Rautalammin kirkko, Pohjois-Savo

Rautalammilla on pitkä historia ajassa taaksepäin. Keski-Suomen erämaihin perustettiin hämäläisten nautinta-alueille Rautalammin emäpitäjä vuonna 1561. Sääksmäen kihlakuntaan ja Viipurin hiippakuntaan liitetty hallinto- ja kirkkopitäjä ulottui Pohjanmaalta Savon rajamaille saakka. Suurpitäjä hajosi aikojen saatossa noin kolmeksikymmeneksi Keski-Suomen ja Sisä-Savon kunnaksi ja seurakunnaksi.

Nelisen kilometriä nykyisestä kirkosta on sijainnut entisen emäpitäjän ensimmäisen kirkko Talliniemessä. 1685 valmistuneen toisen kirkon paikka on ollut nykyisen tapulin takana.

Kirkko purettiin huonokuntoisena ja paikalle rakennettiin uusi tasavartinen kirkko 1750-luvulla. Kummankin entisen kirkon paikalla on muistokivi kirkon paikalla.

Rautalammilla väkiluku kasvoi vaikka se ei enää suurpitäjä ollutkaan ja kirkko jäi pieneksi. Vanhaan kirkkoon mietittiin laajennusta, mutta seurakunta päätti kuitenkin rakentaa uuden kirkon. Paikaksi valikoitui pieni kumpare lähellä entistä kirkkoa, johon kirkon suunnitteli C. L. Engelin nuori 25-vuotias poika Carl Alexsander Engel. Kirkko oli pitäjäläisten suururakka, jota johti rakennusmestari, kirkonrakentaja Akseli Maunu Tolpo (Axel Magnus Tolpo 1782-1845). Rakennustöiden valvojana toimi vuosina 1837-1857 kirkkoherrana toimineen Johan Hirnin johtama toimikunta.
Kirkon rakentamiseen tarvittiin pitäjän asukkaiden työpanosta, sillä jokaisesta kinkeripiiristä lähettiin tietty määrä työmiehiä työmaalle. Samoin varat kirkon rakentamiseen kerättiin pitäjän kyläläisiltä.
Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1844.

Ovet olivat kutsuvasti auki ja paikalle sattui eläkkeellä oleva rovasti ja kaksi opetuslasta eli opastettavaa nuorta kirkko-opasta. Saimme äitini kanssa mielenkiintoista tietoa Rautalammin kirkosta ja sen historiasta.
Rautalammin empiretyylinen kirkko kuuluu Suomen suurimpiin puukirkkoihin. Se kätkee sisäänsä noin 1200 istumapaikkaa. Kirkkoa on kunnostettu alusta saakka. Paanukatto muutettiin peltikatoksi jo kymmenen vuoden päästä rakentamisesta.

Sisältä kirkko on rauhallisen näköinen. Kirkosta poistettiin kaikki vanhat maalikerrokset vuosien 2008-2009 aikana, jolloin tehtiin laaja peruskorjaus arkkitehti Hannu Puurusen suunnitelmien mukaan.

Alttaritaulun paikalla on ollut alkujaan kullattu risti. Nykyään sen paikalla on Väinö Hämäläisen aloittama alttaritaulu ”Jeesus puhuu veneestä Gennesaretin rannalla” joka on vihitty 1940. Hämäläisen kuoltua hänen poikansa Lauri Hämäläinen viimeisteli taulun.

Saarnatuolin alkuperäinen paikka oli keskemmällä, mutta se siirrettiin nykyiselle paikalle vuonna 1927 ensimmäisessä laajassa korjauksessa.

Kirkon urkuparvella on erittäin kaunis koristeellinen urkufasadi, joka on alkuperäisten urkujen ajalta. Kirkkoon ensimmäiset urut hankittiin vuonna 1877 Urkutehdas Thulen ( myöh. Kangasalan urkutehdas) rakentamina. Niitä laajennettiin kaksi kertaa ja vuonna 1981 sotkamolaisen Urkurakentamo Tuomen uudet 35-äänikertaiset urut sijoitettiin entisen urkufasadin taakse.

Kirkon vanhin esine on 1500-luvulla valmistettu ehtoolliskalkki eli ehtoollismalja, joka ei ole näytillä, vaan sitä säilytetään lukkojen takana ja ystävällinen pastori näytti sen minulle.

Kellotapuli sijaitsee kirkon alapuolella hautausmaan vieressä entisen kirkon muistomerkin takana. Tapuli on rakennettu vuonna 1768 ja se on palvellut kahta edellistä kirkkoa, joten se on Rautalammin kylän vanhimpia rakennuksia. Sen arvellaan olevan kolmannen kirkon rakentajan Arvi Junkkkarisen suunnittelema. Kuitenkin suunnittelijaksi mainitaan Eskil Collenenius (Museoviraston sivuilla).
Alunperin tapuli on pohjalaistyylinen, mutta sitä on muutettu vaihtamalla ylimmän nivelen kohdalle samanlainen torni kuin kirkossa. Kirkossa ei ole kirkonkelloja, joten tapulin kolme kelloa ovat käytössä ja ilmoittavat viestejä sekä kutsuja seurakuntalaisilleen. Tapulissa olisi paikat viidelle kellolle, mutta tarina kertoo kahden suurimman kellon olevan upotettuina kylän länsipäässä sijaitsevassa Noukkalammessa, jonne ne olisivat upotetut sinne varkaiden pelossa.

Rautalammin kirkko
Kirkkotie
Rautalampi

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti