Tammelan Pyhän Mikaelin kivikirkko, Kanta-Häme

Tammelan kunta on ollut useasti otsikoissa elokuusta alkaen vuonna 2025 muumiotutkimuksen vuoksi. Tammelan kirkon sisäänkäynnin luona kiviaitaan on rakennettu Pirttilän ja Heikan talojen hautakappeli, josta nostettiin tutkittavaksi 82 arkkua. Tutkimus oli hyvin harvinainen, ensinnäkin, aiemmin ei ole löytynyt näin montaa yhtä hyvin säilynyttä muumiota ja toiseksi on hyvin harvinaista, että talonpoikaissukujen hautakammio on kirkon kiviaidassa …

Jatka artikkeliin Tammelan Pyhän Mikaelin kivikirkko, Kanta-Häme

Bembölen myllynrauniot, Espoo

On myllynkivet jauhoja jauhaneet Kosken kuohut joessa pauhanneet Myllyjen rauniot jäljelle jääneet Pauhut koskessa hiljenneet Paikka kertoo työstä, arjesta, asutuksesta Elämästä, historiasta menneestä.Aivan Kehä III ja Nupurintien solmukohdan kainalossa, piilossa katseilta on varsin viehättävä paikka. Lehtomaisema kätkee Glomsinjoessa sijaitsevat Bembölen myllynrauniot ja Bembölen myllykosken. Paikalla näkyvät sammaleen peittämät myllynrauniot ovat 1700-luvulta, joten kuljetaan varsin vanhoilla …

Jatka artikkeliin Bembölen myllynrauniot, Espoo

Jatulintarhat eli kivilabyrintit

On kallioilta merelle tähyiltyJatulintarhoilla leikit leikittyerikoiset kivirakennelmatosittain maahan peittyneetMiksi näitä on tehty Kallioille tai maahan kivet heitetty Mysteerit vailla kertojaa muuten vaan näitä ihailkaa.Jatulintarha, tuo erikoinen kivilabyrintti, joista ei tarkkaan tiedetä, miksi niitä on tehty ja mitä varten. Ajankuluksi, hedelmällisyysriitteihin vai alueen omistukseen? Ruotsinkielisillä alueille käytetään jatulintarhoista nimitystä jungfrudans eli neidon tanssi. Jatulintarhan nimi on …

Jatka artikkeliin Jatulintarhat eli kivilabyrintit

Espoon tuomiokirkko, Espoon vanha keskiaikainen kivikirkko

Espoon komea keskiaikainen harmaakivikirkko sijaitsee hienolla paikalla Espoonjoen rannalla kylämäen rinteessä Kuninkaantien tuntumassa. Asutus keskiajalla keskittyi Espoonjokilaakson ja Glimsinjoen tuntumaan. Kylät sijaitsivat jokilaakson reunamilla ja talvitie kulki kirkon ohi. Lähellä sijaitsi Kirkkojärvi, joka nykyään on muisto vain, vaikka välillä järvi yrittää muistuttaa itsestään varsinkin keväällä tulvavesien aikana. Järvi kuivattiin 1960-luvulla Turun moottoritien rakennustöiden takia. Muutama …

Jatka artikkeliin Espoon tuomiokirkko, Espoon vanha keskiaikainen kivikirkko

Syvänniemen kirkko, Kuopio

Syvänniemen kirkko on erittäin lähellä sydäntäni. Tässä lämminhenkisessä kirkossa on vietetty monet sukulaisteni häät, kauan aikaa sitten myös omani, rippijuhlia ja siunaustilaisuuksia. Syvänniemen kirkko, entisen Karttulan kunnan alueella, sijaitsee viehättävällä Syvänniemen kylällä lähellä Kuttajärveä. Nykyään Karttula kuuluu Kuopioon. Miksi kirkko sijaitsee noin 12 kilometrin päästä Karttulan keskustasta, on kertomuksen arvoinen juttu. Joten tarina johdattaa meidät …

Jatka artikkeliin Syvänniemen kirkko, Kuopio

Syvänniemi ja Sourun alue, Kuopio

Syvänniemi, tuo pieni sisukas kylä Savon sydämessä, Karttulassa, joka kuuluu nykyään Kuopioon, on elinvoimainen edelleen, vaikka teollisuus onkin hävinnyt jo aikoja sitten. Sourun alue voidaan lukea Syvänniemeen kuuluvaksi, sillä ne ovat aivan vierekkäin enkä itse tunnista niiden rajaa.Syvänniemi sijaitsee Kuopio-Karttulatien varrella Kuttajärven lahdukassa. Matkaa Kuopioon on 35 km ja moni nykyisestä 650 kyläläisestä viettääkin päivänsä …

Jatka artikkeliin Syvänniemi ja Sourun alue, Kuopio

Pyhän Ristin kirkko, Kuusamo

Koko Pohjois-Suomi kuului aikoinaan laajaan Kemin seurakuntaan. Kuningas Kaarle XI antoi määräyksen 21.6.1673 Kemin Lapin seurakunnan perustamisesta.Saman vuoden syksyllä Turun piispa määräsi lapinkylät liitettäväksi vasta perustettuun seurakuntaan: Inari, Sompio, Sodankylä, Kittilä, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä. Seurakunnan kirkkoherraksi nimitettiin Kemin rovastin poika Gabriel Tuderus. Kuusamoon rakennettiin Torangintaipaleelle ensimmäinen, eräänlainen kappelikirkko vuonna 1693. Pikkuhiljaa Kuusamoa alettiin …

Jatka artikkeliin Pyhän Ristin kirkko, Kuusamo

Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Suomussalmella on synkkä ja surullinen historia talvisodan ajalta. Surullinen kohtalo suomussalmelaisten menettäessään kirkonkylänsä ja monen siviilin kotitalonsa. Toisaalta koko meidän suomalaisten kannalta Raatteentien taistelu oli onnekas. Suomalaisten sisulla ja talvisiin olosuhteisiin tottuminen johti voitokkaaseen lopputulokseen ja saimme pitää yhtenäisen Suomen. Nämä Suomussalmella olevat muistomerkit kertovat omaa tarinaa sotaan liittyen. Raatteen Portin alueella on Talvisodan monumentin …

Jatka artikkeliin Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Raatteentie, Suomussalmi, osa 2

Täällä on miehet vartioineet katseilla rajan yli tähynneet Paikka on syrjässä paikassa hiljaisessa Synkän historia kokema nyt rauhassa uinuva Raatteen Vartiomuseo Raatteen tien päässä kuntakeskuksesta n. 40 km itään ja n. 2,5 km valtakunnan rajasta on punainen rakennus, Raatteen Vartiomuseo, joka toimi aikoinaan Raatteen Vartioasemana. Rajavartiointi aloitettiin Raatteella Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918. Maaliskuun lopulla komennettiin …

Jatka artikkeliin Raatteentie, Suomussalmi, osa 2

Raatteentie, Suomussalmi, osa 1

Tuli viimein Raatteentielle hiljaisuus ja rauha.Puomi on taas alhaalla, ei aseet enää pauhaa.Korpi itkee muistojaan, on siitä monta vuotta.Suomi on taas on vapaa maa, taisteltu ei suotta.Sanat ovat lainattu Korsuorkesterin sanoituksesta "Raatteentie" Raatteen tien taistelut ovat maailmankuulut ja kuuluvat maailmanhistorian merkittävimpiin taisteluihin talvisodan (30.11.1939 - 13.3.1940) aikana. Meidän pieni Suomen maamme säilytti Raatteen tien taisteluiden …

Jatka artikkeliin Raatteentie, Suomussalmi, osa 1