Kappelimäen luontopolku, Kuusiston linnanrauniot

Kuule hiljaisuus Mene ajassa taaksepäin Kuule askeleet rauhalliset Sulje silmäsi Näet edessäsi Miehet, naiset uskovaiset Polkua kulkemassa Hartaat ilmeet kasvoillaan kohti Kappelimäkeä Saavuttaessa Kuusiston Linnanraunioiden p-paikalle, matkan voi taittaa polkua pitkin läpi peltojen. Hyvä tuuri jos sattuu, voi törmätä lampaisiin. Polku johdattaa kohti Kuusiston kartanoa tai mahdollisuus on oikean kohdan löytyessä kiertää linnanraunioille Kappelimäen kautta. …

Jatka artikkeliin Kappelimäen luontopolku, Kuusiston linnanrauniot

Kuusiston piispanlinnanrauniot, Kaarina, Varsinais-Suomi

On täällä olleet puitteet komeat linnassa piispat asuneet turvaa pitäneet Turkua idästä suojanneet Kunnes vaihtui uskonto Tuli kuninkaan käskynanto Piispanlinna purkakaa paikalta kaikki poistukaa Jäljellä jäi rauniot melkoiset kivikasat.Historiaa hitusen muureilla linnan nähdä saamme Kuusiston piispanlinna Piikkiönlahden rannalla oli aikoinaan Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Siellä piispat hallitsivat Suomen hengellistä ja maallista elämää. Komeimmillaan ja …

Jatka artikkeliin Kuusiston piispanlinnanrauniot, Kaarina, Varsinais-Suomi

Kaarina Maununtytär

Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuningatar, kuningas Eerik XIV:n puoliso. Kuningattarena hänen aikansa jäi lyhyeksi, sillä hän vaikutti Ruotsin kuningattarena vain 87 vuorokautta.Kaarina Maununtytär syntyi 6.11.1550 Tukholmassa. Hänen vanhempansa olivat Uplannissa syntyneitä suomalaisia. Isä Måns (Maunu) oli Ruotsin jalkaväen sotilas eli nihti ja äiti Ingrid talonpoikaissäätyläinen. Perhe muutti Tukholmaan, jossa Kaarina syntyi. Kaarinan ollessa pieni, hänen …

Jatka artikkeliin Kaarina Maununtytär

Kuussalon Kaarina, Kangasala

Kangasalan kirkon ulkoseinässä on verikivi, joka vuotaa verta. Verikiveen liittyy perimätarina Kuussalon Kaarinasta. Kaarina, talonpoikaisnainen, asui Kuussalon kylässä Kangasalla. Nuori aatelismies iski silmänsä kauniiseen Kaarinaan ja rakastui häneen sydänjuuriaan myöten. Miehen suku ei voinut hyväksyä nuorten suhdetta. Olihan täysin käsittämätöntä 1600-luvulla talonpoikaistytön ja aatelismiehen avioliitto. Säätyerot olivat vallalla ja miehen suku sai juoniteltua Kaarinan noidaksi …

Jatka artikkeliin Kuussalon Kaarina, Kangasala

Liuksialan kappeli, Kangasala, Pirkanmaa

Liuksialan kartanon mailla, peltojen keskellä, kiviaidan ympäröimänä on Liuksialan kappeli, jonka on suunnitellut Josef Stenbäck. Kappelin rakennutti kartanon omistaja Jalmari Meurman vuosina 1917-1932.Kappelin ympärillä on yksityinen kartanon hautausmaa. Itse kappeli on suljettu, joten kappelista ei ole sisäkuvia. Tämä kappeli liittyy niin vahvasti Kangasalan historiaan kuten seurakunnan historiaan, joten tämä paikka oli välttämätön käydä katsomassa. Kappelin …

