Raunioilla kuljemme, välissä vanhojen muurien, Alla vihreiden nurmien, haudat ihmisten ikiaikaisten Kuljetaan päällä vanhan hautausmaan. Ennen hienot ihmiset, saivat paikan parhaan. Haudattiin alle kirkon, suojaisaan kirkkotarhaan. Matkaa me jatketaan, luokse puun pitkäikäisen, Se kurkottelee oksiaan, on tehnyt niin jo vuosisatojen. Seisoo päällä kumpareen, tukevasti juurillaan. Hallitsee tilaansa oksilla suurillaan. Mykistyy jo katsoessaan, tätä puuta mahtavaa. …






