Iltakävelyllä
pienellä järvellä
asutuksen keskellä
Ilo silmälle
henkireikä asukkaille
helmi kauniaislaisille

Kauniaisten ainoa järvi Gallträsk on pieni, matala järvi, pinta-alaltaan 11,7 hehtaarin suuruinen. Järven syvin kohta on 2.5 metriä ja keskisyvyys 1,5 metriä. Gallträsk on kauniaislaisten asukkaiden henkireikä ja upea ulkoilu- ja virkistysalue. Järven ympäri, rantoja pitkin kulkee esteetön hiekkainen kävelyreitti pituudeltaan noin 1,8 kilometriä, josta pieni pätkä joudutaan poikkeamaan kivisille kaduille, Jollakujalle ja Kavallintielle.

Koillisrannalla on leikkipuisto ja pieni ulkokuntoilupiste, puistossa on myös piknikkiä varten pöytä. Leikkipuiston edessä pieni noin kolmelle, neljälle autolle tarkoitettu kolmen tunnin pysäköintipaikka.

Me lähdettiin kiertämään järveä tuolta leikkipuiston kohdalta. Lapset nauttivat leikkipuistossa keväisessä illassa leikkimisestään. Aurinko paistoi, vaikka viileä tuuli jäähdytti ilmaa. Lenkkelijöitä ja koiranulkoiluttajia tuli vastaan tasaiseen tahtiin, eikä ihme, tämä on virkistävä ja kiva paikka ulkoiluttaa itseään ja lemmikkejään. Järvellä näkyi soutuvene, veneessä pari henkilöä onkimassa. Kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Lehtileikkeestä vuodelta 2016 luin Gallträskin olevan todellinen kalajärvi, mieshenkilö kertoi suurista haukisaalistaan vuosien varsilta.

Kesällä järvellä voi uida, soudella, kalastella ja talvella luistella, hiihdellä, lenkkeillä. Järven rannalta löytyy kolme laituria, joista länsirannan laituri on Kauniaisten kaupungin ylläpitämä, toinen Kole ry:n ja kolmas GSS:n.

Pohjoisrannan laituria ja uimapaikkaa ylläpitää asukasyhdistys Kole ry eli Kauniaisten omaehtoisen liikkumisen edistäjät ry. Kole ry on aktiivinen ryhmä, joka on rakentanut uimakopin uimalaiturin luokse helpottamaan uimareiden elämää. Joinakin kesinä on myös poijutettu noin 700 metrin pituinen uimarata ahkerille uimareille. Järven kunnostuksen myötä Gallträskillä käy paljon uimareita kesäisin aamuvarhaisesta iltamyöhään. Talvisin Kole ry pitää jäätilanteen myötä noin 1,4 km pituista luistelurataa innokkaille luistelijoille.

Aina ei ole ollut näin. Vuonna 1920 asukastiheys alkoi kasvamaan Gallträskin alueella ja jätevedet päästettiin järveen. Lähistöllä sijaitsi paristonpurkulaitos, jonka kemikaalipäästöt lisäsivät järven rehevöitymistä sekä alueen kaatopaikalta valuivat päästöt järveen. Päästöt aiheuttivat lopulta järven päätymisen niin huonoon kuntoon, että järvi jouduttiin asettamaan uimakieltoon 1950-luvulla. Järvestä tehtiin tutkimuksia, jonka jälkeen 1970- ja 1980-luvuilla viemäröintijärjestelmiä uudistettiin, jolloin päästöt saatiin vähenemään ranta-asutuksen osalta. Kuitenkin järvi jatkoi rehevöitymistään, se mataloitui liejuuntumisen johdosta, jolloin keskisyvyys oli noin metrin verran.

Suunnitelmia on tehty järven kunnostamisesta jo vuodesta 1967. Vasta vuonna 2007 käynnistyi kunnostushanke. Vuonna 2011 ilmoitettiin järven kunnostustyön olevan viittä vailla valmis. Kunnostuksen aikana järvestä imuruopattiin noin 26 000 kuutiota lietettä. Poistettu liete siirrettiin Geotuubeihin, joiden päälle sorakentälle rakennettiin leikkipuisto. Tällöin järvi syveni, jonka ansiosta järven elinolot ovat parantuneet. Järveä hoidetaan vesikasvillisuuden niitolla kolmen vuoden välein.

Järven huonosta kunnosta huolimatta optimisti-jollat ovat purjehtineet Gallträskillä jo yli 40 vuotta. Purjehdusseura Gallträsk Segellsällskap:lla (GSS) on oma laituri, vaja, paviljonki ja säilytyspaikka jollille. Seuran tärkein tavoite on perehdyttää lapset purjehtimaan optimistijollilla turvallisissa oloissa. Hieno idea!

Täällä on reitin varrella nähtävillä mukavia, mieltä ilahduttavia puuveistoksia. Veistokset ovat kaupungin työntekijän Niko Nordsrömin tekemiä. Asiasta tiedotetaan, että niitä varten ei ole erikseen kaadettu puita, vaan veistokset on tehty huonokuntoisiin puihin, jotka on jouduttu kaatamaan. Kaikille teoksille en löytänyt nimiä, mutta toinen kuva vasemmassa reunassa keskellä ja kansikuvassa oleva on ”Dratin” ja vasemmassa reunassa alin kuvassa oleva ”Gali Troll”.

Gallträskin länsipuolella sijaitsee Träskmossen rauhoitettu suoalue, jonka läpi kulkee kilometrin mittainen pitkospuuverkosto. Träskmossen luonnonsuojelualue on ollut 7000 vuotta sitten Litorianmeren merenlahtea. Aikojen kuluessa lahti on kuroutunut järveksi ja lopulta järvi umpeenkasvamisen seurauksena muodostui suoksi. Tämän voi lisätä järvenkiertämislenkin lisäksi, jos haluaa saada mittaa lisää lenkilleen.

Vaikka olemme täällä muutaman kerran käyneet kävelemässä, emme olleet tutustuneet Gallträskin tarinaan ennen tämän blogin kirjoittamista. Surullista oli huomata, miten ennen vanhaan järviä ja vesistöjä pidettiin jätevesien kaatopaikkoina ja viemäreinä. Kauniaisissa oli herätty huomaamaan järven huono tila, heräämisen jälkeen oli tehty suunnitelmia suunnitelmien perään ilman mitään toimenpiteitä. Aikaa kului, vuodet vierivät, järvi madaltui ja rehevöityi. Vasta 2000-luvulla päätös vietiin maaliin ja nykyään voidaan nähdä sen tuomat vaikutukset. Järvi tuottaa iloa asukkailleen eikä ole enää haiseva jätelampi asutuksen keskellä. Kunnostuksen myötä tullut järven parannus ei ole vain yhden kerran juttu, vaan vaatii tarkkailua ja hoitamista jatkossa. Riesana on kasvillisuus, mahdolliset vierasperäiset lajikkeet, joita on vaikea tuhota niiden helpon leviämisen takia. Toivotaan järven pysyvän kohtuullisessa kunnossa. Tapahtuviin huonoihin muutoksiin reagoitaisiin välittömästi eikä annettaisi niiden hautautua vuosikausiksi papereiden alle.

Gallträsk, järvi
02700 Kauniainen

P-paikka Lindstedintie leikkipuiston edessä

Kävelyreitti on esteetön ja helppokulkuinen

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.