Kotkan edustalla on käyty pohjoismaiden suurimmat meritaistelut vuonna 1789-1790. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea pitkin 1743 solmitun Turun rauhan sopimuksen mukaan 1780-luvulla. Ruotsin kuningas Kustaa III ei tyytynyt sopimukseen ja halusi saada takaisin menetetyt alueet Venäjältä. Kustaa III oli valmistellut sotaa pitkään, mutta halusi hyökkäyksen tulevan Venäjän puolelta ja näin tapahtuikin 11. heinäkuuta 1788 Venäjän julistaessa sodan Ruotsia vastaan.

Ruotsi ja Venäjä kävivät vuosien 1700-1809 välisenä aikana neljä sotaa. Vuosien 1788-1790 välillä oli monia meritaisteluita Itämeren herruudesta pienen Suomen pyristellessä taisteluiden välissä. Ruotsinsalmen taistelun jälkeen Ruotsin valtakausi oli päättymässä Venäjän vallan kasvaessa. Ruotsinsalmen tapahtumat voidaan katsoa olevan osa sodan ja rauhan tarinaa sekä Suomen historiaa. Ruotsinsalmen taisteluissa menetettiin monia henkiä, mutta yleisin kuolinsyy oli laivastossa riehuvat taudit. Taudit levisivät tiheän ja ahtaiden asumisen sekä sotaleirien kurjien olosuhteiden takia. Olosuhteet laivoilla eivät olleet hyviä jota vaivasi lisäksi huono hygienia, ravinnon laatu ja sen lisäksi olosuhteiden kylmyys ja kosteus.
Taisteluissa ihmisiä oli eri kansallisuuksista suomalaisista, italialaisista, saksalaisista, turkkilaisista jne., eri uskontokunnista sekä kaikista eri yhteiskuntaluokista. Sama päti sekä Ruotsin että Venäjän taistelijoihin.

Ensimmäisessä meritaistelussa Ruotsin saaristolaivasto otti yhteen 24. elokuuta 1789 Venäjän joukkojen kanssa Kotkan edustalla Ruotsinsalmessa Ruotsin kärsiessä kovan tappion menettäen 1500 sotilasta sekä parikymmentä alusta mukaan lukien lippulaiva Amphionin. Venäjä selvisi vähemmillä menetyksillä.

Ruotsinsalmi oli strategisesti tärkeä laivaväylä Haminaan. Kuningas Kustaa III:n toisena sotakesänä hänen yksi tärkein tavoitteensa oli valloittaa Haminan kaupunki hyökkäyksillä maalta ja mereltä käsin.
Venäjän saaristolaivaston tavoite oli tuhota ruotsalaisten laivasto Ruotsinsalmeen, jonka jälkeen maihinnousu tapahtuisi Porvoon ja Loviisan välille, jonka seurauksena se avaisi etenemistien Venäjän maajoukoille länteen.

Itämeren historian suurin meritaistelu käytiin samalla paikalla vuotta myöhemmin eli 9. heinäkuuta 1790, jolloin Ruotsin ja Venäjän laivastot kohtasivat jälleen. Ruotsin laivasto voitti ylivoimaisesti tämän ollessa Ruotsin merisotahistorian suurin voitto. Tämän jälkeen Venäjän keisarinna Katariina II oli valmis solmimaan rauhan, joka solmittiin Värälässä 14. elokuuta 1790. Ruotsin voitosta huolimatta Venäjän mahti säilyi ja Venäjästä tuli Itämeren voimakkain valtio.

Numerot kertovat kuinka suurista määristä aluksia, tykkejä ja ihmistä taistelu käsitti. Ruotsalaisten saaristolaivastossa oli 275 alusta ja 14 000 miestä, joista päällystöä oli 1060. Taisteleva miehistö oli 13 000 miehen ja 206 aluksen suuruinen. Tykkejä oli noin 1 300, joista 860 oli kiertohakatykkejä ja 450 raskaita tykkejä.
Venäläisellä saaristolaivastolla oli 274 alusta, noin 18 500 miehistön jäsentä sekä 850-1 000 raskasta tykkiä ja suunnilleen yhtä monta kiertohakatykkiä.
Ruotsalaisten tappiot olivat vähäisiä, menettäessään 9 upseeria ja 162 sotilasta sekä kuusi alusta.
Venäläisten tappiot olivat suuret, menettäessään noin 9 000 miestä, 50-80 alusta sekä vangittuja venäläisiä upseereita noin 12 000.

Ruotsinsalmen taistelun jälkeen vuonna 1790 voidaan sanoa alkaneen Kotkan kaupungin kehitys, jolloin Venäjä aloitti Kymijoen suun vahvistamisen rakentamalla Ruotsinsalmen-Kyminlinnan kaksoislinnoitukset. Sen seurauksena Kotkansaarelle tuli asutusta, josta kasvoi yksi aikansa suurimmista asutuskeskittymistä. Paikka tunnettiin Ruotsinsalmen linnoituskaupunkina, joka sijaitsi Kotkan nykyisen keskustan paikalla. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin tehtävä oli suojella Pietaria. Nähtävillä on kyseiseltä ajalta linnoitusrakennelmia Fort Katariina Meripuistossa sekä lähisaaristossa esimerkiksi Fort Slava eli Kukouri ja Fort Elisabeth Varissaaressa.

Meritaisteluiden jälkiä on mahdollista vieläkin nähdä meren syvyyksissä hylkyinä, jotka kertovat surullista tarinaa monen tuhannen hengen vaipumisesta merenpohjaan merisodan taisteluissa. Ja monen, monen ihmisen menettäessään läheisen ihmisen. Samalla voidaan esinelöytöjen perusteella tarkastella tuon ajan ihmisten elämän kulkua ja millaista elämää he viettivät. Hylyistä on löydetty esimerkiksi ruukkuja, tykinkuulia, tykinlavetteja, solkia, miekkoja, miekan osia, kengänpohjia ja kaikkea mahdollista käyttöesineistöä.

Kuva vas. St. Nikolai, Ruotsinsalmen meritaistelualue. Esineistöä: mm. tiiliä, tykinkuulia, ploki ja laatikko. Kuvaaja Jari Hovikorpi 2014. Museovirasto. Lähde Finna.
Kuva oik. Raha, 5 ruplaa vuodelta 1778. Raha on löytynyt St. Nikolai-hylystä.
Suomen kansallismuseo. Lähde Finna.

Ruotsinsalmen taisteluiden voitonpäivät ovat jääneet elämään, sillä 9. heinäkuuta on Suomen ja Ruotsin merivoimien vuosipäivä ja 24. elokuuta Venäjän laivasto viettää vuosipäiväänsä.

Varissaareen itäpäähän pystytettiin vuonna 1940 Henrik Bruunin suunnittelema Ruotsinsalmen toisen meritaistelun 1790 muistomerkki.

Lähteet

historium.fi, Ruotsinsalmen taistelu 1790 – historium
Kansalliset kaupunkipuistot, Kohtalona Ruotsinsalmi
Merikeskus Vellamo, Tietoherkku. Ruotsinsalmen meritaistelu 1789
Museovirasto restauroi, Kotkan linnoitukset
Wikipedia, Ruotsinsalmen ensimmäinen taistelu
Wikipedia, Ruotsinsalmen toinen taistelu

Kuvituskuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.