Sakari Topeliuksen sanoittama laulu Kesäpäivä Kangasalla soi päässämme tutustuessamme Kangasalan kirkkoon. Kangasala on kaupunki Tampereen kupeessa noin 17 km päässä. Kangasalla on ollut asutusta jo kivikaudella ja asiakirjoissa mainitaan Kangasalan nimi vuonna 1403.
Kangasalan seurakunta erosi omaksi seurakunnakseen Pirkkalan seurakunnasta 1300-luvun jälkeen ja jo vuonna 1366 Kangasalalla mainitaan olleen oma kirkkoherra.
Oletko kuullut verikivestä kirkon seinässä? Kangasalan kirkon seinään on muurattu verikivi, joka on perimätiedon mukaan toiminut Kuussalon Kaarinan mestausalustana.

Kangasalan ensimmäinen kirkko sijaitsi Liuksialassa, josta se siirrettiin vuonna 1640-luvulla lähelle nykyistä kirkkoa. Toinen kirkko oli Herttualan kirkko lähellä nykyistä kirkkoa, joka rakennettiin 1650-luvulla. Herttulalan kirkon rapistuessa ja jäädessä ahtaaksi päätettiin rakentaa uusi kivinen kirkko.

Nykyinen kirkko on siis kolmas kirkko, ja se rakennettiin tunnetun rakennusmestarin Antti Piimäsen johdolla ja kirkon rakentamisessa muurausmestarina toimi Gust Rosenberg. Kirkko vihittiin marraskuussa 1767 ja nimettiin prinssi Kustaan kirkoksi. Kirkon valmistumisen aikaan kellotapuli sijaitsi kirkkoa vastapäätä Tapulinmäellä. Kirkon yhteyteen rakennettiin torni syksyllä 1776.

Kuva vasemmalla, Postikortti Kangasalan kirkko vuosi 1910-1913.
Lahden museot. Lähde Finna
Kuva oikealla, Kangasalan kirkko, valokuvaaja William Lomax 1900-1910.
Vapriikin kuva-arkisto. Lähde Finna.

Vuoden 1780 piispantarkastuksessa todettiin tornissa pikaisesti korjattavia repeämiä, joita ei kuitenkaan korjattu ja torni kaatui toukokuussa 1782. Uuden tornin rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1799 ja torni valmistui syksyllä 1800. Kirkon tornissa soittaa kolme kelloa, joista kaksi ovat 1700-luvulta. Kaksi kelloista olivat alunperin vanhassa kellotapulissa. Kolmas kello on kirjailija Jalmari Finnen lahjoittama vuodelta 1934. Kellotornin huippu on valaistu 1970-luvulta lähtien.
1600-luvulla saadut kirkonkellot ovat legendan mukaan upotettu isonvihan aikana Ukkijärven pohjaan. Järveen upotettujen kellojen soittoa saadaan yhä joskus kuulla. Totta vai tarua, kuka tietää?

Kirkkoa on korjattu useampaan kertaan. Isoimmat korjaukset tehtiin vuosina 1839, 1896, 1954-1955, 1980-luvulla ja vuonna 2017. Nyt näkyvillä oleva sisustus on 1980- luvun asussa sekä osin 2017 vuonna tehdyn remontin jäljiltä.

Kirkkoon astuessaan sisään katse osuu erikoiseen kattoon. Vuoden 1896 remontin suunnittelijaksi palkattiin Stuttgartista vastavalmistunut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkon sisäkatto sai tyylinsä keskieurooppalaisesta barokista. Sisäkatto vuorattiin pahvilla ja päällystettiin palttinakankaalla, jonka jälkeen se maalattiin öljyvärillä ja koristeltiin tähdin.

Alla on kuva kirkon sisätiloista, mutta vuosilukua kuvan ottamisen ajasta en löytänyt. Havaittavissa on sisäkaton olevan erilainen ja penkeissä on ovet.

Vuosien 1954-1955 tähtitaivas peitettiin vaaleanvihreällä värillä. Tähtitaivaan peittämiselle oli syynsä, koska pappi kyllästyi seurakuntalaisen keskittymisestä saarnan sijaan laskemaan tähtiä katosta. Vai oliko kyseessä papin tylsä saarna?
Tähtitaivas palautettiin 1980-luvun remontin yhteydessä. Muoto muutettiin kasettikatoksi, joka koristeltiin ootratuin tähdin, joiden keskellä on vielä lehtikultainen tähti. Hienoa, että näin erikoisen kaunis katto palautettiin.

