Idäntie, väylä vesien
elettiin aikaa viikinkien
pidettiin täällä kauppaa
laivoille satamaa
Rosalassa voi tutustua Viikinkikeskukseen
elämään rauta-aikaiseen
palata aikaan menneeseen.

Rosalan Viikinkikeskus, museo ja vierailukeskus, sijaitsee Hiittisen saaristossa Rosalan kylässä. Kemiönsaaren Kasnäsistä kulkee lautta noin vajaassa puolessa tunnissa mantereelta kauniiseen Rosala-Hiittisen saariston maisemiin. Viikinkikeskus sijaitsee Rosalan kylän päässä.
Meidän käydessämme täällä sattui aivan upean lämmin, aurinkoinen loppukesän päivä. Olemme jokavuotisia Rosala-Hiittisen kävijöitä, tällä kertaa vietimme jopa muutaman päivän loman Hiittisen puolella. Viime vierailusta Viikinkikeskuksessa oli jo vierähtänyt tovi, joten päätimme käydä ajan kanssa kiertämässä paikan ja päivittämässä valokuvamme tätä blogia varten. Arkipäivä oli muuten hiljainen kiertämiseen, mutta koululaisten iloinen puheensorina ja naureskelu kuului muuten rauhallisessa maisemassa.

Viikinkikeskus on mielenkiintoinen paikka tutustua saaristoon ja Suomen rauta-aikaiseen historiaan. Viikinkeskuksen toiminta on alkanut vuonna 1992, jolloin ensimmäinen rakennus viikinkitalo Farmansgård eli Idänkävijän talo valmistui.
Mikä on viikinkikeskus ja miten viikingit liittyvät Rosala-Hiittiseen? Tuhat vuotta sitten viikingit käyttivät merellistä Idäntietä, joka oli rauta-ajalla Suomen eteläisin kansainvälinen kauppaväylä. Nimen Idäntie se sai, kun viikingit 800-luvulla kulkivat ryöstö- ja kaupparetkillään merien poikki, jolloin väylää kutsuttiin Autsvegr eli Idäntie. Viikinkinajan jälkeen väylää käyttivät Hansa-kauppiaat, kuninkaat, kuninkaalliset merisodassa sekä merirosvot. Idänväylää pitkin viikingit kulkivat läpi ulkosaariston. Hiittisen ja Rosalan välillä oleva salmi Örsund, nykyäään Kyrksundet eli Kirkkosalmi oli tärkeä satama ja kauppapaikka.

Kirkkosalmella on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 1992-1996. Kaivauksissa tuli ilmi, että Kirkkosalmen pohjoispuolella on toiminut vilkkaasti liikennöity satama ja kauppapaikka, jopa jo 800-luvulla. Kaivauksissa löytyi rikkinäisiä lasi- ja mosaiikkihelmiä, piikiveä, hiomakiveä, meripihkaa sekä pieniä paloja hopeaa; paloiksi leikattuja kolikoita. Alueen on päätelty olevan työpaja löytyneiden esineiden ja tavaroiden perusteella, sekä sen aikaisella rantavyöhykkeellä kaivauksissa löytyi jälkiä kalan käsittelystä. Löytyneistä rautaniittien määrästä on arvioitu että alueella on rakennettu laivoja tai ainakin niitä on siellä korjattu. Niittien päät ovat olleet salmiakkimuotoisia, joiden tiedetään olleen viikinkiajalle tyypillisiä. Kaupankäyntiin liittyvistä esineistä voidaan mainita löydetyt noin kolmekymmentä punnusta.
Löydöistä mainitaan myös henkilökohtaiset korut ja asujen somisteet. Rengassoljet, skandinaaviset ja balttialaiset käsivarsikorut, ovaalin muotoisten rintaneulojen osat, länsiskandinaavinen rengasneula, pinsettejä jne.

