Mustion linnan vieressä pienen mäen päällä kohoaa Mustion kirkon kellotapuli ja kirkko. Kirkkorakennus on kaunis osa Mustion linnan kaunista ympäristöä. He luovat hienon kokonaisuuden yhdessä ja upean paikan viettää häitä tai muita juhlia alueella. Kirkosta laskeutuessa ja tien yli mennessä pääsee kauniin portin läpi Mustion linnan puistoon.

Mustion kirkko ei toimi tiekirkkona, mutta keväällä käydessämme Mustion linnan alueella, tutkailin vielä kotiin tullessa Mustion kirkon nettisivuja ja huomasin, että kirkko on auki keskiviikkoisin ja sunnuntaisin näin armonvuonna 2023. Aiempina kesinä näin ei ole ollut. Siitä hieno kiitos seurakunnalle, tästä hienosta tilaisuudesta. Turisteja ja matkailijoita liikkuu Mustion linnan ympäristössä kesäisin huomattavasti, myös kesäteatterin innoittamina.
Kuten kuvista näkyy, aurinkoiset kuvat ovat otettua keväällä puiden alkaessa vasta luoda lehtiään. Kevät onkin monesti otollinen aika ottaa kuvia, puiden luodessa lehtensä, ne peittävät monesti kohteen taakseen. Alla oleva otettu heinäkuisena pilvisenä sunnuntaina.

Mustion kirkko sitoutuu vahvasti Mustion kylän raukaruukin ihmisiin. Jopa niin vahvasti, että rautaruukille oli hankalaa saada työväkeä, koska heillä ei ollut mahdollisuutta jumalanpalveluksen viettoon. Lähimpään kirkkoon oli matkaa yli 10 km, mikä tänä päivänä kuulostaa erikoiselle, mutta sen aikaisilla kulkuneuvoilla matka oli pitkä.

Mustioon oletetaan rakennetun ensimmäisen kirkon vuoden 1616 jälkeen. Maininta kirkon korjauksesta löytyy vuodelta 1674, ei rakentamisesta, joka vahvistaa kirkon olemassaolosta. Kirkosta ei ole tietoa millainen kirkko ja missä se on ollut, joten epäilyjä on, onko kyseessä kuitenkin ollut Antskogin kirkko.

Tiedetään varmasti, silloisen ruukinpatruunan rakennuttaneen Mustioon kirkon vuonna 1672-1674, jonka Turun piispa Johannes Gezelius vihki vuonna 1675. Tämänkään kirkon paikasta ei ole tietoa.
Ruukin kirkot olivat monesti ruukinpatruunoiden rakennuttamia ja omistajamia, kuten tämänkin vanha jo lahoamispisteessä oleva kirkko. Silloinen ruukin omistaja Henrik Johan Kreij lahjoitti vuonna 1745 huonokuntoisen kirkon ”Mustion raitin asukkaille” ja näin hän lykkäsi uuden kirkon rakentamisen raitin asukkaille.

Nykyinen kirkko valmistui rakennusmestari Johan Tammen johdolla vuonna 1761, jolloin vanha kirkko hävitettiin, joten tästä päätellään että kirkot eivät ole olleet samalla paikalla. Vanhasta kirkosta uuteen kirkkoon siirrettiin kirkon kellot ja saarnatuoli. Kirkko oli keskeneräinen sen valmistuttua.

Asukkaat tekivät vielä kalliin ulkolaudoituksen pari vuotta tapulin rakentamisen jälkeen. Vuonna 1828 kirkko oli väriltään punainen ja sisäpuolelta valkoinen. Hauska juttu on ollut kuin vuonna 1847 ulkoseinät ovat maalattu muistuttamaan tiilimuurausta. Tapulissa on näkynyt samaa maalaustyyliä vielä vuonna 1929 osassa seiniä. Ikkunoita muutettiin uusgoottiseen muotoon vuonna 1854 ja samalla sisäseinät rapattiin ja maalattiin öljyvärillä.

Nykyisen ulkonäkönsä eli pystylaudoitus muutettiin vaakaan ja maalattiin harmaaksi tapahtui vuonna 1897. Sisäholvit päällystettiin ponttilaudoituksella seuraavana vuonna sekä lattiat ja ovet uusittiin. Kirkon lattian alustaa ei ole käytetty ihmisten hautaamiseen.

