Syntyi erämaahan kaukana kaikesta
Joen keskelle, saareen, paikkaan parhaista
Komea linna puolustamaan
Kainuuseen Ruotsin valta-asemaa
Oltiin osa Ruotsia, välillä osa Venäjää
Lopulta oltiin Suomenmaa
Linna rakentui ja kukoisti,
sitten räjäytettiin ja rapistui
Jäljelle jäi vain rauniot

Tiedättekö sen asian, kun suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Tämä viittaa vähän siihen, että nähtävyydet oman asuinpaikkasi ympärillä tai lähiympäristössä jäävät näkemättä tai käymättä. Asuin Kainuussa parikymmentä vuotta ja sinä aikana en kertaakaan käynyt tutustumassa Kajaanin linnan raunioihin, vaikka lukemattomat kerrat ajelin sillan yli.
Onneksi asia tuli korjattua yhtenä kauniina syksyisenä päivänä pojanpoikani kanssa. Lapselle oli kiva ja vähän pelottavakin paikka käydä tutustumassa linnan raunioihin.

Kajjjaanissa eli Kajaneborg (Cajanaborg) on ollut pohjoisen Suomen ainoa linna, joka rakennettiin 1604-1619 Kaarle IX: n käskystä koskipaikan kohdalle. Kaarle IX halusi vahvistaa Ruotsin valta-asemaa Kainuussa, jonka maa oli saanut vuonna 1595 Täyssinän rauhassa. Nykyiset linnan rauniot sijaitsee Ämmä- ja Koivukoskien välisellä saarella Kajaaninjoessa keskellä kaupunkia. Kajaanin linna valvoi tärkeää vesireittiä Pohjanmaan ja Venäjä-Karjalan välillä. Pietari Prahe perusti Kajaanin kaupungin joen etelärannalle 1651 vapaaherrakuntansa hallinnolliseksi keskukseksi. Kajaanin Linna toimi samalla kaupungin sekä sen asukkaiden suojana venäläisten hävitysretkiltä.

Vanhoista kuvista voi katsella ja miettiä muuttunutta maisemaan linnanraunioiden läheisyydessä. Koski on valjastamattamatta ja puutalojen rantojen varsilla. Maisema on hyvinkin aukea. Onneksi on näitä kuvia säilynyt meidän iloksi. Nämä ovat niin hienoja.

Kajaanin linnaa rakensi muurarimestari Isak Rasmuksenpoika. Alueella oli pulaa työväestä ja rakennusaineista, joten vuonna 1619 linnan rakentaminen keskeytyi. Harmaakivinen linna oli saanut jo suorakaiteen muodon ja kumpaankin päätyyn oli pystytetty puolipyöreä tykkitorni.
Keskeneräistä linnaa käytetiin vankilana. Linna sijaitsi syrjäisellä paikalla, joten se oli otollinen paikka vankilalle.

Pietari Brahen perustettua Kajaanin kaupungin 1651, hän muutti linnan vuosien 1661-1666 välisenä aikana aatelislinnaksi. Linnaa korotettiin ja puiset asuinrakennukset korvattiin muuratuilla.
Linna oli vapaaherrakunnan paikkana vuoteen 1681, jolloin läänitys peruutettiin ja linnasta tuli voudin linna, jonka vastuulla oli alueen puolustus.

Ikkunasta näkyy Kajaanin tervavenekanavalle ja sen oikealla puolelle tulee Ämmäkosken voimalaitos.

Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1712 Kajaani ja sen lähikylät poltettiin. Tämä sai aikaiseksi sen, että linnan puolustusta vahvistettiin tornien ylimpien kerrosten muuttamiseksi tykeille sopiviksi. Muurien päälle laskettiin kolmen metrin paksuinen turvekerros, ovi- ja ikkuna-aukot peitetiin ja rannoille laitettiin erilaisia esteitä.

Olavinlinnan kukistuttua vuonna 1714, Kajaanin linna oli ainoa Ruotsin tukikohta Suomessa.
Linna koki kovia vuonna 1716 venäläisten räjäyttäessä Kajaanin linnan. Linnan rauniosta käytettiin kiviä rakennusten kivijalkoihin ja linnan seinämiä toimi pilareina Kajaaninjoen ylitse kulkevalle sillalle.

Kajaanin linna palasi Ruotsille 1721 ja sen rakentamista harkittiin useaan kertaan. Linnassa oli pieni varuskunta vuoteen 1790 saakka, mutta linna rapistui.
Linnan menetti merkityksensä Suomen tullessa osaksi Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809. Linnasaari ja linnanrauniot kuitenki toimivat joen ylityspaikkana. Raunioita jopa madallettiin puusillan rakentamisen aikana ja kiviä käytetiin sillan perustuksissa.
Linnan rauniota alettiin suojelemaan 1890-1892 ja restauroitiin, tosin kehnosti. Uudelleen raunioita korjattiin 1910-1911.

Puusillan, joka oli rakennettu 1845, käydessä kapeaksi, uusi teräsbetonisilta rakennettiin vuonna 1936. Sillan perustusten kaivamisen yhteydessä tehtyjen esinelöytöjen perusteella Eduskunta myönsi määrärahan kaivaus- ja restaurointityölle vuonna 1937. Kaivausten yhteydessä löydettiin noin 1800 löytöä, jotka otettiin talteen. Vuosina 2001-2008 linnaa restauroitiin laajemmin, jolloin kunnostettiin muureja, tutkittiin rakennushistoriaa ja rakennettiin kävelysilta.

Yritin etsiä löytyykö Kajaanin linnasta tai sen raunioista kummitustarinaa, mutta en löytänyt. Löysin kuitenkin mielenkiintoisen tarinan kultaisesta putkesta. Taiteilija Ior Bock on kertonut 1970-luvulla tarinoita suvulleen. Hänen kertomuksen mukaan linnan sisäpihalle on kätketty kultainen putki. Putken kaivamiseksi ja etsimiseksi on anottu monta lupaa, mutta Museovirasto ei ole myöntänyt lupia. Joten sen jääköön salaisuudeksi onko siellä putkea vai onko se pelkkää tarinaa.

Kajaanin linnan rauniot
Brahenkatu 1 / Ahontie
87100 Kajaani

Paikka ei ole esteetön

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.