Vuonna 1997 löytyi mielenkiintoinen riimukiven osa Hiittisten saariston Stora Angesön saaren rantavedestä. Jotunista hiekkakiveä oleva kivi painoi 24 kg ja siinä oli kahteen sisäkkäiseen vyöhykkeeseen järjestetty tekstin osa ns. riimueläimestä, josta erottuu pää ja kaula. Rosala.fi sivusto tietää kertoa kivestä seuraavaa: ”Tekstistä on jäljellä kahdeksan riimua ja kaksi sanavälimerkkiä ulkovyöhykkeessä ja seitsemän riimua ja yksi sanavälimerkki sisemmässä. Teksti tulkittuna ´lukekoon hän´(ken voi?) ja miehen nimi Torfast.” Riimut ovat todennäköisesti 1000-luvun lopulta. Miksi ja mistä riimukivi on joutunut löytöpaikkaan, salmen suuhun, joka johtaa madaltuneeseen luonnonsatamaan? On pohdittu joutuiko lohkare löytöpaikkaan, että se oli aluksen painolastina vai jäihin tipahtiko se vajonneesta reestä. Vai oliko se pystytetty löytöpaikan läheisyyteen, jossa se myöhemmin hajosi ja joutui veteen.

Viikinkikeskuksen alueella voi tutustua viikinkiajan asumuksiin, kahteen viikinlaivaan ja päärakennuksen museotiloissa argeologisiin löytöihin sekä näyttelyihin. Soitintalossa vienon musiikin soidessa voi ihastella käsityö- ja soitinnäyttelyä. Täällä on nähtävillä esim. riimukiven osa.
Kuvassa vasemmalla näkyy Viikinkikeskukseen punainen rakennus, jossa on vastaanotto, kahvila ja museomyymälä.

Viikinkiaika rajoittuu noin 800-1000 j.Kr. Viikingit olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita erinomaisilla navigointitaidoillaan. Viikingit, Scandinavian kansat eivät pelkästään tehneet kauppaa merten takana, he myös ryöväsivät sekä valloittivat alueita. Viikinkien aika pysyi vahvana, ryöstöretkien aika jatkui noin kaksisataa vuotta, kunnes Euroopan kansat alkoivat vastustamaan viikinkien hyökkäyksiä, joka johti viikinkiajan loppumiseen.
Laivanrakennustaidoista kertonee se, että heillä oli eri aluksia eri tarkoituksiin. Pitkiä, kapeita ja nopeita käytettiin aluksi sotaretkille. Erillliset kalastusalukset kalastukseen, merten yli tapahtuville kauppamatkoille olivat suuret ja leveät alukset, sekä suojaisille vesille pienemmät.
Kuitenkaan laivoissa ei ollut hyttejä eikä muitakaan mukavuuksia, vaan viikingit nukkuivat kannella. Mahdollisuuksien mukaan he purjehtivat suojaisia reittejä pitkin ja yöpyivät rannoilla teltoissa.

Viikinkikylässä on nähtävillä kaksi rekonstruoitua viikinkilaivaa, sotalaiva Alvida sekä viikinvene Hogland.

Viikinkivene Hogland toimii hautalaivana. Ja voin kertoa mennessäsi tämän laivan luo, säikähdin aivan totaalisesti tuon nuken maatessa laivassa. Viikinkisoturin kuollessa hautajaisseremoniassa lähiomainen sulki hänen silmänsä ja suunsa, kuoleman enkeliksi kutsuttu vanha nainen pesi ruumiin. Päällikkö puettiin parhaimpiinsa ja aseteltiin nahkoilla peitetylle pedille hautalaivaan. Hautalaivaan laitettiin mukaan tavaroita hänen mukaansa taivaan portin taakse Valhallaan, olutta, ruokaa, rahaa, aseita, koruja ja joskus jopa kotieläin koira tai hevonen. Joillakin alueilla kuollut haudattiin maahan tai kiviröykkiön alle, jossain taas sytytettiin hautalaiva tuleen.

Pihapiirissä on Päällikön halli Roderborg, jossa voi viettää aikaa isommallakin porukalla. Pöytien takana on nukkumapaikkoja, joten näppärästi levon jälkeen voi vaan istahtaa uudestaan pöydän tarjoilujen pariin. Hallin etupäässä on lisää nukkumapaikkoja parissa huoneessa.

