Kuopion seudulla ukkonen jyrisi, salamoi ja satoi rankasti kaatamalla. Taivaan portit olivat auenneet. Sunnuntain Savon Sanomat 1.7.1973 otsikoi ”Taivaalta tuli mahtava tuhonsade”. Aamuyöllä noin kello kolme alkanut ukkossade jatkui peräti kymmenen tunnin ajan Kuopion seudulla. Aamulla yhdeksän aikaan sadetta saatiin runsaimmin ja ukkosrintama väistyi vähitellen kohti itää puoleen päivään mennessä. Jälkeen jäivät rankkasateen aiheuttamat lohduttomat tuhot.

Odotimme isää palaavaksi Kuopiosta mökillemme Karttulan Koskenkylälle. Äiti ihmetteli, minne isä oli jäänyt, kun hän oli luvannut tulla heti aamusta. Koskenkylällä emme tienneet mitään tästä voimakkaasta ukkosrintamasta, sillä ukkoskuurot väistivät Koskenkylän mennessään ohitse joko Airakselan tai Karttulan suunnalta. Sadetta kuitenkin mökillä tuli runsaasti ei tuhoisasti.

Isän palattua puolen päivän jälkeen mökille, meille selvisi karu totuus ja kauheus, miten katastrofaalinen luonnonilmiö oli Kuopion lähiseutuja kohdannut. Liikenne oli ruuhkautunut pahoin teiden ollessa poikki. Paikoitellen Kuopion kaduilla oli vettä puoli metriä, jalankulkutietä ja siltoja sortuneita. Keskustaan tulevat tiet olivat tukittu, eikä autoilijoita päästetty keskustaan, tästä johtuen teillä olivat kilometrien pituiset jonot. Karkeasti sanottuna, Kuopio oli motissa.

Matka mökille kulki Kuopion etelä puolelta Karttulantien ja Pihkainmäen kautta. Karttulantie oli poikki kokonaan, sillä tie oli vajonnut vesivirtojen viedessä tien kokonaan. Lähteestä johtuen on parikin tietoa siitä mistä tie oli poikki. Tien kummallakin puolella oli järvet toisesta järvestä virtasi vesi toiseen järveen. Tai, että tie oli poikki Haminalahden mäkien alapuolella. Kuitenkin isän matka mökille katkesi tien ollessa poikki. Onneksi tämä ei ollut ainoa tie päästä mökille. Hän kääntyi ja pääsi Airakselan kautta mökillemme. Päästyään mökille saimme selvityksen hänen myöhästymiselleen. Saman päivän aikana äiti ja isä lähtivät takaisin Kuopioon, samaa vanhaa reittiä Karttulantien kautta ja heidän onnekseen tie saatu ajokelpoiseksi. He ihmettelivät tien vierellä olevia peltoja, sillä pellot olivat muuttuneet järviksi ja heinäseipäät uiskentelivat veden päällä. Näky oli ollut koominen.

Seuraavan päivän Savon Sanomissa kerrottiin tämän voimakkaan sadekuuron tekemistä tuhoista. Kuopion Iso hautausmaa sijaitsee keskustassa, josta maa laskeutuu kohti Kuopion entistä linja-autoasemaa. Hautausmaalla vesi teki tuhojaan ja ristit kelluivat veden päällä. En tiedä, onko totta, mutta äitini kertoi ja itsekin muistan puhuttavan että myös vastahaudatut peittelemättömät arkut kelluivat veden päällä. Tarina kertoi, että linja-autoaseman kohdalla kadulla olisi ollut tavaraa hautausmaalta.

Pellesmäessä, Kuopion eteläpuolella tulvavesi vei mennessään kosken rannalla olleen myllyn. Samoin rautatiet kärsivät tuhoista, Kurkimäessä ratapenkkaa oli sortunut parin sadan metrin matkalta. Kaikkia vahinkoja mitä tapahtui en löytänyt. Voin vain kuvitella. Kuopion seutu oli saanut niskaansa koko kuukauden vesimäärän kerralla.

Löysin Ilmatieteenlaitoksen tilastoista Suomen sade-ennätyksistä faktatietoa. Kuopion Inkilänmäellä oli mitattu kesäkuussa vuonna 1973 sataneen 248,1 mm (Suomen kuukausittainen 3. eniten) ja tänä rankkasadepäivänä 118,0 mm (Suomen päivittäinen 3. eniten). Tämä ei ole kuitenkaan ollut ainoa Kuopion rankkasade. Yhden päivän aikana enemmän on satanut vain 25.6.1930. (Tästä en löytänyt tilastotietoa). Löysin vanhan valokuvan Kuopion tulvasta vuonna 1924, joten tavatonta ei Kuopion tulviminen ole. Vuoden 1973 jälkeen rankkasateita on ollut muulloinkin ja kaupunki on lainehtinut sadevedestä, mutta näin pahoista tuhoista ei ole tarvinnut kärsiä.

Mikä mahdollistaa Kuopion kaupungin tulvimisen? Puijonmäki on korkea ja laskeutuu kohti Kallavesi-järveä. Puijolta virtaa vettä eri suuntiin, myös keskustaan. Keskustassa on korkeuseroja, mäkisiä katuja, jotka mahdollistavat veden virtaamisen alamäkeä pitkin kohti vesistöä. Kaupungin viemäriverkostot ovat vanhoja ja niiden putkistot eivät vedä rankkasateista kertyvää suurta sadevesi määrää. Samoin laajentunut asfaltointi lisää veden virtausta, kun se ei entiseen malliin pääse imeytymään maahan. Toivotaan silti, ettei vuoden 1973 tapaista ”vedenpaisumusta” tule uudestaan.

Otsikkokuva
Rankkasateen syövyttämä tie, Mobilia. Lähde Finna.

Lähteet
Savon Sanomat 30.6.2020
Myrskyvaroitus.com

Kuopio, kaupunki Savossa.

©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.