En muista nähneeni paikkaa moista
maalla, merenrannalla, ainutlaatuista
Ollaanko Suomessa vai jossain muualla
katse kun kiertää omenatarhalla
Olen kuullut miehestä Amos Anderson
aikansa kuuluisin mies oli, se on kiistaton
perusti Hufvudstadbladet-lehden
rikastui myös kiinteistökauppoja tehden
Työuralla hänet tunnetaan
muuten hänestä vähän tiedetään
Täällä voit hetken miettiä Amosta
tutustua hänen kotiinsa.



Syksyn sateiset säät ovat pesiytyneet Suomeen, tai ainakin eteläosiin. Veri veti liikkeelle ja kyttäsimme koko viikon sääennusteita, miltä ne näyttävät. Meidän joka vuoden kohteemme odotti käymistämme ja lauantai näytti lupaavalle sään puolesta. Eli eikun matkaan, vaikka lähtiessämme kotona sateli vettä ja sumu oli ottanut vallan kaikesta. Siitä huolimatta sinnikkäästi lähdimme matkaan kohti Kemiönsaarta ja Hiittisten saaria. Sumussa matkasimme Turun väylää pitkin. Salon kohdalla meidän piti kääntyä Saloon, mutta kuinkas sattuikaan, että edellä ajava auto ajoi bussikaistaa ja minä perässä, kun emme nähneet mitään. Juu ainahan pääsee kääntymään, mutta nti navi näytti, että Sauvon kautta ajallisesti on sama matka, joten koukattiin sieltä Kemiöön.

Lauttamatka meni autokannella ja sumu saartoi lautan. Osa matkan nautittavuudesta meni sumun mukana meren syvyyksiin. Vähän Hiittis-fiilistelyä ja sumukin alkoi väistyä saavuttuamme Rosalan vierassatamaan. Taivas aukeni ja saimmekin nauttia aurinkoisesta säästä. Rosala-Hiittinen läpiajelu ja haudalla käynti. Lähdimme aikaisemmalla lautalla, kuin oli ajatuksemme ja päätimme käydä Söderlångvikin kartanolla, joka on lähellä Kasnäsin satamaa. Paluumatka lautalla ja lautan kannella aurinkoisessa ilmassa sai matkamme sitä hehkua, mitä olimme olleet vailla. Oli upeat näkymät sumun peittäessä saaria. Todella hienoa.

Kävimme viime kesänä Söderlångvikissä ja ihastuimme tähän mahtavaan paikkaan. Maisemat ja näkymät kuin Italiassa. Komeat rakennukset. Vuosi sitten päärakennus oli remontin alla ja tämän vuoden kesäkuussa rakennus on aukaistu uudelleen yleisölle. 

Autotallin nurkalta aukeaa huikea näkymä alas omenalaaksoon. Ollaan, jossain muualla kuin Suomessa, eikö? Söderlångvikin ja Tolfnäsin tarhat muodostavat Suomen suurimman yhteensä 21 hehtaarisen omenatarhan. Sotien jälkeen Andersonin maista suurin osa pakkolunastettiin evakoiden asuttamiseksi. Anderson istutti omenoita ja näin sai pidettyä lähialueet itsellään. Pakkolunastus ei koskenut erikoisviljelyksessä olevia maita.

Söderlångvik oli Amos Andersonin ”kesäpaikka”. Amos Valentin Andersson oli syntynyt Kemiönsaarella Brokärrissä 3.9.1878. Kemiössä vietetyn kouluajan jälkeen hän lähti opiskelemaan kauppaopistoon Turkuun.
Hänestä tuli suomenruotsalainen liikemies, teollisuusyrittäjä, kansanedustaja, lehdenkustantaja ja taidemesenaatti. Vuonna 1921 hän osti Hufvudstadbladetin ja toimi sen päätoimittajana 1922-1945. Hän oli myös kaksi kautta eduskunnassa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kansanedustajana vuosina 1922-1927. Vuonna 1945 hän sai vuorineuvoksen arvonimen ja hänet vihittiin filosofian kunniatohtoriksi Åbo Akademissa vuonna 1948. Hän oli kiinnostunut keskiajasta ja katolilaisuudesta, kirkkoarkkitehtuurista ja musiikista.
Hän avusti monien kirkkojen restaurointeja mm. Turussa, Naantalissa ja Kemiössä.
Teatteritaide oli myös lähellä hänen sydäntään ja hän kirjoitti ja ohjasi näytelmiä. Hänen lempikohteensa maailmalla oli Rooma, joka näkyy Söderlångvikissä. Hän tuki ja lahjoitti rahaa eri teattereille ja avusti mm. Helsingin taidehallin rakentamista. Amos Anderson kuoli naimattomana Söderlångvikissä 82-vuotiaana 2.4.1961. 

Kartano oli aluperin yksikerroksinen kookas maalaistalo. Hän rakennutti siihen toisen kerroksen arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien pohjalta 1934-1945. Huoneiden määrä nousi kuudesta yhteentoista ja talon ulkopinta rapattiin valkoiseksi. Vuosina 1937-1938 taloon tehtiin kaksi matalaa siipeä kumpaankin päähän taloa, jollaisena se on tänä päivänä meille näkyvissä. Rakennuksen kunto heikkeni ja 1990 toisen siiven katto luhistui. Rakennus peruskorjattiin kokonaan vuosina 2019-2020.

Kemiönsaarelta, silloisesta Dragsfjärdin kunnasta hän osti Söderlångvikin tilan mittavine maa-aloineen vuonna 1927 ja laajennutti päärakennuksen 1930. Nykyään kartano toimii museona. Amos perusti 1940-luvulla Föreningen Konstamfundet yhdistyksen, jolle jätti omaisuutensa. Yhdistyksen myötä hänen työnsä jälki näkyy vielä tänäkin päivänä yhteiskunnassamme niin talouden kuin kulttuurin alalla stipendin muodossa taiteen, journalistiikan ja ammattikoulutuksen saralla. Amos Andersonin taidemuseo toimi vuosina 1965-2017, mutta uusi taidemuseo Amos Rex avattiin 2018.

Eteisaulasta päästään pylvässaliin. Eteisaulasta lähtee myös portaan yläkertaan. Talo on rakennettu siten että huoneet kulkevat päästä päähän kahdessa rivissä ja huoneiden läpi kuljetaan seuraavasta seuraavaan.

Pieni ruokasali oli Amoksen käytössä hänen ruokaillessaan yksin tai vieraita oli vain muutama. Amos ei ollut kulinaristi, vaan hän tykkäsi syödä perunalaatikkoa ja mannapuuroa. Vieraille tarjoiltiin savustettua lammasta ja oikeaa saaristolaisherkkua eli savustettua kampelaa. Alkoholi kului vain juhlahetkiin. Hän oli kansanmies ja saattoi yksinollessaan ruokailla vaikka rengin ja keittäjän kanssa.

Suuressa ruokasalissa on suuri ruokapöytäkin eli 12 m pitkä ja 34 hengelle. Pöydän on valmistanut Keravan Puusepäntehdas ja se on ilmeisesti suunnitellut kuvataiteilija ja sisustussuunnittelija Harry Röneholm. Suuresta pöydästä huolimatta hän ei kuitenkaan pitänyt suuria juhlia Söderlänvikissä vaan keskitti ne Helsingin humuun.

Musiikkihuoneessa oli kauniit punaiset huonekalut. Täällä vallalla oli vaaleus ja mielenkiintoista oli, että värinä punainen esiintyy huonekaluissa ja matoissa sekä yläkerran kokolattiamatossa. Täällä oli upea parkettilattia, erikoinen kuviointi, mutta juhlallisen kaunis.

