Oli kerran kaunis ilta.
Saareen johti kannas ei silta.
Aurinko alkoi laskemaan
näimme kultamaan.
Haikeudella katselimme, 
hiljaisina kävelimme
raunioiden päällä.
Elämää on ollut joskus täällä
Nyt ilman täytti hiljaisuus,
meri ja illan kauneus.

Viimeksi käydessämme Jollaksessa jäi Matosaari näkemättä, joten sateisen päivän jälkeen ilman kirkastuessa illaksi lähdimme kohti Matosaarta.

Emme oikeastaan tienneet saaresta muuta, että siellä on huvilan rauniot ja siellä toimii Helsingin Meripelastusyhdistys ry ja heidän käyttämiään rakennuksia on saaren alkupäässä.
Auton jätimme hotellin parkkiin ja kävelimme Matosaarentietä. Kiinteistöille ajo oli sallittu, mutta yleinen liikenne kielletty. Matosaarentien varrella oli kauniita taloja, vanhempia, uudempia ja rakenteilla olevia, upeilla merenrantapaikoilla.

Kannas johdatti kulkijat Matosaareen, jossa ensiksi tuli vastaan Meripelastusyhdistyksen käytössä oleva rakennus sekä sinne parkkeeratut autot. Laitoksen vene punaisiin pukeutuneen miehistönsä kanssa oli laiturissa valmiina lähtöön.

Saari ei ole suuren suuri, joten polku johdatti meitä eteenpäin ja heti vasemmalla olikin portaat ja toisetkin. Oikealla näkyi pieni rakennus.

Matosaari kuului Degerön kartanoon vuoteen 1798 asti, siirtyen sitten Jollaksen kartanoon. Krimin sodan aikana Venäjä vahvisti Suomen puolustusta rakentamalla Matosaareen patterilinjan. Patterin suunnitelmat olivat vuodelta 1855-1856 ja se rakennettiin saaren itäosaan.
Vuonna 1884 patteri lakkautettiin ja saaresta tehtiin niemi rakentamalla kannas mantereen ja saaren väliin 1800-luvun lopulla.
Samoin saari otettiin yksityiskäyttöön ja maanmittari K.H. Lindh osti tilan ja rakennutti saarelle huvilan, joka on nykyään Helsingin Meripelastusyhdistys ry:n käytössä.

Taloon nousseet portaat, nyt vain rauniot muistuttamassa rakennuksesta. Kts.1

Matosaaren niemen omisti varatuomari, konsuli Uno Björklund, joka rakennutti saarelle 1920-luvulla komean huvilan, Villa Sommarron. Se rakennettiin maavallin ja patterikumpareen väliin.

Rakennus oli kolmikerroksinen ja sulautui hyvin maastoon. Rakennuksessa oli runsaasti parvekkeita ja terasseja eri ilmansuuntiin. Myös rantasauna, leikkimökki ja autotalli/varasto kuuluivat saaren varustukseen, jotka olivat rakennetut 1930- luvulla.

Huvilapuutarha-alueen tyyli ja rakennelmat näyttivät tutuilta ja ne paljastuivat Paul Olsonin suunnittelemiksi kuten Tefken huvilan huvilapuutarha vastapäisellä rannalla.

Tuo valkoinen oikealla on Tefken huvilan uimakoppi ja vasemmalla ilmeisesti on ollut huvilaan kuuluva rantasauna.

Portaita ylös ja alas panssarivallilta, raunioilla kävelyä. Katselimme terasseja, jotka oli yhdisteltynä panssarivallin kiveyksiin. Näimme merta ympärillämme muutaman askeleen päässä, suunnasta, jos toisesta.

Konsulin rouva Lily Björklund vuokrasi huvilan toimitusjohtaja Aage Moustgaardille 1950-luvulla.
Huvila tuhoutui täysin tulipalossa 1963. Huvilan tilalle tehtiin suunnitelmia, jotka eivät toteutuneet.

Tätä rantamuuria ihmettelimme myös, että on hienoja rakennelmia rantaan tehty. Ranta rajattu hienosti, kunnes sitten selvisi, että nämäkin olivat niitä panssarimuureja. Meidän kävelyretkemme kohtasi pimeyden, joten kuvasta näkyy vain mustuus ja komea taivaanranta. Alakuvassa on sama muuri mereltä päin.

Komea on ollut huvila mereltä päin ja hienosti sulautunut maastoon. Vasemmalla näkyy leikkimökki. joka on vielä pystyssä. Tuossa näkyy rakennusten sijainnin toisiinsa.

Leikkimökki, joka oli kyllä pikku mökin kokoinen savupiippuineen. Alla kuva nuorista ja lapsista leikkimökin edustalla, pöydän ja jakkarat saimme kuviin. Tuosta mökin nurkalta nousivat kiviset portaat kivien kivimuurin ympäröimälle terassialueelle, missä kivipöydät ja -jakkarat sijaitsivat lipputankoineen.

Huvila paloi 18.joulukuuta 1963 ja rakennuksesta jäivät jäljelle vain vain rapatut kiviseinät. Vasemmalla näkyvät samat portaat, josta olemme ottaneet kuvan ylempänä. Portaiden kaiteet ovat kestäneet ajan kulun ja olivat vielä tukevasti kiinni portaissa kavutessamme katsomaan raunioiden päälle.

Konsulin tytär möi saaren etuosto-oikeudella Helsingin kaupungille vuonna 1985 ja alue on vuokrattu Helsingin Meripelastusyhdistys ry:lle,

Katse taaksepäin, saapui sininen hetki ja jäi taakse raunioretki. Kaunista oli käydä kävelemässä hienossa maisemassa hienon auringonlaskun aikaan.

Niin hiljeni Matosaaren elämä, rauniot muistuttavat entisestä huvilan loistosta. Luonto voittaa, ellei raunioita hoideta ja aluetta pidetä yllä. Nämä ovat hienoja kohteita käydä ihailemassa ja aistimassa, jopa haikein mielin huvila-alueen kauneutta ja mielenkiintoista historiaa. Jäljellä ovat vain muistot kauniin huvilan olemassaolosta, rauniot ja muutama Finnasta löytynyt valokuva.

Artikkelissa on mainittu Tefken huvila, josta löytyy juttua täältä:

Piipahdus Porvariskuninkaanpuistossa Jollas Helsinki 28.8.2019

Matosaari
Matosaarentie, Jollas
00850 Helsinki

P-paikka, Hotellin reunimmainen p-paikka tai Porvariskuninkaan uimarannan p-paikka.

Helppokulkuinen, P-paikalta kävelyä noin kilometri.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.