Kuopion seudulla ei voi olla törmäämättä Herman Saastamoisen tai Saastamoisen nimeen. Kauppaneuvos Herman Saastamoisen perheyritys oli 1900-luvun tunnetuin kuopiolainen liikeyritys.

Herman Saastamoinen syntyi 22.5.1850 Pielaveden Vuonamonlahdella (nyk. Keitele) isänsä Heikki Tanelinpoika Saastamoiselle ja äitinsä Reetta Kaisa os. Saastamoisen neljänneksi lapseksi. Hermannia ennen olivat syntyneet Pekka Juho Heikinpoika, Eeva Liisa, joka menehtyi vuoden ikäisenä jo ennen Hermannin syntymää. Veli Ananias, joka kuoli 9 vuotiaana. Hermannin jälkeen syntyi vielä tytär Margaretha Sofia.
Hermanin kasvuvuosia vaikeuttivat nälänhädän vuodet 1866-1868, jonka aikana kuoli hänen kotiseudullaan jopa pari tuhatta henkilöä.
Aikuistuttuaan Hermannia alkoi kiinnostaa kauppiasura. Hän sai vinkkejä Pielavedellä maakauppaa pitävältä Petter Qwickiltä miten edetä haaveessaan ja miten hankkia taitoja kauppamieheksi. Qwick auttoi nuorta miestä ja suositteli Hermannia pestautumaan Kuopioon kauppa-apulaiseksi sekä säästämään palkasta pääomaa oman liikkeen avaamista varten. Näin Hermanni hankki tietoja ja koulutusta, opetteli lukemaan, laskemaan, laatimaan kirjanpitoa sekä laatimaan kauppasäädöksiä, kevään 1870-1871 välisenä aikana yksityisopetuksessa.
Palattuaan kotitilalle Pielavedelle häntä odotti yllättävä tieto kotitilan myymisestä. Hänen veljensä oli myynyt kotitilan, joten Hermannin matka suuntautui takaisin Kuopioon ja päätyi Christian Hiltusen sekatavarakauppaan kauppa-apulaiseksi toukokuussa 1871. Hiltusen liike kasvoi neljässä vuodessa kaupungin kolmanneksi suurimmaksi, mutta lama ja Hiltusen leveä elämäntapa veivät liikkeen sen viidentenä vuotena konkurssiin.

Herman siirtyi toisen Hiltusen, Andresin palvelukseen. Tänä aikana Herman toi voita maailmalta ja myi sen Robert Rissasen vientiliikkeelle. Hiltunen antoi tämän tapahtua, eikä puuttunut Hermanin puuhiin.
Voikauppa loi uskoa Hermanniin ja hänen oma liiketoiminta alkoi elokuussa 1876 ostaessaan J.P. Lappalaisen tavaravaraston ja kaupan torin laidasta. Kauppaporvaoikeudet hän sai 27. syyskuuta Kuopion 136:ntena kauppiaana. Vuonna 1880 Saastamoinen laajensi kauppatoimintaansa hänen ostaessaan Savolaisen kauppakartanon torin laidasta. Takaiskuna tuli, kun torin laidalla yhdeksän myymälää paloivat, eivätkä vakuutuskorvaukset kattaneet kaikkia tappioita. Saastamoinen jatkoi toimintaansa herra H. Alceniuksen kartanossa eli tilapäisissä tiloissa.

Herman Saastamoinen ei lannistunut, vaan rakennutti seuraavan kaksikerroksisen kauppakartanon kivestä vuosien 1881-1882. Hänellä ei ollut itsellään tarvittavia pääomia, joten hän velkaantui pahasti, mutta hiljalleen toimintatuotot kattoivat velat. Hänen tuottonsa tulivat tukkumyynnillä ja laajamittaisella välitystoiminnalla. Torin laitaan nousi myös monen kuopiolaisen tuntema Saastamoisen kulmana tunnettu kortteli. Tämän jälkeen Herman omisti ison osan torin ympäristöstä. Saastamoisen on kerrottu kertoneen omaisuutensa tulleen voikaupalla.
Saastamoisen kulmana tunnettu rakennus käsitti kaksi kerrosta, jossa yläkerros käsitti kaksi suurta asuntoa. Ensimmäisessä kerroksessa oli Saastamoisen oma kauppapuoti, konttori ja sen lisäksi neljä muuta myymälähuonetta sekä kellarissa kahdeksan holvattua tiilikellaria.

Kuva vasen ja oikea, Saastamoisen kulma kuvaaja Lauri Marjanen 1930-1934 ja 1919-1920.
Kuopion kultturihistoriallinen museo. Lähde Finna.

Helmikuussa 1882 Herman avioitui Pohjois-Ruotsin Jarhosta olevan ruukinpatruunan Carl Fredrik Tengmanin tyttären Alexandra Sofian kanssa. Lapsia perheelle syntyi Armas 1886, joka oli Pohjois-Savon jääkäriliikkeen alullepanija, Suomen Tanskan ja Yhdysvaltojen suurlähettiläs. Vuorineuvos Onni Herman 1895 sekä 1888 ministerinä toiminut Yrjö Herman.

Herman Saastamoinen perusti vuonna 1884 muiden kauppiaiden kanssa voikauppaan keskittyvän yhtiön helpottaakseen voin hankintaa ja maksimoidakseen sen kaupasta saatavan tuoton. Yhden kauppiaan livettyä yhtiöstä, muut perustivat uuden Kauppayhtiön vuonna 1887, jonka kannattavuus laskeutui tappiolle vuonna 1894.
Herman Saastamoinen laajensi 1880-luvulla vähittäiskauppaa ja houkutteli vuokralaisia kauppakartanoonsa perustaen ostoskeskuksen, joka oli eräänlainen tavaratalo. Jättikauppakeskusta tästä ei kuitenkaan syntynyt.

Saastamoinen osti vuonna 1887 viipurilaisen Rosenius & Sesemanin konkurssipesältä Karttulan Syvänniemeltä sijanneen sahan. Sahan osto liittyi hänen voitynnyreitä toimittavan sahan palamiseen, jonka takia voivarasto oli vaarassa pilaantua. Saha tuli siis tarpeeseen ja kaupan myötä hän sai satoja hehtaareja maata. Pääoma ei hänellä yksinään riittänyt vaan hän tarvitsi Birger Hallmanin ja Kuopion pormestari Frans Oskar Möllerin mukaan sahan käynnistämiseen.
Sahan myötä nurkkiin jääneiden koivukeppierän hän myi Pietarin tekstiiliteollisuudelle. Tästä innostuneena hän kiersi Euroopassa tutkimassa rullatehdas tuotantolaitoksia ja näin hän päätyi perustamaan Syvänniemelle Hallmanin ja Möllerin kanssa rullatehtaan vuonna 1889. Hän osti osakkaat ulos yhtiöstä Lyypekistä ja Pietarista lainatuilla rahoilla.
Saastamoisen perheyritys Kuopiossa sekatavaraliikkeestä laajeni 1900-luvulla monialayritykseksi toimialoinaan metsäteollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Toimiala-alue laajeni koko Pohjois-Savoon, Kainuuseen, Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan.
1900-luvun alussa laaja liiketoiminta tarvitsi laivoja rahdin ja tavaroiden kuljetukseen sekä hinausta varten. Saastamoisen laivasto alkoi näkyä Kuopion satamassa. Saastamoinen varusti laivoja myös paikallisliikenteeseen. Ensimmäisiä laivoja olivat höyrylotjat Savotar ja Yrjö. Seuraavaksi tulivat jäänmurtajahinaaja Haapaniemi, höyrylotja Untamo, laivat Kalervo ja Papinniemi. Kuopion Haapaniemen telakalla valmistui puinen höyrylaiva Tapio, jolla ansaittiin runsaasti rahaa. Laivat Karttula ja Kouta kuuluivat myös Saastamoisen laivastoon sekä raudasta rakennettu Savo-laiva. Saimaalta ostettiin vuonna 1920 Osmo-laiva, joka nimitettiin Paasisaloksi. Laivat kuljettivat jauhoja, rullatehtaan tuotteita ja vaneria ulkomaille.

