Katse täältä kauas siintää
kirkkaalla poutasäällä
Katse tavoittaa järvet, lahdet
vihreät metsät ja saaret
Kaupungin rakennukset
kaukaiset maisemat.

Tampereen ylpeys, voiko sanoa näin, on kaunis Pyynikinharju ja siellä oleva Pyynikin näkötorni. Luulen, että jos et ole siellä käynyt, olet ainakin kuullut paikasta.
Itsessään Pyynikinharjulla on pitkä historia taustallaan. Se on maailman suurin jääkauden aikainen soraharju. Harju on ollut suojeltuna jo 1830-luvulta saakka, kun puiden hakkuut kiellettiin alueella.

Itse näköalamainen rakentaminen alkoi ravintoloitsija Tallqvistin rakentaessa harjun päälle Ilomäen huvilahuoneen vuonna 1868. Huvilahuoneen päälle Tampereen kaupunki rakensi 1888 Ilomäen puisen arkkitehti Georg Schreckin piirtämän näkötornin. Puinen näkötorni purettiin sen vaurioiduttua vuoden 1918 sisällissodan taisteluissa.

Nykyinen Pyynikin näkötorni rakennettiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotisjuhlan kunniaksi, ja näkötornin suunnitteli apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolho. Näkötorni on 26 metriä korkea, 152 metriä merenpinnasta ja sijaitsee Pyynikinharjun laella. Tornin rakennusaineena on käytetty Ahvenmaalta tuotua punagraniittia, jota oli tuotu Tampereelle suurin määrin. Erikoisuutena voidaan pitää sitä, että näkötornin vihkiäiset siirrettiin syyskuulta 1929 vuodelle 1980. Syynä tähän oli höyrylaiva Kurun uppoaminen Näsijärven edustalla 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on luokiteltu olleen Suomen sisävesien pahin vesiliikenneonnettomuus.

Näköalatorniin pääsee portaita pitkin reippailemalla tai hissillä. Ulkotasanteelle päästäkseen täytyy kavuta melko jyrkät portaat. Näkötornista avautuu kauniit maisemat Tampereen suurten järvien, Pyhäjärven ja Näsijärven yli ympäristökuntiin saakka.

Ulko-oven vieressä on kyltti lottatoiminnasta talvisodan aikana. Lotat toimivat ilmavalvonnassa, ja heidän tehtävänään oli varoittaa kaupungin ilmapuolustusta lähestyvästä vaarasta. Näkötornista olivat hyvät näkymät hyvällä säällä jopa 40 kilometrin päähän.

Näkötornin juurella tornin länsisiivessä sijaitsi Yleisradion keskiaaltoasema vuodesta 1930. Tornin alaosassa on kuuluisa Pyynikin Munkkikahvila, joka on kuuluisa itseleivotuista munkeistaan. Valitettavasti vierailumme aikana oli niin pitkät jonot kahvilaan, että suosiolla jätimme munkkikahvit seuraavaan kertaan.

Pyynikin luontopolulla, jonne suositellaan lähdettävän näkötornin juurelta, voi tutustua Pyynikin luontoon. Polku on pituudeltaan noin 2,5 kilometriä pitkä ja kiertää Pyynikinharjun ympäri kevyen liikenteen väyliä sekä polkuja pitkin. Polulla on myös portaita, joten luontopolku on osittain esteellinen.

Pyynikin näkötornista järjestetään köysilaskeutumisia omana tapahtumanaan. Kyse on maksullisesta ja laillisesta tapahtumasta, jossa ohjaaja varmistaa turvallisen laskeutumisen.

Pyykinin näkötorni
Näkötornitie 20
33230 Tampere

Näkötorni on avoinna joka päivä 9-20 poikkeuksena juhannusaatto 9-16
Kesäkaudella 9-21 eli kannattaa tarkastaa aukioloajat vuosittain

Pääsymaksu oli vuonna 2024 2€.

P-paikka
Näkötornin alapuolella on p-paikkoja sekä tien varrella, mutta kannattaa tarkastaa kuuluuko tien reuna pysäköinnin piiriin välttääkseen sakkomaksuilta.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.