Kirkon sivulaivassa näkyy vanha alttaritaulu, vuodelta 1750- tai 1770-luvulta. Taulussa kuvataan alaosassa Jeesuksen syntymää ja yläosassa Taivaaseen astumista. Taulun oletetaan olevan Pommerin sodasta palanneiden sotilaiden lahjoitus vuodelta 1757 tai Porin rykmentin sotilaiden maalauttama vuodelta 1771. Taulussa lukee ruotsiksi ”Galilen miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle.”

Sivulaivassa on muotokuvat Kaarina Maununtyttärestä ja hänen tyttärestään Sigrid Vaasasta. Ne ovat lahjoitus vuodelta 1854 turkulaiselta kamreerilta Johan Fredrik Heldtiltä.

Seinällä on Kivennavan kirkon muistotaulu. Kivennavan kirkko oli rakennettu asemasodan aikana 1943. Kirkko paloi 1944 ja taulun pelasti kirkosta everstiluutnantiti Valkonen miehineen. Miksi näin erikoinen tarina taulusta? Kivennavan kirkon oli rakennuttanut kenraalimajuri Aaro Pajari. Palon jälkeen taulu toimitettiin Pajarille kotiin. Aaro Pajarin kotiompelija Sylvi Salonen oli Kangasalta kotoisin, ja Pajarin kuoltua Salminen ehdotti taulun lahjoitusta Kangasalan seurakunnalle, sillä suurin osa Kivennavan evakoista oli muuttanut Kangasalle.
Kivennavan taulun alla on Mauno Juvosen suunnittelema muistotaulu vuosien 1939-1945 sankarivainajien muistoksi. Muistotaulun taakse on suljettu sankarivainajien henkilötiedot, tiedot palveluksesta ja kaatumisesta.
Monessa kirkossa on näkyvillä Suomen marsalkka Mannerheimin äideille äitienpäivänä 1942 antama vapaudenristi ja päiväkäsky. Kangasalalla sillä on eritynen merkitys, sillä kangasalalainen vänrikki Toivo Jussila teki aloitteen äitien muistamiseksi 12.1.1942.

Sivuparven vanhassa virsitaulussa on esillä vanhan virsikirjan mukainen virsi 470 eli Sotilaan virsi. Kangasalan kirkko oli 1950-1980 Vatialassa sijainneen Tampereen ilmatorjuntapatteriston valakirkko.

Saarnatuoli on vuodelta 1661 ja se on lahjoittanut Wääksyn kartanon isäntä Gustav Ille Kangasalan toiseen kirkkoon eli Herttualan kirkkoon, josta se siirrettiin nykyiseen kirkkoon.
Saarnatuolia kannattelee Pyhä Kristoforos (”Kristuksen kantaja”). Saarnatuolin kaidetta kiertää yhdeksän apostolia sekä enkelihahmoja.

Ensimmäiset urut kirkko sai vuonna 1845 Suomen ensimmäisestä urkutehtaasta, Kangasalan urkutehtaalta, jotka olivat valmistuneen urkutehtaan toiset urut. Ensimmäiset urut valmistettiin Tammisaareen kirkkoon. Seuraavat olivat vuosilta 1907 ja 1955. Nykyiset urut ovat vuodelta 1988 Kangasalan Urkurakentamo Oy:n rakentamat. Ensimmäisten urkujen fasadi on nähtävillä eteläisessä sivulaivassa, kuva alla oikealla.

Entisestä Liuksialan kirkosta ovat peräisin nähtävillä olevat puuveistokset. Vasemmalla erityisen arvokas on Jeesuksen kuolemaa sureva Neitsyt Marian puuveistos, joka on harvinainen keskiaikaisissa kirkoissa Suomessa. Keskellä on Pyhä Henrik ja oikealla apostoli Johannes.

Kirkossa on upeita eri-ikäisiä valaisimia. Vanhimpia ovat Herttualan kirkkoon Sorolan kartanon omistajan Anders Rundelin lahjoittamat urkuparvella. Sivulaivan kaksi suurta kattokruunua ovat 1790-luvulta. Sivuparven kristallikruunut ovat 1800-luvun lahjoituksia Tavelan suvulta sekä Varma ja Pauli Sariolalta. Keskilaivan suuret Seppo Rihlamanin suunnittelemat kattokruunut ovat 1980-luvulta.

Kirkko kuuluu Kangasalan seurakuntaan ja istumapaikkoja kirkossa on 800 henkilölle.
Kangasalan kirkko on saanut tunnustusta esteettömyydestään ja saavutettavuudestaan.

Kangasalan kirkko
Ainontie 1
36200 Kangasala

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.