Mustion kirkon omistusoikeudet ovat olleet epäselvät. Vuonna 1745 omistussuhteita mietittiin jälleen, vaikka Kreijin oli lahjoittanut ne asukkaille eli ruukin seurakunnalle. Suurten uudistusten ahdistaessa seurakuntalaisia taloudellinen tuki siirtyi ruukinpatruunan harteille, joka katsoi olevansa seurakunnan ylläpitäjänä määräysvallan omistajana kaikissa asioissa. Sama jatkui Linderin mahtisuvun aikana, jonka he hallitsivat Mustiossa. 1900-alussa suku joutui kriisiin ja Karjaan kunta lunasti suurimman osa suvun maaomaisuudesta, laskettiin ruukin kirkon alue pihoineen kuuluvan kunnalle. Kunta lahjoitti vuonna 1929 kirkollisen omaisuuden Karjaan seurakunnalle. Kirkko peruskorjattiin 1948 rakennusmestari Birger Grannin johdolla. Viimeeksi kirkkoa on korjattu 1973. Nykyinen sisustus on arkkitehti Lars Rejströmin käsialaa. Mustion kirkko on yksi Raaseporin seurakunnan seitsemästä kirkosta. Kirkkoon mahtuu 150 henkilöä.

Kirkkosaliin astuessa hämmästyy, kirkko on niin valoisan ja hyvin kauniin harmonisen oloinen, jossa on lämmin sisustus. Ystävällinen kirkko-opas oli paikalla, ensimmäiseksi hän kehoitti meitä ottamaan tarjolla olevaa mehua ja keksejä. Samalla hän kertoi ja tarinoi kirkon historiasta meidän nautiskellessa anniskeluista.

Kirkon alttaritaulu on ostettu vuonna 1737, joka on P. P. Rubensin teoksesta ”Ensimmäinen ehtoollinen” Suomessa tehty jäljennös.

Kirkon vanha alttaritaulu sijaitsee ulko-oven päällä. Ristiinnaulattua Kristusta esittävä taulu on 1600-luvun lopulta tai 1700-luvun alusta.

Saarnatuoli on entisestä kirkosta. Kaunis saarnatuoli on 1660-1670-luvulta. Vuonna 1705 ruukinpatruuna Erik Stålhammar ja hänen vaimonsa Helena Thowösten maalauttivat saarnatuolin uudelleen. Saarnatuolissa on viisi kuvaesitystä Kristus ympärillään neljä apostolia.

Mustion kirkon ensimmäiset urut ovat uuskaupunkilaisen firman J. A. Zachariassén asentamat vuonna 1901. Urkujen kustannuksista vastasi pääosin Mustion ompeluseura ja lopusta vastasi hovijahtimestari Hjalmar Linder. Linder kustansi samalla urkulehterin rakentamisen.
Urkuja on peruskorjattu vuonna 1967 Kangasalan urkutehtaan toimesta sekä nykyiseen muotoonsa vuonna 1976 maksamaalaisen firman Hans Heinrich toimesta.

Sienillä on muutamia maalauksia, tässä pari niistä. Esim. kolme Mariakuvaa, Ecce Homo, ja Enkeli ilmestyy Hagarille.
Kirkon seinällä on Gunnar Försstömin valaistu lasimaalaus ”Kylvö ja sadonkorjuu”, joka on vuodelta 1986.
Kastemalja on pohjalaistaiteija Axel Lindströmin suunnittelema vuodelta 1958.
Takaseinällä on ryijy, jonka laatasta en muistanut tarkastella tekijää.

Kellotapuli on rakennettu vuonna 1778, jonka rakentamisesta vastasi rakennusmestari Anders Takolander. Rakentamiskustannuksista vastasivat asukkaat 2/3 ja ruukki 1/3 osaa.

Kirkkotapulissa olevat tukholmalaisen Johan Meyerin valamat kellot lahjoittivat vuonna 1679 silloinen ruukinpatruuna Petter Thorwöste ja hänen vaimonsa Margareta Danielsdotter. Kelloissa on kaiverrukset lainaukset psalmeista 122 ja 150.

Kirkon läheisyydessä ei ole hautausmaata, ainoastaan Linderinn-suvun hautakappeli, joka on rakennettu 1802 sekä vuosina 1939-1944 kaatuneeiden haudat, joka koristaa Gunnar Forsströmin suunnittelema muistomerkki.
Mustion hautausmaa on otettu käyttöön 1820-luvulla ja on edelleen käytössä, sijaitsee noin kahden kilometrin päästä kirkosta.

Mustion kirkko
Hållsnäsintie 82
10360 Mustio

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.