Komean, kivisen, massiivisen kirkon tornit kohoavat Tampereen Juhannuskylässä kohti sinistä taivasta. Kyseessä on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema ja vuosina 1902-1907 luonnonkivestä rakennettu kansallisromantiikkaa edustava pyhättö.

Kirkko edustaa Suomen kansallisromantiikan ajan merkittävimpiä rakennuksia. Kirkossa on havaittavissa myös uusgotiikkaa ja jugendtyyliä. Kirkon ornamentiikan on suunnitellut sisä- ja ulkopuolella arkkitehti Valter Jung. Kirkko on suosittu vihkikirkko sekä turistikohde. Kirkon sisäpuolella olevat kauniit maalaukset ovat taidemaalareiden Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin toteuttamia.

Kirkko tunnettiin aluksi Johanneksen kirkkona, kunnes vuonna 1923 nimi muutettiin Tuomiokirkoksi, Tampereen tullessa piispankaupungiksi.

Tampere kasvoi, teollistui ja vaurastui 1850-luvulta alkaen. Tampereen Tammerkosken länsipuolella olivat jo Vanha kirkko (1824), Finlaysonin kirkko (1879) sekä Aleksanterin kirkko (1881). Itäpuolelle tarvittiin uusi kirkko, sillä Kyttälän työläisesikaupunkialue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877. Kirkon suunnittelukilpailu julistettiin vuonna 1899 ja sen voitti Lars Sonck.

Katovuosista johtuen kaupungin taloudellinen tilanne oli huono, joten kirkon rakennustyöt alkoivat hätäaputyönä. Jos kirkkoa arvostetaan Suomen kansallisromanttisen arkkitehtuurin päämonumenttina, sitä voidaan arvostaa rakentajien, kivenhakkaajien ja käsityöläisten taidonnäytteenä. Uskomattoman kaunista ja taidokasta kädentaitoa on näkyvillä kaikkialla kirkon sisä- ja ulkopuolisissa rakenteissa.

Sisätilojen taidemaalaukset ja niiden aiheet sekä tekniikat saivat taiteilijat Magnus Enckell ja Hugo Simberg itse valita. Maalaukset ovat toteutettu fresko- ja secco-maalauksina. Nämä rohkeat ja yllättävät maalaukset herättivät laajaa keskustelua sen ajan ihmisten keskuudessa. Rohkeita maalauksia ovatkin, kuten alastomat, nuoret köynnöspojat ja käärme kattoholvissa.

Lehterin reunaa kiertää Hugo Simbergin Köynnöksenkantajat-fresko, jossa kukin köynnöksenkantaja kantaa Elämän köynnöstä omalla tavallaan. Teräväpiikkistä orjantappuraa kantaa 12 alastonta poikaa. Lapset ovat tulkittu Jeesuksen opetuslasten vertauskuvaksi.

Kirkossa on myös kaksi tunnettua Simbergin maalausta Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. Simberg on toteuttanut näitä kyseisiä maalauksiaan eri tekniikoilla ja erilaisilla toisinnoillaan. Haavoittunut enkeli-fresko sijaitsee etelälehterin päätyseinässä ja tarkka katsoja huomaa taustalla sijaitsevat tehtaanpiiput, joka viestii katsojalle, että Tampereella ollaan.

Kirkossa on kauniit lasimaalaukset ikkunoissa, jotka ovat Simbergin suunnittelemia. Värilasi-ikkunoita on myös kirkkosalissa, sakaristossa ja eteisessä.

Holvin riippuvat valaisimet ovat ilmeisesti Simbergin suunnittelemia. Kirkon pylväs-, seinä- ja kattovalaisiminen metallipinta on kuparinpakotustyötä.

Lehterille kannattaa nousta ihailemaan kirkkoa ja katselemaan tarkemmin holvien sekä kirkkosalin kauneutta.

Urkujen alkuperäisen 50-äänikertaisen urkujen julkisivun on suunnitellut Lars Sonck. Urkuja on laajennettu vuosina 1928-1929 68-äänikertaisiksi.

Tuomikirkon kellotapulissa, 64 metrin korkeassa päätornissa sijaitsee kolme pronssikelloa, jotka valettiin saksalaisessa Franz Schillingin valimossa.

Kirkossa on tehty muutos- ja kunnostustöitä vuosina 1960, 1980 ja vuosina 2005-2007.
Viimeisessä korjauksessa kunnostettiin kirkon julkisivut, joissa irroitettiin 27 000 graniittista verhouskiveä ja kiinnitettiin takaisin entisille paikoilleen. Samoin kunnostettiin mm. vesikatot, ikkunat lyijylasitöineen, ulko-ovet, pihat, portaat ja aidat. Kirkon ilmastointia parannettiin. Samalla asennettiin julkisivuvalaistus ja urut puhdistettiin.

Kirkko kuuluu Tampereen seurakuntiin ja istumapaikkoja kirkossa on noin 1850.

Tampereen tuomiokirkko
Tuomiokirkonkatu 3b
33100 Tampere

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.