Suomen viimeinen katolisen ajan piispa Arvid Kurki ansaitsee oman blogikirjoituksen. Onhan hän tunnettu historianhenkilö ja sattuu olemaan vielä minun 16:sta isosetäni.Arvid Kurki syntyi Vesilahdella Laukon kartanossa vuonna 1464. Hänen isänsä oli rikas ja mahtava Ylä-Satakunnan vouti ja tuomari Klaus Kurki. Kurki-suku, myös nimellä Kurck-nimellä tunnettu oli Suomen johtava aatelissuku. Arvid menetti äitinsä Kaarina Flemingin vuonna …
Kuule hiljaisuus Mene ajassa taaksepäin Kuule askeleet rauhalliset Sulje silmäsi Näet edessäsi Miehet, naiset uskovaiset Polkua kulkemassa Hartaat ilmeet kasvoillaan kohti Kappelimäkeä Saavuttaessa Kuusiston Linnanraunioiden p-paikalle, matkan voi taittaa polkua pitkin läpi peltojen. Hyvä tuuri jos sattuu, voi törmätä lampaisiin. Polku johdattaa kohti Kuusiston kartanoa tai mahdollisuus on oikean kohdan löytyessä kiertää linnanraunioille Kappelimäen kautta. …
Jatka artikkeliin Kappelimäen luontopolku, Kuusiston linnanrauniot
On täällä olleet puitteet komeat linnassa piispat asuneet turvaa pitäneet Turkua idästä suojanneet Kunnes vaihtui uskonto Tuli kuninkaan käskynanto Piispanlinna purkakaa paikalta kaikki poistukaa Jäljellä jäi rauniot melkoiset kivikasat.Historiaa hitusen muureilla linnan nähdä saamme Kuusiston piispanlinna Piikkiönlahden rannalla oli aikoinaan Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Siellä piispat hallitsivat Suomen hengellistä ja maallista elämää. Komeimmillaan ja …
Jatka artikkeliin Kuusiston piispanlinnanrauniot, Kaarina, Varsinais-Suomi
Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuningatar, kuningas Eerik XIV:n puoliso. Kuningattarena hänen aikansa jäi lyhyeksi, sillä hän vaikutti Ruotsin kuningattarena vain 87 vuorokautta.Kaarina Maununtytär syntyi 6.11.1550 Tukholmassa. Hänen vanhempansa olivat Uplannissa syntyneitä suomalaisia. Isä Måns (Maunu) oli Ruotsin jalkaväen sotilas eli nihti ja äiti Ingrid talonpoikaissäätyläinen. Perhe muutti Tukholmaan, jossa Kaarina syntyi. Kaarinan ollessa pieni, hänen …
Kangasalan kirkon ulkoseinässä on verikivi, joka vuotaa verta. Verikiveen liittyy perimätarina Kuussalon Kaarinasta. Kaarina, talonpoikaisnainen, asui Kuussalon kylässä Kangasalla. Nuori aatelismies iski silmänsä kauniiseen Kaarinaan ja rakastui häneen sydänjuuriaan myöten. Miehen suku ei voinut hyväksyä nuorten suhdetta. Olihan täysin käsittämätöntä 1600-luvulla talonpoikaistytön ja aatelismiehen avioliitto. Säätyerot olivat vallalla ja miehen suku sai juoniteltua Kaarinan noidaksi …
Liuksialan kartanon mailla, peltojen keskellä, kiviaidan ympäröimänä on Liuksialan kappeli, jonka on suunnitellut Josef Stenbäck. Kappelin rakennutti kartanon omistaja Jalmari Meurman vuosina 1917-1932.Kappelin ympärillä on yksityinen kartanon hautausmaa. Itse kappeli on suljettu, joten kappelista ei ole sisäkuvia. Tämä kappeli liittyy niin vahvasti Kangasalan historiaan kuten seurakunnan historiaan, joten tämä paikka oli välttämätön käydä katsomassa. Kappelin …
Sakari Topeliuksen sanoittama laulu Kesäpäivä Kangasalla soi päässämme tutustuessamme Kangasalan kirkkoon. Kangasala on kaupunki Tampereen kupeessa noin 17 km päässä. Kangasalla on ollut asutusta jo kivikaudella ja asiakirjoissa mainitaan Kangasalan nimi vuonna 1403.Kangasalan seurakunta erosi omaksi seurakunnakseen Pirkkalan seurakunnasta 1300-luvun jälkeen ja jo vuonna 1366 Kangasalalla mainitaan olleen oma kirkkoherra.Oletko kuullut verikivestä kirkon seinässä? Kangasalan …
(Kansikuva; Elokuvateatteri Imatran palo. 1927-1927 Kyttälä XI, Hämeenkatu, Tampere. Tampereen historialliset museot. Lähde Finna.) Aurinkoinen lokakuun sunnuntaipäivä 23. lokakuuta vuonna 1927 oli saanut tamperelaiset liikkeelle viettämään leppoisaa vapaapäivää. Puistot, kahvilat, ravintolat ja teatterit olivat täyttyneet ihmistä. Päivän vaihtuessa iltaan elokuvateatteri Imatrassa esitettiin amerikkalainen mykkäfilmi Muukalaislegioonan tytär. Elokuvateatteri oli täynnä ihmisiä, suurin osa oli eri tehtaiden …
Jatka artikkeliin Elokuvateatteri Imatran tulipalo 1927, Tampere
Kotkan edustalla on käyty pohjoismaiden suurimmat meritaistelut vuonna 1789-1790. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea pitkin 1743 solmitun Turun rauhan sopimuksen mukaan 1780-luvulla. Ruotsin kuningas Kustaa III ei tyytynyt sopimukseen ja halusi saada takaisin menetetyt alueet Venäjältä. Kustaa III oli valmistellut sotaa pitkään, mutta halusi hyökkäyksen tulevan Venäjän puolelta ja näin tapahtuikin 11. heinäkuuta 1788 …
Lapsuuteni Kotkasta muistan öljysäiliöt suuret Paikka oli kielletty Mitään siitä ei tiedetty Nyt on tilanne toinen Paikka on suuremoinen Ihmiset saa liikkua lapset kiikkua Kaikille on tarjota mieltä hyvää merellistä ulkoilmaa ja mietiskelyä syvää Kotka on tunnettu satamakaupunki ja saari. Kotka tunnetaan myös Langinkoskesta ja Meripäivistä. Eikä voida unohtaa lauluntekijöitä Veikkoa Lavia tai Juha Vainiota. …
Reiskat ja Reppu 