Helsingissä käydessään kannattaa suunnata askeleet Lönnrotinkadun varrella sijaitsevaan Vanhaan kirkkopuistoon, ja siellä olevaan kauniiseen väliaikaiseksi rakennettuun kirkkoon, Vanhaan kirkkoon.

Väliaikaiseksi kirkko tarkoitettiin, kun Senaatintorilla sijaitseva Ulrika Eleanoran kirkko oli saanut purkutuomion ja Tuomiokirkko oli vasta rakenteilla. Kaupunkilaisille tarvittiin väliaikainen pyhättö ja C. L. Engel suunnitteli empire -tyylisen puukirkon, joka vihittiin käyttöön 17.12.1826. Kirkko rakennettiin keisarin myöntämillä suolatullirahoilla. Puusta kirkko rakennettiin väliaikaisuuden johdosta eikä sinne edes hankittu kirkonkelloja. Kirkko sai jäädä paikoilleen ja nykyään kirkonkellot soivat sähköisesti.

Engel oli nimennyt suunnitelmiinsa kirkon ”Helsingin väliaikaiseksi kirkoksi”, mutta kirkkoa kutsuttiin jo 1860-luvulla ”Vanhaksi kirkoksi”, liekö nimi tullut Tuomiokirkon valmistuttua.

Sisältä kirkko on hyvin pelkistetyn kaunis, korkea holvi luo tilan tuntua ja avaruutta tilaan, jota kutistaa sivulehterit. Sininen katto kuvastaa taivasta. Engelin oma vahva tyyli on tässäkin kirkossa edustettuna, vaaleaa kullalla höystettynä.
Kirkon sisustukseen käytettiin puretusta Ulrika Eleonoran kirkon huutokaupasta jäänyttä irtaimistoa alttarikehys, kattokruunu, penkkejä, urut ja saarnatuoli.

Alttaritaulun paikalla oli aluksi Engelin suunnittelema puinen kullattu risti taivaansinisellä pohjalla mutta paikalle saatiin alttaritaulu, joka on hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin ”Jeesus siunaa lapsia”. Taulu oli alun perin tarkoitettu tuomiokirkon alttaritauluksi, mutta keisari Nikolai I lahjoitti tuomiokirkkoon ”Kristuksen ristiltäoton”. Alttaritaulu oli Nikolain mukaan liian heleä Tuomiokirkkoon, joten synkempi taulu päätyi tuomiokirkkoon.

Saarnatuolia koristavat kauniit kullanväriseksi maalatut veistokset.

Kirkon aiemmat urut olivat Ulrika Eleonoran kirkosta, jotka korvattiin vuonna 1869 Per Larsson Åkermanin valmistamilla. Uruilla on kaunis julkisivu.

Vanha kirkkopuisto eli ”ruttopuisto”

Kirkkopuisto on vanha hautausmaa, perustettu jo vuonna 1790 eli toiminut hautausmaana jo ennen kirkon rakentamista. Hautausmaahan hautaaminen lopetettiin vuonna 1919. Silloin haudattiin Helsingin valtauksessa 1918 kuolleet saksalaiset ja suomalaiset sotilaat. Ruttopuiston nimi juontaa isovihan ajalta, jolloin puistoon haudattiin kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaita vieneen ruton uhreja vuonna 1710 Helsinkiä koetelleen ruton aikana.

Bulevardilta johtaa komea Engelin suunnittelma portti puistoon, leveä käytävä johtaa suoraan kirkon ovelle, joka kuitenkin on sivuovi. Kirkon pääovi sijaitsee länsipäädyssä.

Hautausmaan koilliskulmassa sijaitsee kauppias Johan Sederholmin hautakappeli, joka on myös Engelin suunnittelema. Puistossa on säilynyt 48 hautamuistomerkkiä vuosilta 1790-1829.

Muutama mielenkiintoinen vanha valokuva Vanhasta kirkkopuistosta. Jopa yllätyksellistä historiaa löytyi, kun uppouduin valokuviin Finnassa. Seuraavissa kuvissa näkyy Helsingin valtauksessa kaatuneiden valkokaartilaisten ja saksalaisten sotilaiden hautajaiset. Helsingin valtaus, joka oli Suomen sisällissodan taistelu, tapahtui 11.- 13. huhtikuuta 1918, jolloin Saksan Itämeren-divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin. Saksalaisten apuna oli suomalaisia valkoisia. Valtauksessa kuoli noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. Taistelussa kaatuneet saksalaiset ja 16 valkoista haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon. Jäljelle on jäänyt kuvia hautajaisista, jotka olivat suuret ja suuret olivat joukkohaudatkin.

Ettei pelkästään katsella surullisia asioita kirkkopuistossa, niin näin iloinen ja lämminhenkinen kuva löytyi lasten ulkoilutuksesta. Äidit lapsineen ja lastenvaunuineen ovat kokoontuneet isolla joukolla viettämään päiväänsä puistoon.

Kirkko kuuluu Helsingin seurakuntayhtymään ja kirkossa on noin 1200 istumapaikkaa.

Vanha kirkko ja Vanha kirkkopuisto
Lönnrotinkatu 6
00120 Helsinki

Kirkko on auki ti-pe 12-15, muulloin tilaisuuksien yhteydessä.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.