Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Suomussalmella on synkkä ja surullinen historia talvisodan ajalta. Surullinen kohtalo suomussalmelaisten menettäessään kirkonkylänsä ja monen siviilin kotitalonsa. Toisaalta koko meidän suomalaisten kannalta Raatteentien taistelu oli onnekas. Suomalaisten sisulla ja talvisiin olosuhteisiin tottuminen johti voitokkaaseen lopputulokseen ja saimme pitää yhtenäisen Suomen. Nämä Suomussalmella olevat muistomerkit kertovat omaa tarinaa sotaan liittyen.

Raatteen Portin alueella on Talvisodan monumentin keskellä muistomerkki ”Avara syli”, jossa on 105 tuulessa soivaa vaskikelloa, jotka kuvastavat talvisodan jokaista päivää. Laatassa on teksti: ”Vaikka ihminen kuolee, muisto elää”. Muistomerkki on vihitty 13.3.2003. Muistomerkin on suunnitellut suomussalmelainen Erkki Pullinen.
Raatteentie 2, 89800 Suomussalmi
Anita Tuhkasen suunnittelema Vienan vapaussotureiden ja pakolaisten muistomerkki 2.7.1998. Teksti paadessa ”Vienan heimosotureiden muistolle. Kunnia vapaaehtoisille, jotka vakaumuksensa nojalla seurasivat urheasti vapauden lippua. Raatteetie oli Vienan heimosotien ja pakolaisten valtaväylä”. Vapaussodan perinneliitto ja Vapaussodan Kainuun perinneyhdistys.
Kiven toisella puolella olevassa laatassa on teksti ”Vienaan lähetettiin vapaussodan johdosta Suomesta sivustasuojaksi Malmin-Kuisman vapaaehtoisretkikunta 21.3.-2.10.1918. Siinä palveli noin 500 osanottajaa, joukossa 15 jääkäriä. Vienalaiset osallistuivat taisteluihin unelmanaan oma valtio. Vienalaisten oma itsenäisyystaistelu käytiin 28.10.1921-20.2.1922. Vienankarjalan väliaikaisen väliaikaisen hallituksen suunnilleen 3 000 sotilasta oli noin 500 suomalaista vapaaehtoista, joukossa 27 jääkäriä. Ylivoiman kukistettua yrityksen noin 11 000 vienalaista lähti pakolaiseksi Suomeen. Valtaosa heistä palasi, mutta Suomen valtio hoiti noin 4 000 pakolaista talvisotaan asti”.
Raatteentie 2 eli Raatteen Portin pihapiirissä.
III Armeijakunnan muistomerkki. Laatassa teksti ”III Armeijakunta, Tiemme taisteluihin kulki tästä vuosina 1941-44”. Raatteenmuseotien päässä, Raatteentie 183, 89800 Suomussalmi
Raatteentien taisteluiden muistomerkki. Muistomerkin laatassa teksti ”Tämä muistomerkki on pystytetty Raatteen tien vv. 1939-1940 käytyjen kunniakkaiden taistelujen muistoksi – Korpisoturiaseveljet (11.8.1963)”
Raatteen tien varrella sijaitsevaan Likoharjun taloon liittyy erikoinen tapahtuma. Kesällä 1939 pihalla ollutta kaivoa ryhdyttiin syventämään vesipulan vuoksi. Kaivon kantena toimi ohut levy, jonka päälle astumista jokainen varoi. Tätä ei kuitenkaan tiennyt puna-armeijan upseeri, joka ratsasti pihamaalle.
Kaivon kansi petti ratsukon alta, ja punaupseeri puristui kuoliaaksi hevosen alle, ja molemmat jätettiin lepäämään syvään hautaansa. Sodan jälkeen haudaksi muuttuneelle kaivolle istutettiin pihlaja, joka kasvaa edelleen talon pihassa. (Visit Suomussalmi/ Reitit ja nähtävyydet / Raatteentien taisteluiden muistomerkki)
Likoharjun talon lähellä käytiin taisteluita ja sen jälkkeen talon pihapiiri oli täynnä vihollisen sekalaista taisteluvarusteita. Sisällä talossa suomalaisia odotti uskomaton näky. Ukrainalaiset olivat kasanneet kaatuneet ja haavoittuneet pinoihin, ja ruumiiden, eritteiden sekä veren löyhkä oli karmea. Puna-armeijan lääkintähuollon tilasta kertoo sekin, ettei ruuniita ollut kannettu ulos vielä elävien haavoittuneiden keskeltä. (Visit Suomussalmi/ Reitit ja nähtävyydet / Raatteentien taisteluiden muistomerkki)
Likoharjun talon kohdalla, Raatteentie 83, 89800 Suomussalmi
Venäläinen muistomerkki. Taiteilija Oleg Komovin suunntittelema muistopatsas on pystytetty 19.9.1994. Jalustassa on teksti suomeksi ja venäjäksi ”Isänmaan pojille – sureva Venäjä” Se on omistettu talvisodan Suomussalmen taisteluissa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.
