveljet tuhosivat kirkon 1396. Uusi kirkko rakennettiin Räntämäelle (Maarian kirkko) ja sen jälkeen sitä kutsuttiin Räntämäen kirkoksi. 

Tässä ristin alla on kirkon perustukset. Kahden muunkin rakennuksen perustuksia alueella on näkyvissä. Koroistenniemellä on myös ollut hautoja, niitä on löydetty 330. Kirkon alta löydettiin kolme muurattua hautaa, jotka kuuluivat piispoille Bero I, Ragvald ja Catillus.

Koroistenniemi sijaitsee Vähäjoen ja Aurajoen haarassa. Matkaa tänne on Turun keskustasta noin pari kilometriä. 

Aurajoessa sijaitsee tämä Halistenkoski, joka nykyään on padottu. Se on Aurajoen yhdestoista ja alin koski. Kuten Koroisten jutussa jo mainitsin kaupankäynti sisämaahan ei ollut mahdollista Halistenkosken takia.

Vuonna 1923 rakennettiin Turun vesilaitos ja Halistenkosken pato. Turun keskustasta on matkaa tänne n. 4 km, joten kannattaa yhdistää samalle matkalle nämä kaksi kohdetta Koroistenniemi ja Halistenkoski. Matkaa voi jatkaa Maarian keskiaikaiselle kirkolle, jonne mekin täältä matkasimme.

 Tämä oli hienon näköinen paikka ja vaikuttavat rakennelmat. Heinäkuisena aikana veden pinta oli matalalla. Emme nähneet kosken kuohuja, mutta toisaalta rakenteet näkyivät hienosti.

Ravattulan Ristimäki
20540 Kaarina

Koroistenniemi
Catilluksentie 2
20380 Koroinen

Halistenkoski
Halistentie
20540 Turku

Kuvat ©2018. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään