Päijät-Hämeessä Hollolan väki voivat olla ylpeitä kirkostaan. Tämä keskiaikainen kivikirkko on kolmanneksi suurin seurakuntakirkko Suomessa ja se on ollut muinainen Päijät-Hämeen keskus. Komea päältä ja upean erikoisen kaunis sisältä. Erikoinen, koska neljä suurta tiilipilaria keskellä kirkkoa jakavat sen kahteen laivaholvaukseen. Kaikki holvit ovat 16-jakoisia rengastähtiholveja. 
Kirkko on rakennettu 1495-1510 ja on omistettu Pyhälle Marialle. Kirkko sijaitsee muinaislinnavuoreksi kutsutun Kapatuosin kupeella Vesijärven rannalla.
Kirkon kattorakenteet eivät ole alkuperäisiä. Kattorakenteet olivat palaneet salaman vuoksi vuonna 1642. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1934-1935. Istuinpaikkoja kirkkokansalle on 550.

Kellotapuli sijaitsee tien vieressä, jonka läpi voi astua kirkkomaalle ja jatkaa kulkuaan puukujaa pitkin kirkkoon. Näky on kaunis ja valokuvauksellinen. Tässä näkyvän asehuoneen päädyssä näkyy ulkosaarnastuoli. Siitä on tiedotettu monenlaisia tiedotteita ja julistuksia kirkolle kokoontuneelle kansalle.

Kirkkoon astuessa voi havaita jo keskiaikaisuuden. Kirkon ovet, asehuoneen sisäänkäynnin, runkohuoneen pääsisäänkäynnin ja sakaristonoven ovilevyt ovat keskiajalta säilyneitä. Asehuonetta koristaa maalaukset seinillä. Ovilevyjä koristaa kauniit takorautaiset taonnat ja saranat.
Vanha ulko-ovi asehuoneeseen on uusittu entisiä kuvioita ja takorautaosia kopioiden. Vanha ovi on nähtävillä asehuoneessa. Uuden ulko-oven takana näkyy ovi, joka johtaa portaikkoon, mistä pääsee ulkosaarnastuoliin.Asehuoneen ovi kirkkosaliin takorautakoristeineen on Suomen hienoimpia. Asehuoneen ovea koristaa kuvasarja Hubertuksen metsäretkestä. Viimeaikaiset tutkimukset olettavat kyseessä olevan pyhä Eustachius. (Keskiaikaiset kirkot, Markus Hiekkanen). Ylin ovi on asehuoneen ovi. Alhaalla oikealla vanha, alkuperäinen ovilevy ja vasemmalla uusi, kopioitu ovilevy. 

Asehuoneessa on maalauksia 1500-luvun alusta ja päälleikkäismaalauksia vuodelta 1568. Kristus maailmantuomarina, pään vasemmalla puolella vuosiluku 1568. Esim. Köynnökset ovat päällemaalauksia. Kristuksen maalaus on alkuperäinen.

Asehuoneesta astuessa sisään kirkkosaliin avautuu kaunis näkymä. Oikealla puolella kyntteliköt, holvit maalauksineen, tiilipilarit, valot ja vihkiristit seinillä, lasimaalaukset. Vasemmalla näkymä urkuparvelle. Kaunis ja harmoninen näkymä. Tehdään kirkkokierros runkohuoneeseen tullessa oikelta sivuseinältä takapäätyn.

Vihkiristejä seinillä on näkyvissä 11, yleensä niitä on 12, eli neljä sivuseinillä ja päädyissä 2. (Vihkiristi = pappi pirskotti pyhää vihkivettä kirkon seinille. Vettä laitettiin kahteentoista kohtaan ja niihin kohtiin maalattiin vihkiristi apostolien symboleina).

Lasimaalaukset ovat Lennart Segerstrålen (1892-1975) tekemiä vuodelta 1929. Oikean puoleisen aiheena Ylösnoussut Kristus, Jeesus herättää lasaruksen ja Jeesus herättää Jairuksen tyttären. Vasemmanpuoleiselle en löytänyt nimeä.

