Kotkan edustalla on käyty pohjoismaiden suurimmat meritaistelut vuonna 1789-1790. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea pitkin 1743 solmitun Turun rauhan sopimuksen mukaan 1780-luvulla. Ruotsin kuningas Kustaa III ei tyytynyt sopimukseen ja halusi saada takaisin menetetyt alueet Venäjältä. Kustaa III oli valmistellut sotaa pitkään, mutta halusi hyökkäyksen tulevan Venäjän puolelta ja näin tapahtuikin 11. heinäkuuta 1788 …
Kirjoittaessani Pyynikin näkötornista, tuli eteeni tämä höyrylaiva Kurun uppoaminen Näsijärven edustalla lauantaina 7. syyskuuta 1929. Mielenkiinnosta tutustuin tapahtumaan ja päätin kirjoittaa tästä Suomen suurimmasta ja pahimmasta sisävesillä tapahtuneesta vesiliikenneonnettomuudesta. Toivottavasti tykkäätte tästä erilaisesta kirjoituksesta poiketen blogin muista kirjoituksista. Ihmisiä oli kokoontunut Tampereen Mustalahden sataman rantaan vilkuttaakseen jäähyväisiä matkaan lähtijöille ja katsellen höyryaluksen jälkeen jättämää vesivanaa …
Jatka artikkeliin Höyrylaiva Kurun onnettomuus 1929, Tampere
Kuopion seudulla ukkonen jyrisi, salamoi ja satoi rankasti kaatamalla. Taivaan portit olivat auenneet. Sunnuntain Savon Sanomat 1.7.1973 otsikoi "Taivaalta tuli mahtava tuhonsade". Aamuyöllä noin kello kolme alkanut ukkossade jatkui peräti kymmenen tunnin ajan Kuopion seudulla. Aamulla yhdeksän aikaan sadetta saatiin runsaimmin ja ukkosrintama väistyi vähitellen kohti itää puoleen päivään mennessä. Jälkeen jäivät rankkasateen aiheuttamat lohduttomat …
Raaseporin linnan käskynhaltija ja linnanherra Lauri Akselinpoika Tott odotti vaimoaan Katariina Jönsintytär Vilfertiä ja poikaansa tulevaksi Hanneke Vromen holkilla Raaseporin linnaan. Ilma oli myrskyisä ja tuulinen. Linnanherra alkoi jo tuskastua odottamiseen. Hän halusi ainoastaan sulkea rakkaimpansa syleilyynsä. Heitä ei kuulunut odottamisesta ja toiveista huolimatta, oli tapahtunut mahdollista tapahtumista pahin, ja he eivät koskaan näkisi enää …
Jatka artikkeliin Aarre- ja hansalaiva Hanneke Vromen haaksirikko 1468
Turun saaristossa, Iniön saaren kauniissa maisemissa sijaitsee tämä vuosien 1797-1800 vuosien välisenä aikana valmistunut kivestä ja tiilestä rakennettu pitkäkirkko. Ensimmäiset suunnitelmat kirkosta teki muurarioltermanni Johan Ahlström Turusta ja muutoksia niihin teki hoviarkkitehti G. af Sillen. Tunnettu kirkonrakentaja Mikael Piimänen johti kirkon rakentamista. Iniön pitäjästä on ensimmäiset kirjalliset tiedot vuodelta 1526, jolloin Iniö kuului Taivassalon emäseurakuntaan. …
Virtaus on koskessa laantunut Kesä ja kuivuus saapunut Karjaanjoki on valjastettu Hienot kosket vallattu. Sade saatteli matkaamme Silti näimme kohteemme Sadetta pakoon pääsimme kotiin auringon paisteeseen. Helteinen ja aurinkoinen on vallannut pääkaupunkiseudun. Lauantai-päivän ukkosen jytinä ja heikot sadekuurot eivät juurikaan tilannetta parantaneet, vaan lämmintä riitti sunnuntaille. Suuntasimme päivän reissulle Forssaan Kehräämöalueelle. Ajaessamme tutkailimme taivasta, joka …
Seurasaaressa vieraileville on tuttu näky punainen vanha kirkkorakennus. Karunan vanha kirkko sai arvoisensa uuden sijoituskohteen Seurasaaresta vuonna 1909 perustetulta museoalueelta vuonna 1912. Kirkko oli rakennettu 1685 Karunan kartanon maille Varsinais-Suomeen Sauvon seurakuntaan. Kirkko purettiiin osiin Sauvossa, josta se kuljetettiin Seurasaaren. Kirkko Seurasaaren vanhin rakennus. Museoalueella olevat rakennukset ovat museotarkoitukseen muualta siirrettyjä/ kuljetettuja rakennuksia, kuten tämäkin …
Jatka artikkeliin Karunan vanha kirkko, Seurasaari, Helsinki
Kirkon tornit kohoavat korkeuksiin Helsingin silhuetissa, kaksi suippoa ja korkeaa tornia. Kyseessä on Johanneksenkirkko, komea, monimuotoinen Suomen suurin kivikirkko, joka seisoo Punavuoressa Punanotkon kukkulalla. Kirkko rakennettiin silloin kaupungin laitamille, juhannuskokon paikalle. Helsinki kasvoi vauhdilla ja kaupunkilaiset eivät enää mahtuneet Vanhaan kirkkoon eikä Nikolain kirkkoon eli Tuomiokirkkoon. Näin ollen kaupunkiin tarvittiin kolmas kirkko ja Uusi kirkko …
Vanhaa Pyhän Jaakobin kirkkoa pidettiin liian pienenä 1900-luvun alussa. Päätettiin rakentaa suurempi kirkko. Varoja uuden kirkon rakentamiseksi koottiin jo 1800-luvulla. Västanfjärdin seurakunta itsenäistyi 1904. Uudesta kirkosta suunnitelmat tekivät arkkitehdit J. L. Petterson ja Jac. Ahrenberg, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Kirkon suunnitteli arkkitehti Helge Rancken ja kirkko vihittiin käyttöön marraskuussa 1912. Päätytornillinen pitkäkirkko edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa …
Kaunis punainen vanha puukirkko on putkahdus menneisyydestä kauniin luonnon keskellä, Västenjfärdissä, Kemiön saaren eteläosassa kapean merenlahden pohjukan rinteessä. Pyhän Jaakobin kappeli on vuonna 1759 rakennettu turkulaisen kirkkorakennusmestari Isak Olinin johdolla kirkonrakentaja Anders Piimäsen piirustusten mukaan. Kirkko on muodoltaan kahdeksankulmainen ja aumakattoinen. Sakaristo ja kirkkosalin lautaholvi valmistuivat 1760. Asehuone laajennettiin nykyiseen kokoonsa 1830. Kirkon länsipäässä on …
Jatka artikkeliin Västanfjärd Pyhän Jaakobin, (vanha) kirkko, Varsinais-Suomi
Reiskat ja Reppu 