Kuuletko korpien kuiskintaa
jokien järvien loiskintaa
metsän puiden havinaa
lintujen siipien suhinaa
Haluatko kulkea luonnossa
kävellä vaaroilla
kalastella koskilla
marjastaa metsissä
puhtaassa luonnossa
Kaikki tämä odottaa
Kainuuseen matkaajaa
Kesälomalla Kainuussa, ajelimme poikani ja kolmen pikkupojan kanssa, akselilla Ristijärvi, Hyrynsalmi, Ämmänsaari ja Sotkamo. Olenkin kirjoittanut Sotkamon nähtävyyksistä sekä Hiisijärven hiekoista.
Ristijärvi on 5-tien varrella matkalla Kajaanista pohjoiseen, Kajaanin keskustasta 43 km päässä.
Ensimmäisenä tietenkin on kylän kruunu eli kirkko. Kaunis keltainen ristikirkko vuodelta 1806-1807. Piirustukset laati Intendenttikonttorin Gustaf af Sillén. Hänen kerrotaan ottaneen vaikutteita Italian Ravennassa sijaitsevasta keisari Valentinianus III:n äidin bysanttilaistyylisestä hautakappelista 450-luvulta. Tyyli näkyy parhaiten korkeassa keskustornissa. Kirkon kellot piti alunperin sijoittaan kirkon torniosaan, mutta torni ei kestänyt kellojen painoja, joten täytyi rakentaa erillinen kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1840 Jaakko Kuorikosken johdolla.
Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona, mutta ei vielä alkukesästä, jolloin me olimme liikkeellä, joten emme päässeet tutustumaan kirkon sisätiloihin.

Ristijärven kirkko on Kainuun vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva kirkko.


Ristijärven kirkko
Pappilantie 28
88400 Ristijärvi
Ristijärvi on Kainuun pienin kunta, noin 1176 asukkaallaan. Ristijärveä vaivaa sama ongelma kuin muitakin Kainuun kuntia eli väestönkato työn puutteen vuoksi. Työn puutteen korvaa kuitenkin luonnonkaunis luonto. Upeat vaarat, järvet ja joet. Ristijärveä on verrattu altaaseen. Maaston noustessa keskiosilta kohti reuna-alueita. Kunnan etelä- ja pohjoisrajan tuntumassa on yli 300 m korkeuteen kohoavia vaaroja. Korkein niistä on Saukkovaara.

Saukkovaaralle on selvät opasteet viitostieltä, siellä sijaitsevan laskettelurinteen ja hienon ulkoilualueen johdosta. Se on aivan lähellä kylän kupeessa.
Saukkovaaran rinnetoiminta käynnistyi 1980-luvulla Sotkamon rinnalla. Sen jälkeen rakentui Kivesvaara Paltamoon, Paljakka ja Ukkohalla Hyrynsalmelle. Kivesvaaran toiminta on loppunut, mutta muut jatkavat vielä eteenpäin. Tosin Saukkovaara on kokenut kovia. Lopettanut ja aloittanut uudestaan. Välillä ollut kunnan omistuksessa, välillä muiden yhtiöiden. Tänä päivänä se porskuttaa jälleen kunnan omistuksessa ja siellä on mahdollisuus lasketella sekä nauttia muista luonnon tarjoamista palveluista. Hiihdosta, luontopoluista, marjastuksesta, mökkeilystä tai näkölaavulla makkaranpaiston ohella ihastella hienoja maisemia kohti Iijärveä.
Saukkovaaran rinteillä voi myös yöpyä mökeissä tai halutessaan vaikka ostaa näköalatontin vakituiseen asumineen. Olisi kyllä hulppea paikka asua ja nauttia hienosta luonnosta näkymineen.



Ristijärven jälkeen kohti Hyrynsalmea kannattaa poiketa vasemmalle kohti Jokikylää. Siellä on kaksi hienoa vanhaa, erikoista siltaa eli Kalliokosken sekä Kirnukosken sillat. Erikoiseksi sillat tekevät siinä, että sillat ovat kapeita ja siltojen yläpuolella kulkee junarata. Sillat ovat rakennetut vuonna 1938 ja ovat osa Kontiomäki-Ämmäsaari rautatietä.
Jokikylän sillat




Kirnukosken sillalta ajellaan läpi maalaismaiseman kunnes saavutaan seuraavalle sillalle.
Kalliokosken silta kulkee Emäjoen yli, pituudeltaan se on 122 metriä. Sillan kupeessa on laavu sekä sota-ajan muistomerkki. Saapuminen sillalle on hieno kokemus, kun avautuu tämä hieno sillan pitkä sivu.




Kalliokosken silta on kokenut kovia, vaurioituessaan kevättulvissa 1942, jolloin se korjattiin samana vuonna. Kuvan ajoituksesta päätellen oletan kuvan olevan kevättulvassa vaurioituneesta sillasta. Emäjoessa on kuten kuvassa näkyy kova virtaus.

Kuvaaja Viluksela M. 21.5.1943. Suomen Rautatiemuseo. Lähde Finna.
Vuonna 1944 syyskuussa saksalaiset sotilaat räjäyttivät sillan ja nykyinen silta valmistui 1947.