Kirkosta löytyy keskiajalta olevia puuveistoksia 24 kappaletta, mutta pyhimyskaappeja ei ole jäljellä. Puuveistokset ovat sijoiteltu kirkkoon eri paikkohin. Alla olevassa kuvassa. Ensimmäisessä pilarissa on neljä puuveistosta. Oikella ylhäällä piispa Henrik, vasemmalla diakoni Laurentus sekä alhaalla Pietà, Neitsyt Maria kuollut Kristus sylissään.  

Alttaritaulu on 1600-luvun lopulta, tekijä on tuntematon. Alttarin etupuolen reliefilaudat ovat 1500-luvulta. Keskellä neljä enkeliä kannattaa monstranssia, jonka keskellä, lasiseksi kuvatun säiliön sisällä on pyöreä ehtoollisleipä kuunsirpin muotisessä pitimessä (Lunula). Vasemma laudassa alhaalta ylöspäin kaksi apostolia ja Neitsyt Maria ja lapsi, oikeassa taas Pyhä Erik, Pyhä piispa (Henrik?) ja Pyhä Olavi. (Suomen Keskiajan kivikirkot, Markus Hiekkanen)

Alttaripäädyn vasemmalla sivuseinällä on hieno rivi hautajaisvaakunoita. Eversti Diedrik von Essenin hautajaisiin 1681 valmistetut vaakunat, joita on kannettu hautajaisissa ja sen jälkeen ne ovat kiinnitetty kuoriaitaan. Suurin vaakuna on everstin ja pienet isän- ja äidinpuolen sukuvaakunoita.

Hautajaisvaakuna (=hautaus- tai hautavaakuna) on aateliin kuuluneen miesten hautahaismenoissa käytetytvaakuna lähinnä Ruotsin vallan aikana käytetty. Vainajan oma vaakuna kannettiin suruöipun kanssa arkun edessä. Esivanhempien vaakunoita arkun kummallakin puolella. Vaakunat olivat pitkien tankojen päässä. 

Oikealla oleva puuveistos on Maria ja Jeesuslapsi. Oletetaan, että se on tehty todennäköisesti Tukholmassa 1400-luvun loppupuolella lyypekkikäisen mestarin johdolla.
Sakariston ovessa kaiverrettu ikivanha uskonnollinen suojamerkki, koska sakaristossa säilytettiin pyhitettyhjä aineita, leipää ja viiniä. Sakariston oven yläpuolella on triumfikrusifiksi, joka on hankittu 1430-luvulla Lyypekin suunnalta. 

Upean koristeellinen saarnastuoli on vuodelta 1651, jolle kuva ei tee oikeutta. Tekijä on turkulainen puuseppä Nils Bengtsson. Osa saarnastuolin veistoksista on kuvanleikkaaja Mathias Reimanin työpajasta.

Kirkon vanhin esine on kotimaisesta kalkkikivestä tehty kastemalja, joka on peräisin 1300-luvun lopulta. Tekijä on todennäköisesti Vehmaan mestari. Kastemaljaan on lapsi upotettu kokonaan kastettaessa. 

Kirkon takaosassa on Pyhää Yrjänää esittävä veistos. Hänet kuvataan hahmona taistelemassa pahuutta ja lohikäärmeitä vastaan, suojelemassa kristinuskoa, jota prinsessa ja karitsa symboloivat. Pyhä Yrjänä eli Georgius oli perimätiedon mukaan roomalainen soturi. 

  

Urkurakentamo Martti Porthan on rakentanut urut vuonna 1994. Niissä on 33 äänikertaa ja urkujen julkisivun esikuvana ovat olleet barokkiurut.

Kellotapuli poikkeaa muodoltaan erikoisempi ja siitä on havaittavissa tuttuja uusklassisia empiretyylisiä piirteitä, ei suotta, koska arkkitehtina on toiminut Carl Ludvig Engel. Tapuli on rakennettu 1829-1831. Tapulin alakerran siivekkeissä on vainajien kylmiö ja omaisten huone.

Hautausmaalla on kaksi vanhaa hautaukappelia vierekkäin. Vasemmalla on Boucht-suvun ja oikealla oleva korkea on Ammont-suvun kappelit. 

Hollolan kirkko
Rantatie 917
16710 Hollola

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.