Täällä on miehet vartioineet
katseilla rajan yli tähynneet
Paikka on syrjässä
paikassa hiljaisessa
Synkän historia kokema
nyt rauhassa uinuva

Raatteen Vartiomuseo

Raatteen tien päässä kuntakeskuksesta n. 40 km itään ja n. 2,5 km valtakunnan rajasta on punainen rakennus, Raatteen Vartiomuseo, joka toimi aikoinaan Raatteen Vartioasemana.
Rajavartiointi aloitettiin Raatteella Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918. Maaliskuun lopulla komennettiin paikallisesta suojeluskuntaosastosta yhdeksän miestä Raatteen Raatevaaralle. Vartio asettautui Iikkala-nimiseen taloon ja vartion tehtävänä oli kylän ja kyläläisten suojelu. Vääpeli Hurun tullessa päälliköksi Suomussalmella rajavartiointi sai vakiintuneemmat muodot 14.4.1918. Puolustusvoimat vartioivat rajaa, kunnes rajavartiolaitos perustettiin 21.3.1919. Ensimmäiset palkkasotilaat (nyk. rajavartijat) saapuivat vartioon lokakuussa 1921. Samana vuonna merkittiin valtakunnan raja Tarton rauhansopimuksen (14.10.1920) mukaisesti. Tällöin voidaan sanoa rajan virallisesti sulkeutuneen. Rajalla oli alkuajat levotonta. Vuosina 1921-22 Itä-Karjalasta tuli Suomeen paljon pakolaisia Karjalan kansannousun aikana.
Puhelinlinja saatiin valtakunnan rajan yli vuonna 1921, joka palveli rajamiehiä sekä kauppiaita. Rajan yli kuljetettiin vuosien 1922-28 Vienan Karjalaan mm. hevosia, viljaa, kahvia, koneita ja rakennustarvikkeita.

Kuva vasemmalla Raatteen tie kesällä 2024. Kuva oikealla, Suomalaiset ovat naamioineet noin 10 km rajalta Raatteen tiellä maantien, ilmassa roikkuvilla kuusilla sillä aivan rajalla on venäläisten pystyttämä tähystystorni. Valokuvaja Hedenström 1941. Sotamuseo. Lähde Finna.

Kenttävartio oli toiminut ennen vuokratiloissa ja vuonna 1923 valmistui suomussalmelaisten Kurimon veljesten kenttävartiolle rakentama vartiorakennus, joka sisälsi miehistötuvan, toimiston, keittiön ja vartiopäällikön asunnon. Tämän päivän ylellisyyteen tottuneille ihmisille kuulostaa varmaan oudolta vuoden 1927 annettu käsky tilata vartiolle paperiset ikkunaverhot ja hankkia pata, kattila sekä paistinpannu. Vartiolla oli emäntä hoitamassa talousasioita, mutta emännällä ei ollut omaa huonetta, vaan hän nukkui keittiössä olevalla sängyllä.

Kuvat alla. Vas. Vartiomuseo 2024 ja oikealla Vartioasema vuonna 1934, Kuvaaja Uuno Peltoniemi. Museovirasto. Lähde Finna.

1930-luvun alku oli levotonta aikaa rajalla. Lamavuosina työllistivät rajamiehiä rajan yli menevät loikkarit Neuvostoliiton puolelle paremman elämän toivossa. Pikkuhiljaa elämä rauhoittui ja vakiintui. Kenttävartio sai radion 1932 ja samoin postiauto alkoi liikennöidä Raatteeseen.
Vartioasema jouduttiin hylkäämään venäläisten hyökättyä rajan yli aamulla 30.11.1939. Kenttävartio oli jälleen suomalaisten hallussa 10.1.1940. Rakennus oli sodan jäljillä niin huonokuntoinen ettei siinä voinut asua. Rakennusta korjattiin auttavaan kuntoon ja muuttamaan päästiin vasta marras-joulukuussa.
Vartiomuseon opas kertoi, että keittiön pöytää oli käytetty leikkauspöytänä venäläisten sotilaiden hoidossa. Ikkunasta oli heitetty raajoja ja muuta ”leikkausjätettä” ulos. Ulkona oli ollut pino märäntyneitä ruuminosia ja jopa ruumiita.

Välirauhan aikana siviiliväestö loisti poissaolollaan, taistelujen jäljet olivat näkyvillä maastossa sekä hävitettyjen talojen rauniot Raatteessa ja Raatteen tien varrella. Jatkosodan aikana Raatteen vartiossa oli suomalainen sotilaspoliisiryhmä, joka piti vartiossa tarkastuspisteitä miehistysalueelle meneville ja sieltä palaaville joukoille.
Vielä rakennus joutui venäläisten haltuun vuonna 1944 venäläisten miehittäessä Suomussalmen itäosan. Venäläisten vetäytyessä Suomussalmelta 18.11.1944 suomalaiset perässään Raatteelle, vartiorakennus otettiin heti käyttöön ja rajavartiointi siirtyi Kainuun rajavartioston vastuulle 1.12.1944.

