Paimion seurakunnalla on pitkä historia. Vuodelta 1325 on ensimmäinen maininta Paimion kirkkopitäjästä. Paimion vanhin kirkonpaikka sijaitsee Hevonpäässä. Keskiajalla on sijainnut puukirkko Räpälän kylällä, joka oli silloin asutuksen keskus. Hävinneen puukirkon paikalla on kivinen muistomerkki ja pensasistutuksin osoitettu kirkon muoto ja sijainti.

Paimion nykyinen harmaakivikirkko on rovasti Henrik Floriniuksen aikaansaannosta. Hän käytti kaikki vaikutusvaltansa ja varansa lähes konkurssiin saakka saadakseen kirkon rakennettua, joka kestikin yhdeksän vuotta. Jouluaattona vuonna 1689 kirkko vihittiin käyttöön Juhana Geseliuksen toimesta.

Kellotapuli on rakennettu kirkon kanssa samaan aikaan. Puinen yläosa on tehty uudestaan vuonna 1768. Tapulissa soivat sähkökoneistolla olevat kolme kelloa. Isoin 1792 valettu Turussa, pienempi 1968 Wienissä ja uusin kello on 1986. Vanhin pikkukello vuodelta 1578 on haljennut ja sen voi nähdä kirkossa.

Kirkkoa voisi luulla keskiaikaiseksi niin päältäpäin kuin sisäpuolelta. Kaunis sisäpuoli kertoo kuitenkin muutoksista. Sisäkaton lautaholvi on muutettu uusgoottilaiseen tyylin mukaiseksi taitekatoksi vuonna 1863 lääninarkkitehti P. J. Gylichin suunnitelmien mukaan.
Kirkko sähköistettiin vuonna 1920 jä lämmitys siirtyi kaminoista keskuslämmitykseen 1960.
Sisämaalaus, jossa noudatettiin vanhoja värisävyjä suoritettiin 1974. Kirkon peruskorjauksen jälkeen kirkko vihittiin uudelleen arkkipiispa Martti Simojoen johdolla loppiaisena 1975, jolloin seurakunta täytti 650 vuotta.

Kirkossa on upea alttarikehys, joka on saman mallinen kuin Turun tuomiokirkossa ennen Turun paloa vuonna 1827. Sen on suunnitellut arkkitehti Samuel Berner 1755. Alttaritaulussa on maalauksia, alimpana Jonas Geitelin ”Pyhä ehtoollinen”, keskimmäisenä hovimaalari R. W. Ekmanin ”Ylösnousemus” vuodelta 1865. Ylin maalaus on myös ”Ylösnousemus”, jonka tekijästä eikä tekoajasta ole varmuutta.
Keskimmäisenä on ollut nykyään sivuseinällä sijaitseva Jonas Geitelin ”Ristiinnaulittu” vuodelta 1755.

Räpälän hylätystä kirkosta tuotiin uuteen kirkkoon punaruskeasta Öölannin kalkkikivestä tehty kasteallas. Pyhän Jaakobin alttarikaappi ja kirkonkello.

Triumfikrusifikin on arveltu olevan 1400-luvulta, mutta toisen arvion mukaan se olisi hankittu 1739. Siinä on neljän evankelistan symbolit, Matteus (ihminen) ristin alapäässä, Markus (jalopeura) vasemmalla, Luukas (härkä) oikealla ja Johannes (kotka) ylhäällä.
Vieressä seisoo komea viisi metriä korkea kaappikello vuodelta 1750-luvulta, joka ilmoittaa aikaa neljännestuntilyönnein Turun tuomiokirkon tornikellon tapaan. Kaappikellot ovat hyvin yleisiä Varsinais-Suomen kirkoissa.

Vasemmalla on krusifiksin alaosassa Matteuksen puupiirros ja oikella seinällä oleva puuveistos.

Saarnastuoli ja urkulehteri ovat vuosilta 1748-1749. Ennen urkujen tuloa kirkkoon lukkari johti laulua kirkon edestä. Ensimmäiset urut kirkko sai vuonna 1878, jotka olivat J. A. Zachariassen valmistamat Uudestakaupungissa. Vuonna 1952 ne luovutettiin Tuupovaaraan. Nykyiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1951.

Urkulehteriä koristaa turkulaisen kirkkomaalarin Jonas Bergmanin maalaamat 20 kuvaa, joissa esiintyy Timoteus, Matias, Judas, Jakobi, Bartholomeus, Tuomas, Jacobus, Pietari, Marcus, Mateus, Jeesus, Johannes Kastaja, Lukas, Johannes, Andreas, Filippus, Jacobus, Simon Zelotes, Paavali, Stefanus ja Barnabas. Kaikkien kuvien alla on kerrottu henkilön kuolintapa.

Vaakunatauluista kaksi ovat Paimio-seuran lahjoittamat ja heraldikko Reijo Helläkosken piirtämät vuonna 1995 eli Armfeltin-suvun ja Gisselkors-suvun vaakunataulut. Saman taiteilijan piirtämän von Gäutleinin-suvusta kirkko hankki vuonna 1999.
Kirkkoon haudattujen muistomerkkinä on ollut aikaisemmin Jägerhorn-suvun vaakunataulu, joka on vasemmalla oleva.

Pyhän Mikaelin kirkko kuuluu Paimion seurakuntaan ja sinne mahtuu 600 sanankuulijaa.

Paimion Pyhän Mikaelin kirkko
Vistantie 20
21530 Paimio

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.