Aurinkoiset ilmat jatkuu
vielä hymyyn käy suu
Ilmat kutsuvat kulkemaan
Linnavuorelle kapuamaan
maisemia hienoja kuvaamaan
Historiaan tutustamaan
Linnavuoreen uuteen
mielenkiintoiseen Vartiovuoreen

Se hieno päivä koitti, kun saavuimme Vartiokylän linnavuorelle. Aurinkoinen sää taas suosi meitä, vaikka muutama harmaa pilven möllykkä taivaalla vilisti ja muutaman pisaran vettä heitti, joista ei kuitenkaan haittaa ollut. Pysäköimme Muinaislinnantielle ja kävelimme Linnavuorenkadulle, kun olimme ennen sitä kiertäneet teitä ristiin rastiin etsien pysäköintipaikkaa ja tietä mistä nousisimme vuorelle.

Näimme polun ja heti oikealla olikin bunkkeriluola kalliossa. Kävimme luolan suulla, Krisse vähän syvemmällä, mutta pimeä, synkkä luola ei oikein houkutellut kännykän valossa menemään sisälle. Pelotti tietty siellä mahdollisesti majailevat ihmiset ja lepakot. Tiedä vaikka kimppuun hyökkäisivät.

Vartiokylän linnavuori on ainoa linnavuori Helsingissä ja se on rakennettu 1200-1300-luvulla.
Tarina kertoo kolmesta Viikinkiveljeksestä, jotka rakensivat linnavuoria. Helsing Vartiokylän, Sibb Sipooseen Sipoobirgin linnavuoren ja Borg Porvoon linnavuoren. Tarinan perusteella linnojen on arvioitu rakennetun 1200-1300-luvulla, joka tukee myös tutkimustuloksia. Olemme käyneet Sipoon ja Porvoon linnavuorilla ja tämä oli meidän listoilla ollut pitkään. Vihdoin se päivä koitti.

Bunkkeriluolilta takaisin auringonvaloon ja polkua pitkin kallioille. Yhden, jos toisenkin kerran olemme ihastelleet maisemia kallioiden laelta, joten tämäkään kallio ei tehnyt poikkeusta. Aina maisemat tekevät vaikutuksen, oli näkyvissä metsää, merta tai kerrostaloja.
Vartiokylän linnavuorella on historiaa jo keskiajalta lähtien. Se on ollut linnavuorena ja 1. Maailman sodan aikana puolustustehtävissä. Vuoden 2002 radiohiiliajoituksissa ja kaivauksissa linnan on todettu rakennetun 1200-1300-luvulla. Linnan käyttöaikana se on ollut hyvin varusteltu, joskin käyttöaika on jäänyt lyhyeksi. Epäillään, että se olisi ollut käytössä noin 10-15 vuotta ja hirsiset rakenteet ovat purettu ja paikalliset ihmiset ovat ottaneet ne käyttöönsä. Vallien kiviä on vyörytetty alas, ja niitä löytyy edelleen talojen pihoilta. Linnan laelta on kuitenkin tutkimuksissa löytynyt rakennusten jäänteitä liesineen.
Linnavuori on korkeimmillaan 27 metriä. Toiselta puolelta jyrkkäreunainen ja toiselta loivempi.
Eteläpuolella ovat sijainneet kolmikertaiset ja pohjoisen ja lännen puolella kaksinkertaiset kiviperusteiset varustukset. Suurin osa valleista on kuitenkin ajan saatossa hävitetty. Kuten emme mekään niistä paljoa huomanneet. Enemmän oli näkyvissä sodanaikaisia rakenteita.

Linnavuoreen liittyy monia tarinoita. Yksi, että linnavuorella sijaitsisi viikinkipäällikkö Helsingen hauta ja mäen päällä olisi ollut oikea viikinlinna. Ja että varustus olisi ollut hämäläisiä vastaan tehty. 

Täällä on hyvin näkyvissä sodan aikaiset rakennelmat. Kertokoon kuvat linnoitteiden osalta tarinaa. Luonto valtaa, piilottaa rakenteita tai päällystää ne omilla tasoitteillaan. Kaunista vihreää levittäytyy rakenteiden ylle ja vähitellen rakenteet piiloutuvat näkyvistä. Vielä voimme niitä ihailla ja katsella.

Kuten lukijoille olemme kertoneet aiemmin, että meille on välillä vaikeaa löytää sitä oikeaa reittiä kohteeseen ja emme todellakaan mene sieltä missä aita olisi matalin, emmekä tehneet sitä nytkään. Tietysti kiersimme ”väärään” suuntaan. Portaat ja infokyltti tuli vastaan lähtiessämme kalliolta alas. Sattuuhan sitä, mutta tietysti olisi kiva ollut tutustua infokyltin kautta kohteeseen. 

Kiva paikka menneisyyden metsästäjille, jotka haluavat jotain muutakin lenkkeilyn lisäksi. Kannattaa käydä.

Vartiokylän linnavuori
Varjakanvalkama 66
00950 Helsinki

Kohde suhteellisen helppokulkuinen

P-paikka löytyy katujen varsilta

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.