Täällä kristallit loistivat monien kristallilamppujen muodossa suorassa jonossa huoneesta toiseen. Kristallikruunuihin liittyy tarina. Amos Anderssonin kerrotaan hankkineen kristallikruunut Svenska Teaternin kupeessa sijainneen ravintola Royalin laajennusprojektin yhteydessä vuonna 1936. Hän oli ravintolassa osakkaana ja kun ravintolaan tilattiin kristallikruunuja, lamppuja tilattiin tarkoituksella niin monta ylimäärääräistä, että niistä riittäisi Söderlångvikin kartanoon, jonka siipirakennuksia silloin suunniteltiin.  

Taide oli Amokselle tärkeää, ja elinaikaan hän keräsi noin 400 teoksen taidekokoelman. Täällä oli nähtävillä teoksia Amos Rexin kokelmista ja ne edustavat 1900-1950-luvun kotimaista modernismia. Esim. Rafael Wardi, Sigrid Schauman, Alwar Cawén, Sulho Sipilä, Yrjö Ollila ja Ole Kandelin jne.

Kartanon kalusteet ovat pääasiassa 1800-1900-lukujen tyylihuonekalusteita. Huom! Tyylihuonekalut tarkoittavat halvempia kopioita aidoista epookkikalusteista. Hienoja kalusteita varsinkin nämä salongin kalusteet, mutta arvokkaimpia ovat salongin aito kustavilainen sohva, pylväshallin antiikkipeili ja yläkerran vierashuoneessa olevat Directoire tuolit. Huonekaluja hän hankki huutokaupoista sekä 1900-luvun taitteessa muuttaneilta venäläisiltä emigranteilta.

Vierashuoneessa oli kaunis sängynpääty.

Kartanon laajennusosaan Amos sai rakennettua edustuskelpoiset vierashuoneet ja pesumahdollisuudet. Ajan luksusta oli kylpyhuone juoksevine vesineen, ammeineen ja valkoisine kaakeleineen.

Presidentin huone, joka on saanut nimensä presidenttipari Pehr Evind Svinhufvud ja Ellen-rouvan mukaan. He majoittuivat täällä 1930-luvulla yhden luvan hirvenkaatometsästysretkellä. Mielenkiintoisia yksityiskohtia näissä vierashuoneissa ovat nurkassa verhojen takana olevat käsienpesualtaat.

Biljardihuone sijaitsee vierashuoneen ja eteisaulan välissä pihan puolella. Alun perin biljardihuone oli sijainnut talon ”viihdekeskuksessa” eli kellarissa. Anderson oli rakennuttanut sinne 1937-1938 pienen elokuvateatterin ja viinikellarin.

Alakerran oltua edustus- ja vierastila, yläkerta oli Amoksen yksityistilaa. Portaita nousestessa saavutaan punaisen kokolattiamaton peittämään kirjasto-olohuoneeseen, joka on läpi talon, portaiden kummallakin puolella. Täältä pääsee makuuhuoneeseen ja toisesta päästä konttoriin.

Amos Anderson syntyi metsän ympäröimään talonpoikaiskotiin maanviljelijäperheeseen Brokärrin kylään 10 km Kemiön kirkonkylältä. Perheessä oli isä Anders Johan, saita, kova, uskonnollinen mies. Äiti Karolina Sofia, hauras unelmoija. Äiti oli Amokselle todella tärkeä. Kolme veljeä Aron, Joel ja Abel. Amos oli toiseksi nuorin. Pojat olivat saaneet nimensä Raamatun mukaan. Kasvatus oli isän puolelta ankaran uskonnollista. Kodissa vallitsi tunkkaisen ahdasmielinen ilmapiiri. Amoksella oli pimeydenpelko koko hänen elämänsä ajan.
Amoksen aikuiselämää varjostaa salaperäisyyden verho, koska hänen elämästään ei ole jäänyt dokumentteja, ei päiväkirjaa. ei kirjeitä, ei mitään, mikä valaisi häntä henkilökohtaisesti.
Amoksen makuuhuoneessa on harras tunnelma. Hän ihannoi keskiaikaista katolilaisuutta, jota hän imi jo pikkupoikana Kemiön keskiaikaisesta harmaakivikirkosta. Tietty uskonnollisuus ja mystiikan taju ympäröi häntä koko hänen elämänsä ajan. Äidin kautta hän tutustui uskomusten ja kansanperinteen maailmaan.   

