»Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori. 
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen. 
Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta. 
Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este. 
Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.
(Osa Agricola kirjoittamasta tunnetuimmasta tekstistä Abckirian etulehdellä oleva runo)

Mikael Agricola loi Suomen kirjakielen pohjan ja häntä pidetään Suomen kielen isänä. Hän oli myös Suomen uskonpuhdistaja. Mikael Agricolan liputuspäivä on hänen kuolinpäivänään eli 9.4. Hänen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, mutta ajankohdaksi on arvioitu noin 1510 ja kuolinaika 9.4.1557. Hän syntyi Pernajan Torbyssa nelilapsiseen perheeseen, isälleen Olaville (Olof), mutta äidin nimeä ei tiedetä. Sisarukset olivat tyttöjä, mutta nimet eivät ole tiedossa. Hänen isänsä kuoli 1540- luvun alussa ja äiti noin vuonna 1550.

Agricola oli lapsena tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Pernajan seurakunnan kirkkoherra taivutteli vanhemmat lähettämään pojan 1510-luvun lopulla Viipurin latinankouluun. Oppiminen ei tuohon aikaan ollut itsestäänselvyys, vaan vaati varakkaita vanhempia ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. Mikael Olavinpoika otti Viipurissa sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricola (maanviljelijä).
Häntä pidetään suomenkielen isänä, mutta hänen äidinkieltään ollaan spekuloitu eri tahojen kesken. Ollaan todettu Agricolan käyttäneen Kanta-Hämeen murteen piirteitä, joiden on oletettu hänen omaksuneen jo lapsuudessa. Agricolan teksteissä on havaittu noin 6 000 suomen sanaa. Täysin ei voida ratkaista tai tietää oliko hän ruotsinkielisestä vai suomenkielisestä perheestä, mutta Agricolan kielitaito oli laaja. Hänen tiedetään suomen ja ruotsin lisäksi opiskelleen Raamatun kieliä, ja ilmoittaneen Uuden testamentin alkupuheessaan, että se on suomennettu osittain kreikan-, latinan-, saksan- ja ruotsinkielisistä laitoksista.

Opiskellessaan kahdeksan vuotta hän pääsi 18-vuotiaana eli vuonna 1528 Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Uskonpuhdistus oli pantu virallisesti toimeen Ruotsin valtiopäivillä 1527 ja Agricolasta tuli tärkeimpien uskollisten uudistusten toteuttaja Suomessa. Argicolasta tuli kansleri 1529 ja papiksi hänet vihittiin 1530-luvulla. Vuonna 1536 Agricola lähetettiin opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa esimerkiksi Martti Luther ja Philip Melanchton opettivat. Martti Luther oli vuonna 1517 laatinut teesiä katolisesta kirkosta eriytymiseen. Opiskeluaikana Agricola omaksui Martti Lutherin ajattelun kirkon reformaatiosta. Agricolan myötä Suomen kirkko kääntyi luterilaisuuteen. Palatessaan maisterina Turkuun vuoden 1539 kesällä hänestä oltiin kirjoitettu suosituskirjeet kuningas Kustaa Vaasalle ja Agricola valittiin Turun katedriaalikoulun rehtoriksi. Virkaansa hän hoiti yhdeksän vuotta, kunnes hän vuonna 1548 riitautui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään paikkansa.

Ennen uskonpuhdistusta papit eivät saaneet avioitua. Agricola oli ensimmäisiä suomalaisia pappeja, jotka avioituivat. Hän solmi avioliiton vuonna 1550 Birgitta Olavintyttären kanssa ja heille syntyi vuoden päästä ainoa lapsi, poika Kristian.

Vuonna 1550 Turun piispan Martti Skytten kuoltua Agricola hoiti hänen tehtäviään. Kustaa Vaasan jakaessa Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, hän nimitti Mikaelin Turun piispaksi vuonna 1554. Ruotsalaisten ja venäläisten väliset rajariidat olivat jatkuvia ja Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Kustaa Vaasa lähetti vuonna 1557 rauhanneuvotteluvaltuuskunnan matkalle Moskovaan. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtauksen juuri ylitettyään valtakunnan rajan Uudenkirkon pitäjässä ja menehtyi siellä. Hänen hautapaikastaan ei ole tutkimuksista huolimatta tietoa, mutta oletetaan hänen tulleen haudatuksi Viipurin vanhaan tuomiokirkkoon.

Suomen kieltä oli puhuttu maassa jo vuosisatoja, mutta kielellä ei ollut vakiintunutta kirjoitusasua. Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli lukemisen ja kristinopin perusteet sisältänyt aapinen Abckiria (1543). Abckiria oli tarkoitettu katekismukseksi ja osoitettu eritoten papeille, koska Agricola piti heitä laiskoina ja tomppeleina, jotka eivät viitsineet opiskella saati opettaa kyllin ahkerasti.

Vuonna 1544 ilmestyi Rucouskiria / Biblia (Rukouskirja / Raamattu), jotka sisälsivät jumalanpalveluksiin ja yksityisiin hartauksiin varten tarkoitettuja rukouksia. Nämä mahdollistivat suomenkieliset kirkonmenot seurakunnissa ja opettivat kansaa lukemaan.

Hän oli aloittanut Uuden testamentin suomentamisen jo opiskellessaan Wittenbergissä. Käännös julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamentti. Hänen tarkoituksenaan oli kääntää koko Raamattu, mutta rahoituksen puute tyrehdytti hankkeen. Osia Vanhasta testamentista hän kuitenkin suomensi (1551-1552).

Mikael Agricolan kunniaksi on nimetty Agricolankatu Helsingissä, Lohjalla ja Turussa sekä Agricolantie Pernajan Torsbyssä. Mikael Agricolan kirkko on Helsingissä.
Ville Vallgrenin veisti ensimmäisen julkiselle paikalle Mikael Agricolan patsaan vuonna 1887 Helsingin tuomiokirkkoon.

Turun tuomiokapitulin istuntosaliin oli valmistunut C. E. Sjöstrandin suunnittelema patsas vuonna 1887.
Viipurin tuomiokirkon edustalle pystytettiin vuonna 1908 Emil Wikströmin tekemä patsas, joka katosi talvisodan loppuvaiheessa.

Turun tuomiokirkkoon sijoitettiin arkkitehti Alex Nyströmin 1900-luvun alussa tilaama Emil Wikströmin valos Agricolan patsaasta Turun seurakunnalle.
Muut Erik Wikströmin Agricolan patsaaseen pohjautuneet valokset pystytettiin vuonna 1953 Lahden Erkonpuistoon ja vuonna 1954 Pernajan kirkon lähelle.
Vuonna 2009 uusi valos kadonneesta pystytetiin uudelleen Viipuriin, Pietari-Paavalin kirkon edustalle.
Turun tuomikirkon seinustalla on Oskari Jauhiaisen tekemä Agricola patsas vuodelta 1952.
Postimerkeissä Agricola on esiintynyt vuonna 1933, 1948 (kaksi eri merkkiä) ja vuonna 1982.

Vuonna 2007 Agricolan kuolemasta tuli 450 vuotta, minkä kunniaksi julkaistiin postimerkin ohella mitali ja juhlaraha.

Turussa toimii vuonna 2006 Mikael Agricola-seura. Agricolan kunniaksi on myös kehitetty vuonna 2014 Agricola-leivos.
Agricolan mukaan on nimetty Turussa vuonna 1938 löydetty pikkuplanettaa 3212.

Lähde Wikipedia

©Kuvat Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.