Tammelan Pyhän Mikaelin kivikirkko, Kanta-Häme

Tammelan kunta on ollut useasti otsikoissa elokuusta alkaen vuonna 2025 muumiotutkimuksen vuoksi. Tammelan kirkon sisäänkäynnin luona kiviaitaan on rakennettu Pirttilän ja Heikan talojen hautakappeli, josta nostettiin tutkittavaksi 82 arkkua. Tutkimus oli hyvin harvinainen, ensinnäkin, aiemmin ei ole löytynyt näin montaa yhtä hyvin säilynyttä muumiota ja toiseksi on hyvin harvinaista, että talonpoikaissukujen hautakammio on kirkon kiviaidassa …

Jatka artikkeliin Tammelan Pyhän Mikaelin kivikirkko, Kanta-Häme

Bembölen myllynrauniot, Espoo

On myllynkivet jauhoja jauhaneet Kosken kuohut joessa pauhanneet Myllyjen rauniot jäljelle jääneet Pauhut koskessa hiljenneet Paikka kertoo työstä, arjesta, asutuksesta Elämästä, historiasta menneestä.Aivan Kehä III ja Nupurintien solmukohdan kainalossa, piilossa katseilta on varsin viehättävä paikka. Lehtomaisema kätkee Glomsinjoessa sijaitsevat Bembölen myllynrauniot ja Bembölen myllykosken. Paikalla näkyvät sammaleen peittämät myllynrauniot ovat 1700-luvulta, joten kuljetaan varsin vanhoilla …

Jatka artikkeliin Bembölen myllynrauniot, Espoo

Jatulintarhat eli kivilabyrintit

On kallioilta merelle tähyiltyJatulintarhoilla leikit leikittyerikoiset kivirakennelmatosittain maahan peittyneetMiksi näitä on tehty Kallioille tai maahan kivet heitetty Mysteerit vailla kertojaa muuten vaan näitä ihailkaa.Jatulintarha, tuo erikoinen kivilabyrintti, joista ei tarkkaan tiedetä, miksi niitä on tehty ja mitä varten. Ajankuluksi, hedelmällisyysriitteihin vai alueen omistukseen? Ruotsinkielisillä alueille käytetään jatulintarhoista nimitystä jungfrudans eli neidon tanssi. Jatulintarhan nimi on …

Jatka artikkeliin Jatulintarhat eli kivilabyrintit

Viikinkivuori Salon Perniössä

Onko täällä viikingit tähyilleet vihollisia ja rosvoja katselleet Katseensa merelle suunnanneet Vai kuka lie päällikkönsä kalliolle viimeiselle matkalle haudanneet kiviröykkiön alle kivillä peitelleet Tämä hieman tuntemattomampi hieno röykkiöhautakohde sijaitsee Perniön länsiosassa Perniön ja Kemiön välissä olevan Falkinselän itäpuolella. Mereltä katsoen vuorella sijaitsee 20 m korkeudella ensimmäinen röykkiö ja tältä tasanteella noustaan 20 m ja toinen …

Jatka artikkeliin Viikinkivuori Salon Perniössä

Espoon tuomiokirkko, Espoon vanha keskiaikainen kivikirkko

Espoon komea keskiaikainen harmaakivikirkko sijaitsee hienolla paikalla Espoonjoen rannalla kylämäen rinteessä Kuninkaantien tuntumassa. Asutus keskiajalla keskittyi Espoonjokilaakson ja Glimsinjoen tuntumaan. Kylät sijaitsivat jokilaakson reunamilla ja talvitie kulki kirkon ohi. Lähellä sijaitsi Kirkkojärvi, joka nykyään on muisto vain, vaikka välillä järvi yrittää muistuttaa itsestään varsinkin keväällä tulvavesien aikana. Järvi kuivattiin 1960-luvulla Turun moottoritien rakennustöiden takia. Muutama …

Jatka artikkeliin Espoon tuomiokirkko, Espoon vanha keskiaikainen kivikirkko

Kuusamon Kirkkosaari

Pysähdy hetkeksi Ota päiväretkeksi Kuusamon keskusta. Kurkista Kirkkosaareen pulahda Kuusamojärveen Taajamareiteillä kuljeskele Maisemista nautiskele Monta mahdollisuutta Kokea kaikkea uutta. Harvoin tulee pysähdyttyä Kuusamon keskustassa, kun matka yleensä jatkuu kohti Rukaa. Kannattaa kuitenkin välillä poiketa reiteiltään, sillä koskaan ei voi tietää mitä kivaa edestään löytää. Kuusamon keskustassa Kelanrannasta johtaa ponttoonisilta kohti Kirkkosaarta. Nimestään huolimatta Kirkkosaaressa ei …

Jatka artikkeliin Kuusamon Kirkkosaari

Pyhän Ristin kirkko, Kuusamo

Koko Pohjois-Suomi kuului aikoinaan laajaan Kemin seurakuntaan. Kuningas Kaarle XI antoi määräyksen 21.6.1673 Kemin Lapin seurakunnan perustamisesta.Saman vuoden syksyllä Turun piispa määräsi lapinkylät liitettäväksi vasta perustettuun seurakuntaan: Inari, Sompio, Sodankylä, Kittilä, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä. Seurakunnan kirkkoherraksi nimitettiin Kemin rovastin poika Gabriel Tuderus. Kuusamoon rakennettiin Torangintaipaleelle ensimmäinen, eräänlainen kappelikirkko vuonna 1693. Pikkuhiljaa Kuusamoa alettiin …

Jatka artikkeliin Pyhän Ristin kirkko, Kuusamo

Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Suomussalmella on synkkä ja surullinen historia talvisodan ajalta. Surullinen kohtalo suomussalmelaisten menettäessään kirkonkylänsä ja monen siviilin kotitalonsa. Toisaalta koko meidän suomalaisten kannalta Raatteentien taistelu oli onnekas. Suomalaisten sisulla ja talvisiin olosuhteisiin tottuminen johti voitokkaaseen lopputulokseen ja saimme pitää yhtenäisen Suomen. Nämä Suomussalmella olevat muistomerkit kertovat omaa tarinaa sotaan liittyen. Raatteen Portin alueella on Talvisodan monumentin …

Jatka artikkeliin Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Raatteentie, Suomussalmi, osa 2

Täällä on miehet vartioineet katseilla rajan yli tähynneet Paikka on syrjässä paikassa hiljaisessa Synkän historia kokema nyt rauhassa uinuva Raatteen Vartiomuseo Raatteen tien päässä kuntakeskuksesta n. 40 km itään ja n. 2,5 km valtakunnan rajasta on punainen rakennus, Raatteen Vartiomuseo, joka toimi aikoinaan Raatteen Vartioasemana. Rajavartiointi aloitettiin Raatteella Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918. Maaliskuun lopulla komennettiin …

Jatka artikkeliin Raatteentie, Suomussalmi, osa 2

Raatteentie, Suomussalmi, osa 1

Tuli viimein Raatteentielle hiljaisuus ja rauha.Puomi on taas alhaalla, ei aseet enää pauhaa.Korpi itkee muistojaan, on siitä monta vuotta.Suomi on taas on vapaa maa, taisteltu ei suotta.Sanat ovat lainattu Korsuorkesterin sanoituksesta "Raatteentie" Raatteen tien taistelut ovat maailmankuulut ja kuuluvat maailmanhistorian merkittävimpiin taisteluihin talvisodan (30.11.1939 - 13.3.1940) aikana. Meidän pieni Suomen maamme säilytti Raatteen tien taisteluiden …

Jatka artikkeliin Raatteentie, Suomussalmi, osa 1