Tammelan kunta on ollut useasti otsikoissa elokuusta alkaen vuonna 2025 muumiotutkimuksen vuoksi. Tammelan kirkon sisäänkäynnin luona kiviaitaan on rakennettu Pirttilän ja Heikan talojen hautakappeli, josta nostettiin tutkittavaksi 82 arkkua. Tutkimus oli hyvin harvinainen, ensinnäkin, aiemmin ei ole löytynyt näin montaa yhtä hyvin säilynyttä muumiota ja toiseksi on hyvin harvinaista, että talonpoikaissukujen hautakammio on kirkon kiviaidassa lähellä kirkkoa. Muumiot saatettiin takaisin haudan lepoon lokakuussa 2025. Kiinnostuneille muumioiden tutkimuksista jne. löytyy netistä.

Tammelan kylä sijoittuu Hämeen härkätien varteen, joten kylällä on pitkä historia takanaan, kuten kirkollakin. Pääsimme tutustumaan vasta remontoituun kirkkoon heinäkuussa 2025. Kirkossa tuoksui vielä maali, puhtaus ja raikkaus.

1500-luvun alusta lähtien ilmaantuu Tammelan pitäjää tai Tammela-kylää koskevia asiakirjoja. Koko Lounais-Hämeen keskuksena toimi Portaan kylä. Tästä oletetaan, että Portaan kylässä olisi ollut Tammelan ensimmäinen kirkko. Tosin tästä löytyy vain jotain mainintoja sekä epämääräistä tietoa, että Portaan kylässä olisi löydetty kirkon rauniot. Tiedä häntä, mikä on oikeaa tietoa.
Kuitenkin historian tiedot viittavat siihen, että Tammelan ja Someron pitäjät kuuluivat muinoin samaan kirkkoherrakuntaan. Seurakunnan alkuajoista tiedetään, että Portaan vanha kirkkokunta jakaantui keskiajalla viimeistään 1500-luvun alussa kahtia Someroon ja Tammelaan.

Alussa kirkko oli pieni, tyypilliseen tapaan suorakaiteen muotoinen, jossa oli kylkiäisenä sijaitsivat sakasti ja asehuone. Nykyään Tammelan kivikirkko on erikoisen pitkä ja kirkon käytävä onkin Suomen toiseksi pisin kirkkokäytävä. Näkyvissä on kirkon keskiaikaisempi osa muusta runkohuonesta kapeampana. Kirkon keskiaikainen osa on rakennettu 1535-1550 ja uudempi osa 1781-1785 muurarimestari Matts Arelinin johdolla Yli-intendenttiviraston piirustusten mukana. Sakaristoa uusittiin suuremmaksi vuonna 1829. Kirkon sisustusta uusittiin 1880-luvulla. Korkeassa länsitornissa, joka on rakennettu 1785 soivat kirkonkellot, joita on kolme: pienin on valettu Luvialla 1834, keskimmäinen Tukholmassa 1830 ja suurin Helsingissä 1861. Ennen kellotornin valmistumista kelloja soitettiin hirsirakenteisesta kellotapulista.
Kirkossa ei ole näkyvissä kalkkimaalauksia, jos niitä on ollut, ne ovat paksun rappauksen alla.

Alttaritaulun ”Kristuksen kirkastuminen” on maalannut hovimaalari R.W. Ekman vuonna 1860. Alttarikrusifiksi on 1500-luvun alusta.

Barokkityylinen saarnatuoli on Saaren kartanon herran, valtaneuvos, yliamiraali Lorenz Creutz vanhemman lahjoittama vuodelta 1640 tai 1670 (eri lähteissä oli eri vuosiluku). Saarnatuolissa on hienoja puuveistoksia, jotka esittävät Kristusta ja apostoleita. Saarnatuolin katoksessa on Creuzin ja hänen puolisonsa Elsa Duwallin suvun vaakunat.

Kirkon ensimmäiset urut ovat urkurakentaja Anders Thulén rakentamat vuodelta 1850. Urkuja on korjattu 1890-luvulla ja 1970-luvun alussa. Tätä aiemmin Hämeessä urkuja oli vain Hämeenlinnassa ja Urjalassa

Vuonna 1626 tai 1627 kaadettiin mänty, josta veistettiin kirkon kasteallas. Kasteallas on mahdollisesti saatu lahjoituksena kirkon valmistumisen aikana. Kastemalja on tuotu uudelleen kirkon sisälle 1900-luvun alussa ja sitä käytetään edelleen.

Kirkossa tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuonna 2024-2025. Pintoja maalattiin sekä lattia uusittiin. Penkkejä lyhennettiin, että käytävä saatiin leveämmäksi ja alla olevassa kuvassa oikealla olevat toiseen suuntaan olevat penkit poistettiin ja tilalle laitettiin irtotuolit.

Kuva vas. Postikortti Tammelan kirkon sisätiloista. Forssan museo. Lähde Finna.

(Kuva vas.) Kirkon etelänpuoleisella seinällä, urkulehterin vieressä on von Post ja von Troil -sukujen vaakuna. Se lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1785, kun kirkon laajennus valmistui. Adolf Georg von Post oli Hämeen-Uudenmaan ratsujääkäripataljoonan everstiluutnantti. Kun kirkon laajennus tehtiin vv. 1781-1785 von Post toimi rakennustyön valvojana. Kun laajennus oli valmis, von Post rakennutti oman lehterin kirkkoon eteläseinälle saarnatuolia vastapäätä. Lehterin etureunaan kiinnitettiin tämä vaakuna. Vaakunan vasen puoli on von Postin ja oikea von Troilin. Vaakuna oli pitkään kätkössä kirkon tornissa, kunnes se löydettiin ja kunnostettiin 1930-luvulla. Tämä, melko pieni, vaakuna sisältää tosi paljon historiaa Tammelan seurakuntaan liittyen. Kun von Post ja von Troil muuttivat pois Tammelasta, he myivät lehterin everstiluutnantti Ernst Gustaf von Willebrandille. Myyntitulo lahjoitettiin Tammelan seurakunnalle käytettäväksi Mustialassa asuvien ratsujääkärien leskien ja heidän lastensa avustamiseen. Tämä oli tosi harvinaista 1780-luvulla. (instagram, Tammelan kirkko)
Kuva oik. Ratsumestari G. F. Kuhlmanin hautajaisvaakuna. Hautajaisvaakunasta on katsaistu jalat, joka on merkkinä suvun sammumisesta. Miekka ei kuulu vaakunaan, mutta se on Kuhlmanin jäämistöä.

Keskiajalta on peräisin mustapenkki (häpeäpenkki), johon joutui kirkkomenojen ajaksi istumaan saatuaan häpeärangaistuksen siveysrikoksista sekä eteisessä oleva jalkapuu, johon joutuivat kiroilijat, juoruilijat tai laiskat lukijat.

Kirkon lattian alle on tyypillisesti haudattu vainajia, mutta tapa loppui vuonna 1812, kun tien toiselle puolelle valmistui Tammelan ensimmäinen varsinainen hautausmaa.

Kirkon edustalla on Hakkapeliitoille pystytetty muistomerkki.

Tammelan kirkko
Tammelantie 31
31300 Tammela

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.