Suomen Rautiemuseo. Lähde Finna.
Emme pysähtyneet laavulla emmekä hautamuistomerkillä, vaan ajelimme kiireettömästi kohti seuraavaavaa kohdetta, joka oli itselle yllätys, kun poikani toimi karttana ja kuljettajana.

Tarkoituksena oli käydä katsomassa Möykkysenjoen museoitua kivisiltaa, mutta tietyömaa tuli vastaan ja jätimme sen toiseen kertaan. Jatkoimme matkaamme Hyrynsalmelle ja Ämmänsaareen, mutta ne ovat toiset tarinat.
Saukkovaaralta pääsee jatkamaan matkaa mutkien kautta Kivikylälle ihailemaan maisemia. Kivikylän asukkaat saavat nauttia hienoista maisemista, vaikka tuskin aikoinaan esivanhemmat ovat asiaa näin miettineet ja asiaa sen enempää arvostaneet. Nyt me saamme arvostaa ja nauttia näistä upeista maisemista ja tallentaa ne kameran kalvoille valokuviksi ja palata niitä ihailemaan uudestaan ja uudestaan.
Kivikylä
Kivikylä sijaitsee korkealla vaaralla, jossa on asutusta. Tie Kivikylällä on jyrkkä soratie, samoin laskeutuminen sieltä, mutta maisemat sieltä ovat kerrassaan upeat.



Kivikylältä Sorantien kunkku ajatti meidät hiekan pölistessä puiden oksille kohti Kangasjärveä. Mamma sai pitää hampaat irvessä sivukahvasta kiinni pelätessään auton kiitäessä jyrkkää mäkeä alas mutkaista tietä pitkin puiden oksien hipoessa auton sivupeilejä tien varrella.
Kangasjärvi

Vau, että olin mielissään näissä ”salaisista” kohteista. Kainuussa aikoinaan niin pitkään asuneena, en ollut näistä paikoista tiennyt mitään. Luulen, että nämä ovat olleet paikallisten ihmisten tiedossa. Silloin aikoinaan mekin reissusimme, mutta näistä paikoista kukaan ei ollut puhunut mitään. Toisaalta näin nettiaikana ja erilaisten blogien sekä somekavavien kautta erilaiset kohteet löytävät uusia ihailijoita ja kävijöitä. Onko se hyvä vai huono asia, silläkin on puolensa.

Hieno paikka ja hiekkaa riittää. Maasto on täällä hyvin kuivaa kangasmaastoa mäntyineen.

Kangasjärvi
Vartiuksentien ja Kivikyläntien jäävä pieni järvi
Löytyy kartalta.
Laahtanen

Laahtasen pienen kirvasvetisen järven ympäri kulkee noin 6 km pituinen vaellusreitti.

Reitillä on pitkospuita, pisin noin kilometrin pituinen sekä lyhyempiä osuuksia. Reitin varrelta löytyy neljä kappaletta taukopaikkoja. Jo paikalle saavutttaessa on ensimmäinen tulipaikka. Paikalta löytyy myös keittokatos ja puucee. Polttopuut on kuljetettava jokaisen mukanaan, vaikka olimme huomaavinamme puita puukatoksessa reitin alussa.



Me emme kiertäneet reittiä meidän pikkuseuran takia, mutta vinkiksi blogin seuraajille ja Ristijärvellä vieraileville, että kannattaa käydä kulkemassa reitti. Paikalta voi löytää hiilimiiluja ja tervahautoja sekä ulkoilureitin varrella on sodan aikaisia juoksuhautoja. Partisaaneilla on ollut järven pohjoispuolella läpikulkureitti ja Petrovaarassa radioasema.
Laahtasenkankaan sähkölinjaa pitkin kulkee vanha kruunun raja. Kruunun eli valtion maita merkittiin kruunun rajamerkein. Rajakiviä on säilynyt Pyhännänkylällä.
Laahtasella on ollut lomakylä 1980-luvulta lähtien, joten täällä voi yöpyä ja nauttia Kainuun kauniista maisemista ja puhtaasta luonnosta. Nauttia virkistävistä luontoseikkailuista ja metsän antimisista.


Laahtanen
Sotkamontie 185
88400 Ristijärvi
Ei esteetön, mutta sopii monen tasoiselle liikkujalle.
Nähtävyys Lähellä on Laahtaskoski, noin kilometrin päässä.
Hiisijärven hiekat
Lasten ehdoton suosikki oli Hiisijärven hiekat. Pehmeä, valkoinen hiekka houkutteli pienet jalat tepsuttelemaan ja juoksentelemaan avojaloin hiekoilla. Järven viileä vesi ei houkutellut missään kohteessa tenavia vesileikkeihin.



Näin kesäkuun puolen välin aikana saimme näillä kohteilla kulkea rauhassa ja ihailla hienoja paikkoja. Maailma avartui ja kotimaan matkailu kannattaa. Kannattaa poiketa valtaväyliltä sivuun ja poiketa hiljaisemmalle tielle, kun koskaan ei voi tietää mitä sieltä voi löytää, kuten tämäkin reissu sen osoitti. Toki kiitokset siitä kuuluu pojalleni, joka toimi oppaana ja kuskina näille upeille Ristijärven kohteille.
Hiisijärven hiekat
Hiisijärventie
88460 Ristijärvi
Kuvat ©Reiska ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.
Upea katsaus Ristijärven maisemista!
TykkääTykkää