Ennen pihapiiristä poistumista muinaispolulle, voi jatulintarhassa poistattaa pahat henget itsestään.

Kalliolle noustessa kivikkoista muinaispolkua pitkin tulee vastaan uhrialttari sekä teltta, jonka alla on mahdollisuus tutustua argeologiseen monttuun. Matka jatkuu kalliopolkua pitkin Helkakappelille. Helkakappelissa voi istua ja nauttia hiljaisuudesta. Viedä mielen kauas viikinkiaikaan ja elää hetken poissa todellisuudesta.

Helka-kappeli edustaa täällä roomalais-katolista uskoa. Etelä- ja länsisaaristossa tämänkaltaisia kappeleita oli jo 900-luvulla. Viikinkejä käännytettiin kristinuskoon tarjoamalla vaikka uusi paita. Rauta-ajalla kangas oli erittäin kallista, joten tapa oli oivallinen. Toinen tapa oli rajoittaa pakanoitten mahdollisuutta käydä kauppaa.

Viikinkien oli vaikea hyväksyä ristiinnaulittua Jumalaa, siksi Kristus istuu alttarilla kullalla tehdyssä valtaistuimella valkoisiin pukeutuneena, käsissään valtaa symboloivia esineitä.

Helkakappelin luona näköalakalliolla voi ihailla kauniita maisemia merelle. Täällä voi kuvitella viikinkiveneen lipuvan merellä rauhallisesti soutaen kohti Rosalan rantaa. Toiseen suuntaan näkyy edessä oleva sepän paja ja taustalla on viikinkikeskuksen punainen päärakennus.

Meidän ei tarvinnut kuvitella viikinkiajan ihmisiä liikkumassa kallioilla ja rakennuksissa, sillä edellä mainittu koululaisryhmä oli pukeutunut viikinkiajan asuihin joissa he kirmailivat kallioilla.

Savun tuoksu tulvahti neniimme. Alhaalla olevassa Asuintalo Farmansgårdenissä eli Idänkävijän talossa oli koululaisilla evästauko. Liekö heille ollut tarjolla viikinajan herkkuja?

Idäntalon nurkalta lähti polku alas viikinlaiva Alvidalle. Kartanlukutaidoissamme lienee ollut ilmeisesti vikaa, sillä emme millään meinanneet osua tänne viikinkilaivalle. Meidän täytyi käydä kysymässä vastaanotosta tie laivalle, kun Idäntalon nurkalla emme ainakaan nähneet opasviittaa.

Pihalla on erilaisia aktiviteetteja, jatulintarhan kiertäminen, hevosenkengän heittäminen, kirveen heittäminen, jousipyssyllä ampuminen tauluun tai puujaloilla käveleminen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa tuli todistetuksi, kun bloggari puujaloilla käveli, hmmm kuvaa en nyt viitsi laittaa.
Kesäisin pihalla on aitauksissa kanoja ja kaneja.

Viikinkikeskuksessa järjestetään elokuun viimeisenä lauantaina muinaistulien yö, joka on jokavuotinen tapahtuma saaristossa. Aikoinaan tulien tarkoituksena oli osoittaa merenkulkijoille turvallinen tie satamaan tai rantaan. Nykyään muinaistulet sytytetään kerran vuodessa tätä vanhaa perinnettä kunnioittaen.
Erittäin mielenkiintoinen paikka niin aikuisille kuin lapsille. Kaikille riittää nähtävää ja kaikenlaista kivaa tekemistä.

Rosalan Viikinkikeskus
Reimarintie 5
25950 Rosala

P-paikka Viikinkikeskus vieressä.
Kohteen sisäpihan alue on tasaista ja helppokulkuista. Muinaispolku voi haasteellinen huonokuntoiselle sekä -jalkaiselle kivikkoisen polun, portaiden ja kalliolla kulkemisen takia.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.