Raaseporin linnan käskynhaltija ja linnanherra Lauri Akselinpoika Tott odotti vaimoaan Katariina Jönsintytär Vilfertiä ja poikaansa tulevaksi Hanneke Vromen holkilla Raaseporin linnaan. Ilma oli myrskyisä ja tuulinen. Linnanherra alkoi jo tuskastua odottamiseen. Hän halusi ainoastaan sulkea rakkaimpansa syleilyynsä. Heitä ei kuulunut odottamisesta ja toiveista huolimatta, oli tapahtunut mahdollista tapahtumista pahin, ja he eivät koskaan näkisi enää toisiaan.

Hanneke Vrome oli saksalainen alus eli holkki, rakennettu Lyypekissä 1460-luvulla, (keskiajalla ja 1600-luvulla holkki oli Euroopassa käytetty nimitys laivoista, jotka olivat kolmimastoisia ja täystakiloituja), joka matkasi Lyypekistä Tallinnaan. Kokoa laivalla oli 40 metriä, kun pienemmät koggilaivat olivat 15-20 metrisiä.

Laivan kokoa voidaan myös arvioida lastin vetoisuudella, koggilaivat vetivät noin 130 tonnia ja Hanneke Vreme noin 300-400- tonnia. Eli laiva oli kolminkertainen koggiin nähden. Aluksen oikeaa nimeä ei tiedetä, laivan omistaja tai osaomistaja oli lyypekkiläinen kapteeni Hanneke Vrome (tai Wrome), joten alusta kutsutaankin historiallisissa lähteissä kapteenin nimellä.

Hansalaivat kulkivat keskiajalla pareittain tai useamman laivan letkassa. Itämeri kuhisi saalista janoavia merirosvoja, joten mahdollisuus joutua merirosvojen kynsiin oli suuri. Merirosvoilla saattoi olla useita laivoja yhtä hansalaivaa kohden. Täten hansalaivoilla olleiden sotilaiden tehtävänä oli puolustaa matkustajia, miehistöä ja lastia rosvojen hyökkäyksiltä.
Samoin tätä kyseistä matkaa vaaransi Tanskan sota Ruotsia vastaan. Hanneke Vromen matkaa olikin siirretty marraskuulle toiveena, että tanskalaiset ja merirosvot olisivat poistuneet merialueilta.

Marraskuun 11. päivän tienoilla se lähti kohtalokkaalle viimeiselle matkalleen kolmen muun laivan kanssa Lyypekin Travemündesta kohti päämääräänsä Tallinnaan mukanaan arvokas lasti, jonka arvoksi on arvioitu 10 000 kultarahaa ja muita kultaesineitä, nykyrahaksi muutettuna jopa miljoonia euroja. Lisäksi lastina oli mm. hunajaa, sahramia, nahkaesineitä, peilejä, kankaita sekä paperia. Lastiluettelo laivasta ovat säilynyt ja lastin omistajia tiedetään olleen 62, heidän nimensä löytyy sekä mistä he olivat kotoisin. (Mikko Huhtamies)

Matka alkoi laivaletkalla Travemündesta kohti Tallinnaa. Kaksi laivoista jatkoi matkaansa kohti Tukholmaa ja kaksi kohti Tallinaan. Muiden laivojen nimiä ei tiedetä. Laivan matkustajina olivat Kristiina Jönsintytär poikansa ja kolmen henkivartijansa kanssa. Myrsky yltyi, saavuttaen laivat. Myrsky painoi laivoja kohti Suomen rannikkoa. Hanneke Vromen ja yksi toinen laiva kääntyivät Osmussaaren luota pohjoiseen kohti. Laiva joutui haaksirikkoon, kaatui ja upposi ja matkustajat ”laskeutuivat ikään kuin silmänräpäyksessä meren syvyyteen ja huk­kuivat”, kuten aikalaiskertomus kertoo. Ilmeisesti myrsky ei kuitenkaan ollut niin kova, päätellen siitä, että toiset laivat selviytyivät päämääräänsä. Kaikki laivalla olleet noin 180-200 henkeä upposivat laivan mukana merensyvyyksiin. Arvellaan matkustajia olleen 180, laivanmiehistöä 40-60 ja loput sotilaita. Laivassa Katariinan Jönsintyttären mukana upposi useita Travemündestä Tallinnaan muuttavia rikkaita porvareita. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa ja laivan uppoamista todisti toinen alus, joka oli näköetäisyydellä Hanneke Vromesta. Saavuttuaan Tallinaan toinen alus pystyi kuvaamaan uppoamispaikan, koska Russarö oli näköpiirissä: se oli selkeästi merelle näkyvä suuri kohde. (Mikko Huhtakangas)

Siltikään aivan tarkkaa uppoamispaikkaa ei tiedetä, laivan epäillään uponneen Raaseporin Jussarön saaren edustalle. Asiaa on tutkittu ja hylkyä etsitty. Vuonna 2015 jo luultiin aluksen löytyneen Jussarön edustalta, mutta Museovirastosta tuli tieto aluksen olleen jonkin 1700-luvun alus.
Toinen ajatus on, että alus upposi avomerellä, sillä tiedetään aluksen lastin levinneen Uudenmaan rannikolle Hiittiseen saakka. Näin päätellen se kumoaa ajatusta haaksirikosta Jussarön luona, hylkytavara ei olisi kiertänyt Hankoniemiä ja ajelehtinut tiheän asutun ulkosaariston läpi Hiittisiin. Tyypillisesti tavaraa heitettiin yli laitojen, jos alus alkoi kallistua, joten mahdollisena pidetään sitä, ettei Hanneke Vrome ajanut karille. Hanneke Vrome haaksirikko on keski-ajan suurin onnettomuus.
Uppoamisen aikana rakenteilla ollut Karjaan kirkko on omistettu Katariinan Jönsintyttären kunniaksi Pyhän Katariinan kirkoksi.

Mielenkiintoinen väite tuli vastaan votiilivilaivoja koskien. Kirkkojen katoista roikkuvia votiivilaivoja alettiin rakentaa Suomessa ja Ruotsissa muistuttamaan ihmisiä tästä nimenomaisesta keskiaikaisesta Hanneke Vromen haaksirikosta.

Lähde
Huhtamies Mikko: Aarrelaiva Hanneke Vromen haaksirikko vuonna 1468. Tieteessä tapahtuu, 2019

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.