Koko Pohjois-Suomi kuului aikoinaan laajaan Kemin seurakuntaan. Kuningas Kaarle XI antoi määräyksen 21.6.1673 Kemin Lapin seurakunnan perustamisesta.
Saman vuoden syksyllä Turun piispa määräsi lapinkylät liitettäväksi vasta perustettuun seurakuntaan: Inari, Sompio, Sodankylä, Kittilä, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä. Seurakunnan kirkkoherraksi nimitettiin Kemin rovastin poika Gabriel Tuderus.
Kuusamoon rakennettiin Torangintaipaleelle ensimmäinen, eräänlainen kappelikirkko vuonna 1693. Pikkuhiljaa Kuusamoa alettiin pitää seurakunnan keskuksena ja siitä puhuttiin Kuusamon Lapin seurakuntana.

Ensimmäisen virallisen kirkon Kuusamo sai v. 1695, joskin seurakuntalaiset ja kirkkoherra kävivät kiistaa kirkonpaikasta. Se päädyttiin rakentamaan kirkkoherran ehdotuksesta Torankijärven ja Kuusamojärven väliselle kannakselle, kappelikirkosta pari kilometriä pohjoiseen päin.

Kuten monesti siihen aikaan väestö kasvoi ja kirkko kävi pieneksi. Uusi suurempi hirsistä rakennettu kirkko saatiin pitäjäläisten vastustuksesta huolimatta rakennettua vuonna 1804. Kirkkoon mahtui 1200 seurakuntalaista, joten tilaa riitti. Ajan saatossa kirkkoa korjattiin useasti ja kirkko oli vasta peruskorjattu, kun toisen maailmansodan aikana 1944 aselevon astuttua voimaan ja saksalaisten oli määrä poistua maastamme kahden viikon kuluttua. Viimeisten saksalaisten poistuttua 23. syyskuuta he polttivat koko kirkonkylän.

Sodan jälkeen, evakosta palanneet kuusamolaiset olivat ilman virallista kirkkoa. Jälleen rakennuksen alettua jumalanpalvelukset pidettiin 1946 rakennetussa parakkikirkossa.
Arkkitehti Bertil Liljeqvistin suunnitelmin mukaan rakennettiin nykyinen kirkko rakennettiin amerikkalaisten luterilaisten kirkkojen rahallisella tuella 1949-1950. Kirkko edustaa basilikatyyppistä pitkäkirkkoa. Lahjoitustaulu sijaitsee kirkon eteisessä.

Kirkossa on Antti Salmenlinnan luonnostelemat ja suunnittelemat maalaukset. Kirkon maalaukset toteuttivat Paavo Leinonen ja Antti Salmenlinna.

Kirkko sai uudet Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat urut vuonna 1991.
Kirkon kuorissa on Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut, jotka olivat alunperin rakennettu vuonna 1971 Käylän kirkkoon, josta ne 1990 siirrettiin Kuusamon kirkkoon.

Urkuparvea koristavat apostolien kuvat, jotka ovat taiteilija Antti Salmenlinnan vanhaan kirkkoon tekemät. Hän oli maalannut vanhan kirkon kattomaalaukset viimeisimmän remontin jälkeen. Hänet kutsuttiin maalaamaan mahdollisimman samanlaiset kattomaalaukset uuteen kirkkoon. Ehdottomasti kolmiyhteisen Jumalan valvova silmä täytyi tulla tähän maalaukseen. Kirkkosalissa on korkea sininen sisäkatto, jolloin seurakuntalaiset voivat kokea olevansa lähellä taivasta.
Katosta roikkuva kynttiläkruunu on kirkkoherra Zacharias Forbuksen lahjoittama vaimonsa Claran muistoksi.

Vanhasta kirkosta kuusamolaiset saivat pelastettua kirkonkirjoja ja ehtoolliskaluston. Alttaritaulun ”Vapahtaja Ristillä” maalasi Johan Hedman vuonna 1824, jonka vanhalle kirkolle oli lahjoittanut silloinen nimismies Conrad Planting. Pelastettua saatiin myös saarnastuolin laidoilla olevat evankelistojen symbolit, jotka taiteilijaprofessori Oskari Jauhiainen on veistänyt vanhan kirkon lattialaudoista.

Kuusamo sai ensimmäinen, erittäin arvokkaan kirkonkellon, Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XI lahjoituksena v. 1698 . Kellossa käytetty metalliseos sisältää hopeaa. Perimätieto kertoo, että kuningas olisi sairastanut jotain tuntematonta tautia, jota Tukholman lääkärit eivät osanneet parantaa. Avun hän sai kuusamolaiselta shamaanilta, joka paransi kuninkaan. Kiitollisuuden osoituksena kuningas lahjoitti kirkonkellon, kuninkaankellon.
Kirkon toinen, pienempi kello saatiin Tukhlolmasta vuonna 1721 uskonpuhdistuksen 200 -vuotisjuhlana. Kelloa kutsutaan papin kelloksi tai Forbuksen kelloksi, erotukseksi kuninkaan kellosta. Kelloille saatiin väliaikainen kellotapuli 1700-luvun alussa ja vuonna 1759 saatiin virallinen kellotapuli.
Palon jälkeen ja sodan tuhoja tutkiessa etsittiin merkkejä kirkonkelloista, onko ne sulaneet, mutta mitään ei löydetty. Kesällä 1959 Kuusamoon tuli saksalaisia sotilaita, jotka kertoivat, että kirkonkellot ovat kätketty hautausmaahan. Kellot löytyivät saksalaisten sankarihautausmaasta läheltä kirkkoa.

Vuonna 1986 adventtina kirkon saneerauksen jälkeen piispa Olavi Rimpiläinen omisti kirkon Pyhän Ristin muistolle.

Kirkko kuuluu Kuusamon seurakuntaan ja sinne mahtuu n. 800 sanankuulijaa.

Kuusamon kirkko
Kitronintie 11
93600 Kuusamo

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.