Tuiskussa Tuusulaan ja Kellokoskelle 2.2.2019


Prinsessa täällä asui ja eli
Kuninkaallinen oli, aateli
Täällä hänen mieltään hoidettiin
tämä kodiksi koettiin.
Maisemat ja ympäristö ovat loisteliaat
Vapaana kuljeskella sai potilaat
Saivat luonnosta rauhaa
Kun vesi Kellokoskella pauhaa.

Prinsessan jäljillä Kellokoskella. Kellokoski tunnetaan mielisairaalastaan. Kuuluisaksi viimeistään se tuli Kellokosken mielisairaalassa asustaneesta Prinsessasta, hänen elämästään julkaistun kirjan ja elokuvan myötä.
Kellokoski sijaitsee Tuusulan taajamassa, noin 40 km Helsingistä. Kellokosken kartanon päärakennus oli Sebastin Gripenbergin suunnittelema. Vuonna 1910 kartano myytiin valtiolle, vuonna1915 kartano ja sen ympärillä oleva puisto jätettiin 1915 perustetun sairaalan käyttöön. Kartanon alueen muut jäljelle jääneet maat jaettiin viljely- ja asuntotiloiksi.

Parkkipaikalle ajaessa jo voi aistia historiaan jääneiden rakennusten lumon. Vanhan ruukin rakennuksia.

Keravanjokea ja taustalla puiden lomitse näkyy kartanon punaista julkisivua, kirkko tulee vasemmalle puolelle

Kellokoskella on ruukki ja kirkko. Ruukin karhea kauneus, viehättävä kirkko kukkulan päällä, Keravanjoki ja komea Kellokosken kartano muodostavat idyllisen alueen. Meidän silmiimme alueen suuri ja korkea, vaalea sairaalarakennus rikkoi alueen harmoniaa ja kartanon rakennus hukkui sen taakse. Voihan se kesällä olla toisin, mutta talven alaston paljaus muuttaa maiseman. Kellokosken historia alkaa 1750-luvulta, jolloin perustettiin kaksi rälssitilaa ja tiloista muodostui sitten Kellokosken kartano. Erik Olander rakennutti kartanoa tosissaan 1768-1775. Hänen jälkeen kartanolla oli useita omistajia. Kartanon aikaan alueella oli jo mylly, saha ja savenvalantaverstas.

Kellokosken ruukki, perustettiin 1795, jolloin se oli Suomen 28:s ruukki 82:sta ruukista, ja oli ensimmäinen Tuusulan teollisuusrakennus. Lars Falkin myytyä tuotanto-oikeuden Lars Olof Nystenille, ruukin kehittäminen alkoi toden teolla. Ruukki sai nimekseen Mariefors Bruk Nystenin vaimon Marian mukaan. Nystenin jälkeen ruukin tuotannosta vastasivat eri omistajat. Viimeisin uudisrakennushanke oli 1938 rakennettu meijeriastiatehdas. Kellokosken maitotonkat ym. astiat ovat tuttuja ympäri Suomen. Samoin Kellokosken Kelloveneet 1950-1970-luvulla olivat tunnettuja tuotantoa. Fiskarsille siirtyi Kellokosken tehdas 1963 ja teollinen tuotanto lopetettiin siellä 1980-luvulla. Alueen rakennuksen tiloja on nykyään vuokrattu eri toimijoille.

Tässä rakennukset näkyvät miten sijoittuvat alueella ja myös nykyiset toimijat tiloissa.
Mariefors Bruk Nystenin nimimerkki oli ikuistettu oven yläpuolelle.

Kujalla kävellessä tuli tunne kuin oltaisiin aikamatkalla menneeseen, mutta hienolla tavalla. Melkein voi kuulla tehtaan työskentelyn äänet ja työmiesten mörähtelyt. Rakennuksen seinät ovat kauniit omalla karulla tavalla, johon on jäänyt jälkiä menneen ajan toiminnoista.

Keravanjoki puikkelehtii rakennuksen alla lumisessa maisemissa. Ruukin aikana vesi on antanut voimaa kankivasaralle. Rakennukset ja joki muodostavat hienon, vanhan teollisuusmiljöön.

Kellokosken kirkon on rakennuttanut ruukinpatruuna Lars Olof Nysten 1800-luvulla alaistensa tarpeille. Kirkko seisoo näkyvällä paikalla ruukin alueella kukkulalla punaisessa asussaan, kuin katsellessaan mitä ”kylällä” tapahtuu. Puinen kirkko on myös Kellokosken vanhin rakennus. Kirkkoon mahtuu 150 henkeä ja se on käytössä ympäri vuoden.

Maalatut kruunut muistuttavat Ruotsin vallasta.
Kellokosken kartano on komea rakennus.
Puistokuja kartanolle.

Kellokosken ruukki ja kartano
Ruukinkuja
04500 Tuusula

Kuvat ©2019. Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti