Juhannus ja yötön yö
taakse jäänyt arjen työ
On aika levähtää
Nousta Aavasaksan vaaralle
Kohottaa katse horisonttiin
kohti auringon laskuun
Menneistä ajoista
suurista juhannusjuhlista
paikka on rauhoittunut
onneksi ei unohtunut

Aavasaksan vaara on erittäin tunnettu Lapin vanhin, jopa Suomen vanhin matkailukohde, joka sijaitsee noin 10 km Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Korkea, 242 metriä merenpinnasta oleva vaara on tunnettu maisemanähtävyys ja näköalapaikka.

Aavasaksan rinteillä on näkyvissä jääkauden jälkeisen, Saksasta Lappiin ulottuneen Ancylusjärven muinaista huuhtoutunutta rantakivikkoa. ( Wikipedia)
Yksi Aavasaksan vaaran tunnettavuudesta tekee sen olevan Suomen eteläisimpänä pisteenä, missä juhannuksena voidaan nähdä keskiyön aurinko.

Kuva yllä. Postikortti. Aavasaksa, edessä Tornionjokea. Lusto – Suomen Metsämuseo. Lähde Finna.

Aavasaksalle ovat matkailijat kiivenneet jo 1800-luvun lopulla katsomaan ja ihastelemaan keskiyön aurinkoa. Kuitenkin Aavasaksan juhannusjuhlat saivat suuren suosionsa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin juhannusta tultiin viettämään Helsingistä saakka erikoisjunalla. Parhaimpina aikoina juhannuksen juhlijoita laskettiin olevan kymmenissä tuhansissa ihmissä.

Pienenä tyttönä olen käynyt Aavasaksalla vanhempieni ja isovanhempieni kanssa. Mielikuvia käynnistä ei hirmuisesti ole muuta kuin se, että olemme täällä käyneet. Isoäitini oli haaveillut pääsystä katsomaan Aavasaksaa, kun sitä oli hehkutettu erilaisissa lehdissä ja ihmisten kertomuksissa. Joten vanhempani toteuttivat hänen toiveensa. Aavasaksan suosio alkoi laskea 1970-luvulle tultaessa.

Ranskan tiedeakatemia teki geofysikaalisia mittauksia Aavasaksalla vuonna 1736 tähtitieteilijä ja matemaatikko Pierre Maupertuisin johdolla. Retkikunnan tehtävänä oli selvittää onko maapallo navoiltaan litistynyt vai ei.
Heidän käynnistään on muistomerkki Aavasaksalla.

Aavasaksan vaaralla Kruununpuistossa (perustettu 1878) on tiilinen näköalatorni, joka on rakennettu 1969 ja näköalatornin juurella on vuonna 1882 hirsistä rakennettu Keisarinmaja, jonka on suunnitellut arkkitehti Hugo E. Saurén. Keisari ei koskaan matkustanut Aavasaksalle, vaikka hänellä oli ilmeisesti ollut semmoisia ajatuksia, joten kansan suussa tämä turisteille rakennettu maja sai nimekseen Keisarinmaja. (Kuva alla vasen Aavasaksan Keisarinmaja. Lapin ympäristökeskus, kuvaaja 2008. Museovirasto.
Kuva oikealla. Aavasaksan näkötorni on samanlainen kuin maalaisjuhlien puhujalava (teksti kuvan takana) Valmistaja Emil Vesterinen 1933. Lusto-Suomen Metsämuseo. Lähde Finna. )

Näköalatornin alle on jääneet Struven ketjun Aavasaksan pisteet, kallioon kaiverretut ristit, merkiksi kallion korkeimmasta kohdasta, jotka mitattiin vuonna 1845. Struven ketju kulkee kymmenen maan alueella: Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa. Se on kolmioketju, pituudeltaan 2820 km ja kulkee lähellä itäistä 26 pituuspiiriä Hammerfestistä, Pohjoisen jäämeren rannalta, Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan. Ketju on mitattu vuosina 1816-1855 F.G,W. Struven johdolla. Struven ketju on aikansa huomattavin teknis-tieteellinen saavutus. Nykyään ketju kuuluu Unescon Maailmanperintöluetteloon, johon se liitettiin heinäkuussa 2005. Suomessa suojeltuja pisteitä on kuusi.

Jugend-tyylinen kioski lähellä Keisarinmajaa on valmistunut Torniossa apteekkari Hans Borgin rakennuttamana vuonna 1912. Tornion kaupunki hankki kioskin omistukseensa vuonna 1936 ja lahjoitti sen Aavasaksalle siirrettäväksi vuonna 1959.

Laen alapuolella on vanha matkailurakennus vuodelta 1927 ”matkailijavaja”, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Wlademar Wilenius ja Torsten Montell, matkailijoiden ruokailu- ja levähdyspaikaksi. Vuonna 1999 siihen rakennettiin tila kahvilalle.

Kesäisin pidetään ulkoilmaesityksiä vuonna 2003 valmistuneella Kruununnäyttämöllä, joka katettiin vuonna 2022 suurella, kiistaa aiheuttaneella katoksella. Katsomopaikkoja on noin 200 henkilölle.

Kahvilarakennukselta alas laskeutuessa eteen tulevat komeat näköalapaikat, josta voi ihailla Suomen virallista kansallismaisemaa Tornionjokimaisemaa, missä Tengeliönjoki halkoo maisemaa. Tengeliönjoki laskee Tornionjokeen. Paikalliset kutsuvat Tornionjokea Väyläksi.

Tornionjoenlaaksoa voi kuvailla kirjailija Annikki Kariniemen sanoin: ”Tornionjokilaakso, tämä nykyisten vuosieni kotiseutu, on noitten (tuomi, pihlaja..) kukkimisaikana todella valoisa puutarha tummien metsien keskellä. Kun alkaa kesäkuu, lehahtavat koivikot kuin vihreään hauraaseen huntuun ensin. Ja joella tunturiutulvat. Vesi virtailee mahtavana massiiviisena voimana joka puolella. Väylälle ei ole kaikin ajoin menemistä runsaan vedentulon aikana. Imu on niin pohjaton!” (Ristisiipi 1982, Annikki Kariniemi)

Kirjailija Annikki Kariniemen (1913-1984) patsas on hienolla paikalla. Hän oli ensimmäinen Lapin naiskirjailija, eräkirjailija, luonnonsuojelija ja yhteiskunnallinen kirjailija, jonka teokset herättivät aikoinaan voimakastakin keskustelua.

Aavasaksan vaaralla on erilaisia reittivaihtoehtoja: Aurinkokierros 400 m pitkä, joka lähtee Näköalakahvilalta ja Keisarinkierros, pituudeltaan n. 1100 m ja koko Keisarinkierros sisältäen Aurinkokierroksen on noin 2600 m. Reitillä voi tutustua kohdetaulujen avulla alueen luontoon, maisemaan ja ihmisten elämään.

Aavasaksan vaara
95620 Aavasaksa

Kohteeseen on hyvät opasteet ja merkityt P-paikat.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.