Raatteentie 12, 89800 Suomussalmi
Ukrainalainen muistomerkki. Muistomerkin on suunnitellut ukrainalainen Vitaly Rozhik ja ukrainalaiset pystyttivät sen 30.8.2009. Teksti jalustassa ”Ukraina rukoilee kaatuneittein sielujen puolesta”.
Kuhmontie 105, 89800 Suomussalmi
Kuomanjoen muistomerkki. Se on pystytetty kahden talvisodassa kaatuneen sotilaan muistoksi vuonna 1965. Laatassa teksti: ”Mänttäläiset aseveljet. Sulo Aaltonen 26.12.1939. Erkki Huttunen 7.1.1940”
Kuhmontie 86, 89800 Suomussalmi
Liekkipatsas on Suomussalmen taisteluiden päämuistomerkki, joka paljastettiin taisteluiden 20- vuotisjuhlien yhteydessä 30.8. 1959 Karhulanvaaralla, lähellä keskustaa. Liekkipatsaan on suunnitellut arkkitehti ja suunnittelija Alvar Aalto.
Patsaan grattiittijalustassa olevassa metallilaatassa on Suomussalmen taistelupaikat sekä päädyssä Siilasvuon sanat: ”Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tie, joka oli raskas, mutta ainoa”.
Kuhmontie 1, 89800 Suomussalmi
Hulkonniemen muistomerkki. Tekstit muistomerkissä: ”Hulkonniemi 1939” ja ”Puolesta Suomen ja Suomussalmen, Hulkoniemen aseveljet”. Muistomerkki paljastettiin 10.10.1998.
Veikkolanttie 18, 89800 Suomussalmi.
Kylänmäen muistomerkki. Laatassa teksti: ”Tällä paikalla katkaistiin vihollisen vetäytymistie vuoden viimeisinä päivinä 1939. Satakunnasta tuoden kiven pystytti PPP6”. Muistomerkin pystyttiivät Satakuntalaisten Polkupyöräpataljoona 6:n veteraanit vuonna 1961. Muistomerkki tunnetaan myös nimellä Käkimäen muistomerkki.
Veikkolantie 115, 89800 Suomussalmi
Tähän merkkiin liittyy kiva tarina. Jatkoimme matkaa Suomussalmelta kohti Kuusamoa. Olimme käyneet Raatteentien päässä ja paluumatkalla kuvanneet näitä merkkejä. Vettä satoi koko päivän ja väsy painoi. Huomasimme tämän merkin ja mietin, vieläkö jaksamme käydä tällä muistomerkillä, kun se sijaitsi vielä tien toisella puolella. Poro tuli tielle ja pakotti hiljentämään vauhtia. Tyttäreni tuumasi poron tietävän, että menkäähän vaan sinne merkille. Niin sekin tuli kuvattua, mutta porosta ei tullut kuvaa.
Alassalmen muistomerkki. Tamperelaisen taiteilijan Toivo Rossin suunnittelema muistomerkki Teksti laatassa:”Tähän pysäyttivät Kainuun korpisoturit vihollisen etenemisen 6. joulukuuta 1939″. Muistomerkin ympärillä olevat 300 mukulakiveä kuvaavat paikkaa puolustaneiden suomalaisten sotilaiden määrää.
ER.P. Pysätti 6.12.1939 tähän salmeen neuvostoliittolaisen JR 662:n etenemisen Kuusamon ja Oulun suuntaan. Vihollinen yritti useita kymmeniä kertoja ylittää salmen, mutta suomalaisten puolustus kesti. JR 65:n eli ”Hämäläisrykmentin” saavuttua 23.12.1939 apuun, voimasuhteet muuttuivat ja vihollinen pakotettiin vetäytymään idän suuntaa. (Infotaulu patsaan luona)
Viitostie 801, 89760 Suomussalmi

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jätä kommentti