Amoksen Brokärrin lapsuudenkodista ovat urkuharmoni ja alla olevassa kuvassa oleva keinutuoli. Keinutuolissa Amos istui usein. Kyllä, minäkin voisin istuskella tuossa kiikussa ja mietiskellä maailman menoa katsellen parvekkeen ikkunasta näkyvää sinistä taivasta.

Työhuoneesta pääsi siipirakennuksen parvekkeelle, josta avautui hieno näköala merenlahdelle sekä viljelmille. Ilma oli kostea ja utuinen. Aamun sumu haihtui, mutta meren yllä oli usvaa.

Ennen siipirakennuksen rakentamista tämä ”Helsingforsrummet” eli ”Helsinkihuone” toimi vierashuoneena. Amoksen kuoleman jälkeen huonetta on kutsuttu ”daamien huoneeksi”. Siellä on majoittuneet Amoksen naispuoliset ystävättäret, ensiksi ruotsalainen näyttelijätär Mona Mårtenson ja sen jälkeen suomenruotsalaiselle oopperalaulajalle Sylvelin Långholmenille. Hän eli kuten aiemmin mainitsin poikamiehenä koko elämänsä. Huhuja hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan on toki liikkunut, mutta totuutta ei asiasta ole. Julkisesti hän ympäröi itsensä kauniilla näyttelijättärillä ja laulajattarilla.

Sisäkierroksen jälkeen oli kiva palata pihalle ja tutustua kartanon takapuolelle. Kartanoa ympäröivän puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson 1930. Amoksen vieraita on istutellut puita puistoon, mutta missään ei näe kuka minkäkin on istuttanut.

Päiväristeilyllä pääsee Hangosta Söderlångvikin kesäaikana. Toivottavasti on seuraavina kesinä myös käytössä. Varmaan hieno kokemus. Laiturin reunoille mahtuu useampikin vene kiinnittymään, sen verran suuri laituri on.

Tämä patsas laiturin luona oli vähän outo ilmestys. Mikä ei kuulu joukkoon? No ei ainakaan tämä.

Karyatidit (naishahmoinen patsas, joka kannattelee rakennuksen palkistoa pylvään tavoin) loivat meille jo ensimmäisen kerran täällä käydessämme epätodellisen olon. Autotallin seinällä olevat nämä neljä naishahmoa koristivat aikoinaan Svenska teatterin Esplanadin puoleista julkisivua ennen 1930-luvulla tehtyä peruskorjausta. Ei voinut kuin päivitellä ja ihastella, Suomessa meren rannalla, maalaismaisemassa, tämmöistä.  Nurkalta katse alas omenalaaksoon. Missä me ollaan?

Café Vivan entinen kartanon navettarakennus näkyy ensimmäisenä, kun saavumme Söderlångvikin alueelle, mutta me sanoimme heipat tälle hienolle alueelle, jolla on ripaus Italiaa. Kauniisti peruskorjattu kartanorakennus hienoine pihoineen, merenrantapuistoinenn on ikimuistettava kohde. 

Täällä on mahdollisuus kulkea luontopolkuja, viettää omenapäivää syyskuun lopulla, ruokailla ja majoittua. Hienoja kokemuksia kaikki ja kauniissa maisemassa. Ehdottomasti upea kohde.

Söderlångvik kartano
Amos Anderson museo
Amos Andersonintie 2
25870 Dragsfjärd

Vinkkinä: Amos Andersonin kotimuseo 18.3.2023 Yrjönkatu 27 Helsingissä 5 kerroksessa sekä sen yläpuolella sijaitsevaan kappeliin, jonka Amos rakennutti itselleen vuonna 1926. Avoinna keskiviikkoisin 16-20 sekä lauantaisin 11-17. Vierailut täytyy varata etukäteen museon koon takia. Tarkemmat tiedot löytyvät joko Museokortin sivuilta tai amoshem.fi

Kuvat ©2021. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.