Kesäloma koittaa
sielun kellot soittaa
vapautta arjesta.
Tunnelmaa leppoisaa
rentoutusta rattoisaa
vapautta arjesta.

Toinen lomapäivä Dragsfjärdissä. Eilen saavuimme ihastuttavalle Lomakylä Meripesälle. Meidän majapaikkamme sijaitsi merellisissä maisemissa hiekkarannalla kallion päällä.
Högsåran-saarta (myös käytetty nimeä Haukisaari) olimme katselleet kartalta. Sen viime viikon retken aikana pistäydyimme sitten Svartnäsin lossirannassa katsomassa aikataulut, joten retkemme saareen oli valmiiksi suunniteltu.

Lossi Högsåraan lähti Svartnäsistä. Auton jätimme rannalla olevalla parkkipaikalle, jossa oli hyvin tilaa vierailijoille. Lossimatka saareen tapahtuu kymmenessä minuutissa.
Högsåra on pieni saari. Matkailijoiden tuleminen saareen toivotetaan tervetulleeksi jalkaisin tai polkupyörillä. Autoilu ei ole toivottavaa saaren luonnon kestävyyden kannalta. Toisekseen saari on niin pieni, että sen pystyy kiertämään kävelemällä. 

Högsåran saari kuuluu Hiittisten saaristoon ja on tullut tunnetuksi luotsiasemana, jota perinnettä se vielä jatkaa. Saaressa asuu ympärivuotisesti noin 50 asukasta. Tilat ovat suurimmaksi osaksi vanhoja luotsitiloja 1700-luvulta saakka. 

Rantaan saavuttuamme se oli täynnä veneitä, suuria ja pieniä, moottoreilla ja mastoilla varustettuja. Viehättävä kylätie johdatti meitä kylän keskustaan. Ihania pihoja, aitoineen, pensaineen, ruusuinen. Kävimme Farmors Café pihalla. Olisimme ostaneet juotavaa ja jäätelöä, mutta turistipaljous ja jonon hitaus sai meidät vaan jatkamaan matkaan. 

Jatkoimme hiekkatietä eteenpäin ja saavuimme hautausmaalle, jolla sijaitsi pieni kappeli. Aikoinaan kelirikkoaikana vainajia ei pystytty kuljettamaan Hiittisten kirkon hautausmaalle, joten saareen täytyi perustaa oma hautausmaa. 

Hautausmaan vierellä kohtasimme nykyaikaa. Valkokylkiset, valtavat siivet kohoavat puiden latvojen yläpuolelle, kolmoset, työhevosten mukaan nimetyt, kyläisten yhdessä rakentamat tuulimyllyt Frejn, Ilon ja Floran. Ne on rakennettu 2007. 

Hetki huilattiin ja koska siinä tien varrelle vilkkui niin paljon mustikoita, että oli aivan pakko niitä kerätä. Tai toinen meistä istui kannon nokalla ja toinen puskissa pyllötti. 

Ilma muuttui niin helteiseksi, että olo oli jo tukala, ei tuulen virettä tuntunut missään. Emme jatkaneet matkaa Sandvikin hiekkarannalle, vaan käännyimme takaisin. Ihmettelette, että eikö uiminen olisi helpottanut oloa? Toki, mutta ne uimavermeet olivat majapaikassamme. Jatkoimme matkaa Keisarin satamaan. Venäjän tsaari Aleksanteri III vieraili Högsårassa neljätoista kertaa. Siitä satama on saanut nimensä.

Suuriruhtinas Aleksanteri III perheineen ja hoveineen vietti osan kesistään 1885-1894 täällä Keisarinsataman poukamassa.

Saavuimme takaisin lautta rantaan, jossa vähän kävelimme ja ihailimme venevajoja ja veneilijöitä-

Saimme istuskella varjossa katselemassa veneliikennettä, joita lähti ja uusia tuli lähteineiden tilalle. Yllättävän vilkasta liikennettä. Saattoi olla komella ilmalla osuutta asiaan. Sekä saari on niin viehättävä kokonaisuus.

Högsåran saaresta tultuamme piipahdimme Taalintehtalla kaupassa ja eväät nautittiin sataman rannassa veneitä ihaillen. Paluumatkalla kävimme reittimme varrella olevan Söderlångvik-kartanon pihassa. Itse kartano oli peruskorjauksen kohteena, joten siihen emme päässeet tutustumaan. Pihalle kastelimme ja ihmettelimme näitä kauniita, uhkeita kartanoita siihen liittyvine rakennuksineen silmä ymmyrkäisene. Nämä läjähtävät räjähdyksen omaisina tajuntaan, kun mieli ei osaa odottaa mitään tämän kaltaista saapuessaan keskelle metsää.

Söderlångvikin kartano on toiminut Amos Andersonin kesäkotina. Hän on hankkinut kartanon vuonna 1927. Silloin kartano oli kuusihuoneinen, yksikerroksinen hirsirakennus. Andersonin aikana kerroluku nousi kahteen, huoneita tuli lisää viisi ja rakennuksen molemmin puolin rakennettiin siipirakennukset. Sekä julkisivut rapattiin.
Nykyään rakennus toimii museona, sisältäen Andersonin henkilöhistoriaa, hänen taidekokelmaansa sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Harmiksemme tämäkin oli kiinni ja remontin alla.
Seuraavana vuonna pääsimme käymään sisällä museossa, tästä linkki miltä näyttää Söderlångvikissä:

Sykähdyttävä Söderlångvik Dragsfjärd Kemiönsaari 12.9.2021 

Reissuajat matkasivat mökille nauttimaan Suomen merellisestä luonnosta, ihailemaan maisemaa, nauttimaan saunasta ja laineiden liplatuksesta. Aauringonlaskusta. Voi, että nautimme. Mikä on kauniimpaa kuin merenhorisontin taakse laskeva aurinko, kaikkine väreineen. Siihen oli hyvä päivä päättää.

Högsåra
Svartnäsin rannasta lähtee lossi

Pysäköintipaikkoja löytyy rannasta

Söderlångvikin kartano
Amos Andersonintie 2
25870 Dragsfjärd

Kuvat ©2020. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.