Uusi vartiorakennus valmistui 1958, jolloin entinen vartiorakennus korjattiin ja muutettiin perheasunnoksi. Vuonna 1974 pihapiiriin rakennettiin rivitalo ja vartiorakennus jäi kylmilleen. 1980-luvun puolessa välissä herättiin miettimään vanhan rakennuksen alennustilaa ja ajatus vartiomuseosta virisi. Vartiomuseon avajaisia vietettiin 9.6.1988. Vartiomuseo on entisöity vuoden 1939 asuun. Täällä voi tutustua rajavartioaseman elämään ennen toista maailmansotaa. Rajavartioston esineistöön ja elämäntyyliin.
Uutta vartioasemaa peruskorjattiin 1992-93, jolloin vartioasema toimi pihapiirissä olevassa rivitalossa. Raatteen vartio toimi 1966-1974 sähkön osalta aggregaatin varassa. Valtakunnan sähköverkkoon vartio liitettiin 1974. Raatteen kautta rajaylikulkuliikennettä oli 21.-22.9.1991, kun paikalliset maanviljelijät yhdessä Utajärveläisten maanviljelijöiden kanssa kävivät auttamassa Latvajärven kylälle muuttaneita venäläisiä fermereitä. Vuonna 1997 Kainuun sähkö rakensi sähkölinjan Raatten kautta Latvajärven kylälle Pahkomienvaaran vartiolle saakka. Kulutetulle sähkölle ei Venäjän puolelta löytynyt maksajaa, joten sähkön siirto loppui aika pian. (rajaperinneyhdistys.fi)
Raatteen rajavartioaseman toiminta päättyi 1.1.2011, jolloin asema muutti Ämmänsaareen.
Vuonna 2023 Vartiomuseon rakennus täytti 100 vuotta, ja näin ollen se ansaitsee maininnan, Suomen vanhin rajavartioasema. Samalla se on ennen sotia olevista vartiorakennuksista ainoa, joka on säilynyt.

Pihapiirin rivitalossa on paikka hiljentymiselle ja sisällä voi tutustua seinillä olevien valokuvien perusteella elämään rajavartiossa ja sotaan kuvien mukana.

Raatteen vartioasemalla on Raatteen Vartiotorni, josta pääsee pääsymaksua vastaan näkemään Raatteen maisemia ylhäältä käsin 26 m korkeudesta.

Ollaan pohdittu sitä, miksi vartiorakennusta ei ole poltettu tai tuhottu, kun niin monet rakennukset sen kohtalon kokivat. Venäläisten hyökätessä yllättäen 30.11.1939 suomalaisille tuli niin kiire poistua paikalta, etteivät he ehtineet sytyttää rakennusta tuleen. Samoin kävi venäläisille suomalaisten hyökätessä tammikuun alussa 1940. Miksi taas saksalaiset eivät polttaneet rakennusta syyskuussa 1944? Tähän oli ilmeisesti syynä suomalaisten sotapoliisiryhmä, joka vartioi Raatteella. Ja venäläisillä ei ollut taas tarvetta polttaa rakennusta syksyllä ja alkutalvesta 1944, koska tällöin elettiin välirauhan aikaa.

Vartiomuseon pihapiirin taideteoksia.

Tänä päivänä rajan vartiointi on muuttunut. Tekniikka on kehittynyt eikä rajavartioiden tarvitse asua rajan läheisyydessä. Kainuun rajavartioston Suomussalmen yksikkö toimii Ämmänsaaren puolella. Valvontaa suoritettaan kameravalvonnalla, talvisin hiihtämällä ja moottorikelkoilla. Kesäisin kävelemällä ja koiria apuna käyttäen. Rajaa valvotaan myös ilmasta käsin eli helikoptereilla ja droneilla.

Purasjoen puolustusasema 1939

Raatteentien varrella on museokohteena Purasjoen puolustusasema. Kesällä 2024 vieraillessamme täällä, täällä oli menossa puolustusaseman korjaustöitä.
Purasjoki-linja on rakennettu Purasjoen länsirannalle ylimääräisten harjoitusten (YH) aikana, jossa taisteltiin 1.-3.12.1939. Talvisodan jälkeen puolustusasemien linnoittamista jatkettiin Salpalinjan rakentamiseen liittyen.

Puolustusasemaa on linnoitettu kolmessa vaiheessa eli 16.10-11.11.1939 (Ylimääräisten harjoitusten aika). Tällöin Suomussalmen Harjoituskeskuksen reserviläisistä ja työvelvollisista muodostetut työosastot vastasivat linnoittamisesta.
Toisessa vaiheessa tammi-helmikuussa 1940, suomalaisten vallatessa aseman takaisin, taistelujoukot korjasivat ja täydensivät linnoitteita tilanteen niin salliessa.
Kolmannessa vaiheessa huhtikuu 1940- kesäkuu 1941 eli ns. välirauhan aikana asemaa linnoitettiin jälleen osana Salpa-linjaa. Työhön osallistui sotilaita sekä erillisiä työryhmiä, joka olivat siviilejä.

Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin tukein lujitettua panssariesteitä. Panssariesteen taakse kaivettiin puilla lujitettu ampumahauta, jossa oli puulla lujitettuja konekivääripesäkkeiä sekä muutamia katettuja tähystyspesäkkeitä. Korsuja ei tehty, vaan yhdyshautojen kylkiin rakennettiin sirpaleenkestäviä suojakomeroita. Vallattuaan puolustusaseman puna-armeija käytti näitä suojakomeroita majoitustiloinaan varustaen niitä tilapäisillä kamiinoilla, sillä heiltä puuttuivat kamiinat.
Näiden kolmen vaiheen rakennelmia on vaikea erottaa toisistaan, sillä rakennelmia on paranneltu ja rakennettu toistensa päälle. Samoin osa alkuperäisista rakennelmista on tuhoutunut tien oikaisun ja uuden sillan rakennustöiden takia.

Raatteen Vartiomuseo
Raatteentie 183
89800 Suomussalmi
avoinna kesä-elokuussa.

Purasjoen linja
Raatteentie 97,
89800 Suomussalmi

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.