Karkki tai leivos, kuvaili Krisse Ruotsinpyhtään söpöä vaaleaa puista kirkkoa Strömforsin ruukkialueella. Siltä se näyttääkin, koristeellinen kahdeksankulmainen rakennus pienen kumpareen päällä. Sisältäkin erittäin soma, nykyisin voisi sanoa, skandinaavisen ja modernin sisustuksen tyylin sekoituksella maalaisromantiikkaa.

Pyhtään jäätyä Turun rauhassa vuonna 1743 Ruotsin puolelle, jäljelle jääneistä Pyhtään pitäjän osista muodostui Ruotsinpyhtää. Kirkkoherran palatessa maanpaosta, Ruotsinpyhtäälle tarvittiin oma kirkko, sillä jumalanpalvelukset pidettiin pitäjän suurimmissa taloissa. Pitäjä oli köyhä eikä rahaa kirkon rakentamiseen ollut, joten kahdella valtakunnallisella kolehdilla saatiin varat kerättyä kirkon rakentamista varten. Kirkko päätettiin rakentaa pitäjän suurimman keskuksen, Strömforsin ruukin yhteyteen.
Kirkko rakennettiin vuosina 1770-1771 ja sen suunnitteli yliluutnantti ja ritari Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina toimi Nils Gimberg. Kirkko on Suomen vanhin keskeiskirkko. (Keskeiskirkko tarkoittaa symmetrista rakennusta, jonka tilat ovat ryhmitelty esimerkiksi korotetun keskustan ympärille. Muodoltaan se voi olla pyöreä, neliö tai monikulmainen.) Erillistä kellotapulia ei ole, vaan kirkonkellot ovat rakennuksen keskellä olevassa pikkutornissa eli lanternissa.
Jos nykyään kirkko on ulkoa kaunis, samaa ei voida sanoa kirkon valmistuttua. Kirkko oli alkujaan tervanmusta. Onneksi kirkko maalattiin vaaleaksi vuoden 1898 peruskorjauksen yhteydessä ja samalla kirkon ikkunat muutettiin uusgoottilaisempaan tyyliin.




Alttaritaulu Ylösnousemus on ainutlaatuinen ja arvokas. Se on taidemaalari Helene Schjerbeckin ainoa hänen maalaamansa alttaritaulu. Alttaritaulun taustan maalamisessa on auttanut taiteilija Maria Wiik, Helene Schjerbeckin kärsiessä vaikeasta sairaudestaan.

Kirkossa on nähtävillä kaksi aiempaa alttaritaulua, joiden tekijät ovat jääneet tuntemattomiksi. Maalausten tummuuden perusteella kävisivät ne paremmin aiempaan tummaan kirkkoon kuin nykyinen alttaritaulu.


Urut ovat Kangasalan Urkutehtaan valmistamat vuodelta 1966. Nämä urut ovat kirkon kolmannet, ensimmäiset olivat vuorineuvoksetar, ruukinpatruunatar Virginia af Forsellesin lahjoittamat kirkolle vuonna 1847.

Hänen lahjoittamansa on myös kirkon arvokkain esine eli italialainen messukasukka vuodelta 1790.

Kirkkokansaa valaissut kaunis kattokruunu on C. Krammerin valmistama vuonna 1898 Berliinissä.


Kastemalja on Tapio Wirkkalan suunnittelema, Osakeyhtiö Ahlströmin lahjoittama. Tästä ei ole kuvaa.

Kirkon eteisessä oli koskettava muistolaatta Ruotsinpyhtäältä lähteistä miehistä, jotka hukkuivat Titanicin upotessa meren syvyyksiin.


Ruotsinpyhtään kirkko kuuluu Agricolan suomalaiseen seurakuntaan ja kirkossa on 300 istumapaikkaa.
Ruotsinpyhtään kirkko
Ruukintie 11
07970 Ruotsinpyhtää
Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.