Jatka artikkeliin Liuksialan kappeli, Kangasala, Pirkanmaa

Kangasalan kirkko, Pirkanmaa

Sakari Topeliuksen sanoittama laulu Kesäpäivä Kangasalla soi päässämme tutustuessamme Kangasalan kirkkoon. Kangasala on kaupunki Tampereen kupeessa noin 17 km päässä. Kangasalla on ollut asutusta jo kivikaudella ja asiakirjoissa mainitaan Kangasalan nimi vuonna 1403.Kangasalan seurakunta erosi omaksi seurakunnakseen Pirkkalan seurakunnasta 1300-luvun jälkeen ja jo vuonna 1366 Kangasalalla mainitaan olleen oma kirkkoherra.Oletko kuullut verikivestä kirkon seinässä? Kangasalan …

Jatka artikkeliin Kangasalan kirkko, Pirkanmaa

Elokuvateatteri Imatran tulipalo 1927, Tampere

(Kansikuva; Elokuvateatteri Imatran palo. 1927-1927 Kyttälä XI, Hämeenkatu, Tampere. Tampereen historialliset museot. Lähde Finna.) Aurinkoinen lokakuun sunnuntaipäivä 23. lokakuuta vuonna 1927 oli saanut tamperelaiset liikkeelle viettämään leppoisaa vapaapäivää. Puistot, kahvilat, ravintolat ja teatterit olivat täyttyneet ihmistä. Päivän vaihtuessa iltaan elokuvateatteri Imatrassa esitettiin amerikkalainen mykkäfilmi Muukalaislegioonan tytär. Elokuvateatteri oli täynnä ihmisiä, suurin osa oli eri tehtaiden …

Jatka artikkeliin Elokuvateatteri Imatran tulipalo 1927, Tampere

Ruotsinsalmen meritaistelut, Kotka

Kotkan edustalla on käyty pohjoismaiden suurimmat meritaistelut vuonna 1789-1790. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea pitkin 1743 solmitun Turun rauhan sopimuksen mukaan 1780-luvulla. Ruotsin kuningas Kustaa III ei tyytynyt sopimukseen ja halusi saada takaisin menetetyt alueet Venäjältä. Kustaa III oli valmistellut sotaa pitkään, mutta halusi hyökkäyksen tulevan Venäjän puolelta ja näin tapahtuikin 11. heinäkuuta 1788 …

Jatka artikkeliin Ruotsinsalmen meritaistelut, Kotka

Höyrylaiva Kurun onnettomuus 1929, Tampere

Kirjoittaessani Pyynikin näkötornista, tuli eteeni tämä höyrylaiva Kurun uppoaminen Näsijärven edustalla lauantaina 7. syyskuuta 1929. Mielenkiinnosta tutustuin tapahtumaan ja päätin kirjoittaa tästä Suomen suurimmasta ja pahimmasta sisävesillä tapahtuneesta vesiliikenneonnettomuudesta. Toivottavasti tykkäätte tästä erilaisesta kirjoituksesta poiketen blogin muista kirjoituksista. Ihmisiä oli kokoontunut Tampereen Mustalahden sataman rantaan vilkuttaakseen jäähyväisiä matkaan lähtijöille ja katsellen höyryaluksen jälkeen jättämää vesivanaa …

Jatka artikkeliin Höyrylaiva Kurun onnettomuus 1929, Tampere

Kun Kuopio meinasi hukkua, 30.6.1973

Kuopion seudulla ukkonen jyrisi, salamoi ja satoi rankasti kaatamalla. Taivaan portit olivat auenneet. Sunnuntain Savon Sanomat 1.7.1973 otsikoi "Taivaalta tuli mahtava tuhonsade". Aamuyöllä noin kello kolme alkanut ukkossade jatkui peräti kymmenen tunnin ajan Kuopion seudulla. Aamulla yhdeksän aikaan sadetta saatiin runsaimmin ja ukkosrintama väistyi vähitellen kohti itää puoleen päivään mennessä. Jälkeen jäivät rankkasateen aiheuttamat lohduttomat …

Jatka artikkeliin Kun Kuopio meinasi hukkua, 30.6.1973