Ei tienneet pojat
kun kaivoivat ojat
mitä tapahtui
Tuli tulva
maisema muuttui
Hiisijärvi karkasi
tuli luonnonkatasroohvi…

… Vuonna 1761 Härköset Heikki, Paavali ja Pentti Härkönen, talollisia Hiisijärveltä kaivoivat järven alapäässä olevaa laskuojaa laskeakseen hieman järven vedenpintaa saadakseen lisää peltomaata. Saivat peltomaata enemmän kuin arvelivat, kun hiekkainen harju sortui ja Hiisijärven valtavat vesimassat vyöryivät pitkin metsiä kaivaen uusia uomia. Perjantaiaamu 15. toukokuuta 1761 oli kyläläisille erikoinen, kun Hiisijärvi oli laskeutunut 14 metriä alemmaksi ja 10 kilometriä pitkä järvi oli kuihtunut noin kolmen kilometrinen pituiseksi.

Tuhotulva vyöryi Iso-Pyhäntään, jatkaen matkaansa Pyhännänjärvestä Kiehimänjokea pitkin Oulujärveen. Tulvan jäljiltä rikkoutui rakennuksia sekä muuta omaisuutta. Hyökyaalto muokkasi harjuja ja maisemia. Tulvan jälkiä on edelleen näkyvissä Oulujärven rannoilla.
Hiisijärven hietikoiden hiekka on 9000 vuoden takaista jääjärvisedimenttiä, jääjärvihietaa, joka on erittäin hienojakoista hiekkaa ja hietakerrostumia. Kun aukaisette google-kartan, Hiisijärven hiekat näkyvät kartalla erittäin valkoisena.

Kainuussa asuneena tämäkin paikka oli jäänyt käymättä, väitän etten ollut edes kuullut tästä. Lomareissun toisena päivänä kävimme täällä poikani ja kolmen pikkupojan kanssa. Lapset olivat aivan haltioissaan paikasta ja tarina myös herätti heidän mielenkiintonsa. Monessa paikassa kävimme parin päivän aikana, mutta ehdottomaksi suosikiksi tämä paikka kohosi. Miten hauskaa heillä oli paljasjaloin juoksennella hienossa hiekassa. Itse en ollut samaa mieltä hiekan pehmeydestä. Olen sitä mieltä, että kerran vuodessa täytyy isänmaata syleillä sekä kumartaa polvisillaan. Polven mielestä hiekka ei tuntunut pehmeältä vaan enemmän muistutti kalliota. Housut sentään pysyi ehjinä, mutta polvesta lähti nahkat.

Nykyään paikalla on esteettömyyspolku rannalla, joka varrella on grillikota. Alueella on wc sekä uimakopit. Lapsille on uimapotero turvalliseen uimiseen, kun rannat ovat muuten äkkisyviä.

Kyläläiset eivät käyneet hiekoilla vaan he kävivät lietteellä. Karanneen järven pohja oli alkuun valtava liejuinen alue. Jääjärvihieta oli upottavaa ja vaikeakulkuista, kunnes kasvillisuus alkoi juurtua hienoon hietaan. Hiekkoja on kutsuttu myös porokirkoksi.

Hiekan seasta voi löytyä järvimalmikappaleita eli ”lietemarkkoja”. Järven laskeutumisen jälkeen vesijättömailta paljastui runsaasti järvimalmia eli limoniittiä ja 1700-1800-luvulla siitä jalostettiin rautaa suppilomaisissa maakuopissa eli rautahyteissä.

Mutta miten Härköset selvisivät aiheuttamastaan tuhosta. Käräjille he joutuivat ja vahingot olivat valtavat. Hiisijärven siiat pitkin metsiä kotijärvi mudakkona, niityt maamassojen alla. Tervametsiä tuhottuina, pyhäntäläisten mylly, 33 tervatynnyriä sekä 13 syliä tervaspuita. Korvattavaksi jäivät lopulta vain pyhäntäläisten mylly ja tervatynnyrit. Miksi näin lievä tuomio? Arvomaailma oli erilainen vielä 1761, jolloin pohdittiin vielä olivatko Härköset syyllistyneet sapattirikokseen, kun työ oli tehty helatorstaina. Oikeus katsoi kaivamisen tapahtuneen helatorstain iltana, joten syylliset välttivät häpeällisen jalkapuutuomion.

Huvitteluja on ollut aikojen saatossa, kuten saattaa olettaakin hienojen hiekkojen äärellä. Jos ennen vanhaan, niin nykyaikaan rengaiden jäljistä päätellen ovat kyseessä isommat kulkuneuvot kuin aiemmat polkupyörät. Auringonottajien, uimareiden, retkeilijöiden sekä muiden matkalijoiden suosima kohde Kainuun metsien keskellä.

Näin on niitä aikoja eletty ja rangaistukset ovat olleet omaa luokkaansa. Mitenköhän kovan tuomion tänä päivänä saisi samanlaisesta ympäristörikoksesta?

Täällä oli taulussa mainintaa Suomen pohjoisimmista sisämaan samettimuurahaista. Toki, kun nämäkin taulut lukisi paikan päällä eikä kotona, niin olisi voinut katsella näkyykö samettimuurahaisten koloja. En huomannut, vaikka polvistelin rannalla.
Näitä uhkaa kasvillisuuden lisääntyminen hiekalla, jota niille tarjoutui Hiisijärven laskeutumisen jälkeen.

Hieno paikka Kainuun ja Ristijärven harjumaisemissa mielenkiintoisella tarinalla höystettynä.

Hiisijärven hiekat
Hiisijärventie
88460 Ristijärvi

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.