Suru astui Hermannin elämään liike- ja yritystoiminnan kehityksen keskellä, sillä hän menetti vaimonsa Alexandran vuonna 1898.

Herman Saastamoisen menehdyttyä lähes 70-vuotiaana 28.4.1920 Kuopiossa, hänen toimintansa näkyi jo koko maan liike-elämässä.

Herman Saastamoisen pojat jatkoivat perheyrityksen toimintaa ja Osakeyhtiö H. Saastamoinen Limited rakensi Kuopion Siikaniemeen sahan vuonna 1922. Kuopion läheisyyteen rakennettu vaneritehdas ostettiin 1923, yhtiölle Saastamoisen Faneri Oy. Nämä yhdistettiin vuonna 1923. Leppävirralla ollut Oinonniemen tiilitehdas tuli yhtiön omistukseen. H. Saastamoisen & Pojat Oy:llä oli asianajotoimistoja Kajaanissa, Joensuussa ja Kotkassa. Kotkassa oli lisäksi lautatarha, lastauskonttori ja huolintakonttori. Yhtiöillä oli myös maatiloja hallussaan 26 000 hehtaarin verran. Herman Saastamoisen pojat toimivat perheyrityksessä 1960-luvulle saakka, jolloin Onnin tytär Liisa Karttunen ja hänen miehensä valtionvarainministeri Osmo P. Karttunen ottivat perheyrityksestä vetovastuun. Perheyrityksen jäseniä osallistui paikallis- ja valtionpolitiikkaan.

Saastamoinen tunnetaan brändeistä Sasmox-levyt, Hermannin herkku vehnäjauhot, Heps-tavaratalo ja Pops-ruokakaupat. Heillä oli 1970-luvulla ravintolaketju Apti.

Vuonna 1970 perheyhtiöllä oli talousvaikeuksia, jotka saivat paljon julkisuutta, mutta joista se selvisi. Saastamoinen Oy:n perheyhtiön toiminta päättyi vuonna 1996 konkurssiin.
Saastamoisen säätiö perustettiin 1968 Liisa ja Osmo P. Karttusen johdosta viemään suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin tieteen ja taiteen keinoin. Säätiön alkupääomana oli pieni 100 taideteoksen pääoma. Tänä päivänä säätiön kokoelmissa on noin 2900 teosta. Liisa ja Osmo P. Karttunen vaikuttivat säätiön nimissä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion taidemuseon aikaansaamiseksi. Saastamoisen säätiö toimii edelleen vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa edistämällä tieteen ja taiteen toimijoiden työtä ja verkostoitumista Suomessa sekä kansainvälisesti. Nykyään Saastamoisen säätiön kumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto sekä EMMA – Espoon modernin taiteen museo.
Saastamoisen säätiö on perhesäätiö, jonka toiminnassa on mukana Herman Saastamoisen pojantyttären Liisan perillisiä.
Syvänniemellä on sijainnut Karttusen suvun paikka, jonka Saastamoisen säätiö osti vuodenvaihteessa 2024. Syvänniemestä on tarkoitus tulla kansainvälisen tieteen ja taiteen residenssi.
Näin pienen pielavetisen pojan unelma kauppiaasta toteutui mitä komeilla tavalla. Saastamoisen nimi jatkaa kulkuaan eteenpäin säätiön nimissä.

Lähteet
Pulkka, Pohjois-Savon muisti
Wikipedia
Saastamoisen säätiö
Aalto-yliopisto 15.4.1024
Kansikuvassa oleva Herman Saastamoisen reliefi sijaitsee entisen Saastamoisen kulman kohdalla

©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.