On kallioilta merelle tähyilty
Jatulintarhoilla leikit leikitty
erikoiset kivirakennelmat
osittain maahan peittyneet
Miksi näitä on tehty
Kallioille tai maahan kivet heitetty
Mysteerit vailla kertojaa
muuten vaan näitä ihailkaa.

Jatulintarha, tuo erikoinen kivilabyrintti, joista ei tarkkaan tiedetä, miksi niitä on tehty ja mitä varten. Ajankuluksi, hedelmällisyysriitteihin vai alueen omistukseen? Ruotsinkielisillä alueille käytetään jatulintarhoista nimitystä jungfrudans eli neidon tanssi.

Jatulintarhan nimi on peräisin Kemin ja Tornion seudulta, jossa Jatuli tarkoittaa jättiläistä. Jättiläisten uskottiin asuneen pohjoisessa ja sieltä löytyy jatulin nimellä löytyy muitakin rakennelmia, kuten jatulinpatsaita, -lehtoja ja -saaria. Laiskajaakon rinki tai riitinki, Pietarin leikki, nunnatarha, hiittentarha ja Jerusalem kuuluvat kansanperinteen mukaan myös jatulintarhojen nimityksiin.

Jatulintarhoja löytyy eri puolilta Pohjois-Eurooppaa, mutta suurin osa löytyy Suomesta, noin kaksisataa, jotka pääasiassa sijaitsevat saaristossa ja rannikolla. Jatulintarhoja löytyy myös Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Virallisissa tiedoissa puhutaan rekisteröityjä / tunnistettuja noin 80 kappaletta, säilyneitä 140. Osa jatulintarjoista on todennäköisesti tehtyjä 1900- ja 2000- luvulla leikki- ja matkailukohteeksia.
Tarkkaa rakennusajankohtaa vanhimmille jatulintarhoille ei voi ajoittaa, vanhimmat on arveltu pronssikautisiksi, mutta tuoreimmat ovat 1900-luvulta. Kuitenkin voidaan ajatella jatulintarhoilla olevan pitkät perinteet Suomen olosuhteissa, koska jatulintarhoja näkyy keskiaikaisien kirkkojen seinämaalauksissa. Vaikuttavin on Sipoon kirkon, ihminen labyrintissa ja muut ovat tavanomaisia Pyhän Maarian kirkossa kuten Korppoon kirkossa. Ilmeisesti jatulintarhojen tarkoitus on ollut torjua muiden suojelevien symbolien lailla pahaa.
Ketä kiinnostaa enemmän jatulintarhojen iästä ja käyttötarkoituksesta, löytyy mielenkiintoinen artikkeli GIS-ANALYYSI KESKIAIKAISEN ETELÄ-KARJALAN JATULINTARHOISTA, Petteri Pietiläinen, Muinaistutkija 4/1999.

Perämeren pohjukassa Pyhäjoen, Hailuodon, Haukiputaan, Iin, Kemimaan, Tervolan ja Haaparannan alueella on yli kaksikymmentä labyrinttia käsittävä keskittymä, joka saattaa olla jopa maailman tiheysennätys.

Jatulintarhat ovat pääsääntöisesti halkaisijaltaan 8-11 metriä, mutta suurin löydetty on 25,5 m. Kivinä on käytetty noin parinkymmen senttimetrin kokoisia kiviä. Rakennelmat ovat yleensä kallioilla, mutta niitä on ollut hiekkapohjaisissa maastoissa ja kivikoissa.

Suurin osa jatulintarhoista ovat rakenteeltaan ristikeskustaisia (vas.), jossa kuvio rakentuu ristin ympärille. Munuaisenmuotoisia (keskellä), jossa on kaksi reittiä sokkelon suulta keskelle ja spiraalinmuotoinen.

Yhteistä kuitenkin jatulintarhille on, että reunassa olevasta aukosta kävellään keskustaan, ja sitten takaperin ulos. Uskomuksena oli, että tällöin pahat henget ihmisen sisällä eivät löytäneet ulos ja ihminen vapautui niistä.
Moni jatulintarha on vaurioitunut, sillä kiviä on siirrelty joko tahallaan tai vahingossa. Toki aika tekee tehtävänsä, maassa olevat jatulintarhan kivet ovat voineet vajota maahan ja peittyneet.

Kuvassa yllä, Rosalan viikinkeskukseen tehty jatulintarha, jossa selvästi näkyy sisäänmeno- ja ulostuloaukko.

Tulkintoja jatulintarhoihin:

Saariston jatulintarhat ovat ilmeisesti kalastajien ja merimiesten tekemiä. Kalastajien arveltiin käyskennelleen jatulintarhoissa hyvää säätä ja kalaonnea saadakseen. Toisaalta on tulkittu haaksirikkoutuneiden tai parempaa tuulta odottaneiden merimiesten rakentaneen jatulintarhoja ajankulukseen. Tosin jatulintarhoja on tulkittu myös luotsien ammattisymboleiksi.

Romanttisin selitys jatulintarhoille on se, että merimiesten morsianten kiivenneen korkeille paikoille odottaessaan sulhasiaan palaaviksi mereltä. Morsiamet rakensivat kivilabyrantteja aikansa kulukseen, jossa tanssivat ja leikkivät. Toinen perimätarina kertoo juhannusiltana kaunein tyttö laitettiin labyrintin keskustaan, josta pojat tanssien johdattivat hänet ulos. Myös jossain tarinoissa labyrintinomaista linnaa, jossa oleva nainen tulisi vapauttaa miesten toimesta.
Kuvassa Hvistin jatulintarha, tunnetaan myös nimellä Finbyn jatulintarha Nauvossa, kuten myös kansikuvassa.

Kuva yllä vasen, Sipoon keskiaikaisen kirkon, valmistunut 1450-luvulla, seinällä olevassa jatulintarhassa on maalattu nainen labyrintin keskelle.
Kuva oikealla on Korppoon keskiaikaisesta kirkosta, rakennettu 1430-1450.

Jatulintarhoja on myös maantasalla. Niitä on havaittu sijaitsevan siellä, missä kylien, tilusten ja pitäjien rajat olivat vaikeasti määriteltävissä, tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä. Jatulintarhoja on rakennettu kalastussataman tai rautakauden läheisyyteen.
Jatulintarhat ovat voineet liittyä vuodenaikojen vaihtelua kuvaaviin rituaaleihin. Pääsiäisenä ja Pyhän Yrjön päivän tienoilla on tiedetty leikittävän erilaisia turnajaispelejä, joihin on voitu liittää jatulintarhat.

Yllättävin jatulintarha-piirros löytyi kesällä 2025 vieraillessani Karttulan hautausmaakierroksella ja päästessämme tutustumaan kellotapuliin. Tapulin seinään oli piirrelty jatulintarhojen kuvia.

Jos Karttulan kirkon tapuli oli yllättävä paikka, niin kauppakeskus Sellon läheisyydestä voi löytää jatulintarhan. Kuvassa kartasta otettu ilmakuva.
Voisin todeta tähän loppuun, että kun pitää silmät auki ja mielen avoimena, niin koskaan ei voi tietää mistä löytää jatulintarhoja. Kuitenkin varauksella täytyy suhtautua, mikä on alkuperäinen ja mikä on uusi rakennelma. Se kuitenkin varmuudella tiedetään antiikin ajoista lähtien, että labyrintin kuvio on ollut tiedossa jo satoja, jopa tuhansia vuosia nähtynä erilaisissa kolikoissa ja seinäpiirroksissa.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.