Kajaanin yksi hienoimmista nähtävyyksistä on viehättävä Paltaniemen alue Kajaanin lentoaseman läheisyydessä. Alueella voi nauttia historian havinasta kylämaisemineen, kuvitella kulkevansa Eino Leinon jalanjäljissä ja pulahtaa kesäisin uimaan virkistävään Oulujärveen upealta hiekkarannalta. Tutustua Paltaniemen kuvakirkkoon, ihailemaan hienoja kuvituksia kirkon seinillä ja katossa.
Paltaniemen kuvakirkko on valmistunut Kajaanin Paltaniemelle Oulujärven rannan läheisyyteen vuonna 1726. Kirkko vihittiin käyttöön kynttilänpäivänä 1727, mutta sisustuksen se on saanut vasta vuonna 1781.

Paltaniemen kirkko ei ole Kainuun ensimmäinen kirkko eikä ensimmäinen kirkko Paltaniemellä. Aikojen alussa koko Kainuu kuului kirkollisesti Liminkaan vuoteen 1559 saakka. Tällöin nimenä oli Oulujärven erämaaseurakunta ja ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansalon saareen, jossa kirkko tuhoutui rappasodissa vuonna 1581. Seuraava kirkko rakennettiin Paltaniemelle, Kirkkoniemeen, lähelle rantatörmää vuonna 1599 ja seurakunnan nimeksi tuli Paltamon emäseurakunta. Kirkko tuhoutui maanjäristyksen seurauksena rantatörmän vyöryssä 1626. Kolmas Kainuun kirkko ja toinen Paltaniemen kirkko valmistui 1665 myös Kirkkoniemelle, mutta kirkko poltettiin isonvihan aikana vuonna 1716 Kajaanin linnan tuhoamisen jälkeen. Seuraava, uusi kirkko aiottiin rakentaa samalle paikalle, missä kaksi edellistä kirkkoa olivat olleet, mutta rantatörmän vaarallisuudesta johtuen kirkko päätettiin rakentaa nykyiselle paikalle.
Kainuun neljäs ja paltaniemen kolmas kirkko on rakennettu etelä-pohjalaiseen kirkonrakentajasukuun kuuluvan vöyriläisen Johan Simonpoika Knubbin johdolla. Knubbin ohella kirkon rakentamissen osallistui 24 kirvesmiestä.

Kirkko on tasavartinen, keltainen puinen ristikirkko. Länsipäässä on matala torni, joka oli tarkoitettu kellotorniksi, mutta kellojen todettiin olevan liian raskaat, joten kelloille rakennettiin kelloille uusi barokkityylinen kellotapuli. Kirkon nykyinen näkyvillä oleva barokkityylinen ulkoasu on vuodelta 1840-luvulta.

Kellotapuli on valmistunut 1768 – 1769. Kellotapulissa olevat kirkonkellot ovat vuosina 1622 ja 1685 valetut ja ovat ensimmäisistä kirkoista ainoita säilyneitä esineitä.

Kirkko on iällisesti vanha, mutta kuuluisaksi sen tekee kauniit seinä- ja kattomaalaukset, jotka ovat kehystetty rokokooaiheisilla kehyksillä ja ne ovat yhdistetty toisiinsa kukkaköynnöksin.

Maalaukset ovat kuuluisan vihantilaisen kirkkomaalarin Emanuel Granbergin pensselistä vuosilta 1778-1781. Samalla Granberg valkaisi kirkon sisäosat. Jossain vaiheessa maalausten epäiltiin olleen kuuluisan kirkkomaalarin Toppeliuksen käsialaa, mutta tämä on todettu virheelliseksi tiedoksi. Maalaukset esittävät Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumia. Maalauksia on restauroitu ”Lankkumaalariksi” haukutun Pekka Qfeflander johdolla vuonna 1851, jolloin yritettiin entistää kolmea, saarnastuolin ja alttarin välistä sijaitsevaa maalausta, joskin siinä epäonnistuttiin ja maalaukset menettivät alkuperäisen loistonsa. Vuosina 1937-1942 restaurointi onnistui paremmin.

Yllä olevat kuvat kirkon sisätiloista, vas. kuvaaja Martti Jokiniemi 2001 ja oikea, kuvaaja Marja-Terttu Knapas 1974. Museovirasto, Lähde Finna.

Puuseppä Zachir Bonge on valmistanut vuonna 1769 kirkon saarnastuolin, alttaritaulun kehyslaitteen ja kuorin kirkkosalista erottavan aidan vuonna 1760. Penkit lienevät samalta vuosikymmeneltä, kuitenkin ne edustavat vaatimatonta ja korutonta ajan historiaa. Penkit kertovat tarinaa ihmisten olleen huomattavasti pienempiä kuin nykyaikana. Nykyajan ihmiselle penkeillä istuminen oli hieman ahdasta jalkatiloiltaan.

Kirkon ympärillä on vanha metsähautausmaa, jota kutsutaan myös vainajien varvikoksi. Kirkko ja hautausmaa on perustettu kuivalle mäntykankaalle. Kirkon ja kellotapulin eteläpuolella on kirkon vanhin hautausmaan osa. Hautausmaan osassa on pieni hautakappeli, jossa lepää kihlakunnantuomari C. P. Flander.

Kirkon pohjoispuolella on Keisarin talli, joka on siirretty tälle paikalle vuonna 1826 Vuolijoen Haapalan talosta. Keisarintalli liittyy Aleksanteri I;n Kainuun vierailuun vuonna 1819.
Mustavalkoinen kuva, Keisarintalli ja kellotapuli. M. L. Carstens, kustantaja 1907-1909. Museovirasto, Lähde Finna.

Eino Leino kuuluu vahvasti Paltaniemen historiaan. Kirkon läheisyydessä on Eino Leino-talo, joka on kopio Leinon kotitalosta Hövelöstä. Eino Leino-talo on nähtävyys ja erilaisiin tapahtumiin varattava talo. Eino Leinon vanhemmat ja kolme siskoa on haudattu kirkon ympärillä olevaan hautausmaahan.
Elias Lönnrot osti maaliskuussa 1834 Paltaniemellä sijaitsevan Hövelön rovastinna Aejmelaeukselta. Hän ei kuitenkaan asunut siinä kauan, kunnes myi sen talon eteenpäin. Paltaniemellä asuessaan hänen kynästään syntyi Kalevala.

Kirkkoniemessä, missä varhaisemmat kirkot sijaitsivat, on nähtävillä muistomerkki. Kirkon ympärillä on ollut hautausmaa vuosina 1599-1717, mutta siitä ei ole jäljellä mitään. Mielessään voi kuvitella mahdollisten hautojen paikat alueella kävellessä. Rantatörmästä on kuitenkin löydetty luulöytöjä rantatörmän valuessa Oulujärveen. Kirkkoniemi kuuluu Paltamon seurakunnalle, vaikka Paltaniemi on Kajaanin kaupunginosa.

Paltaniemen kirkko kuuluu Paltamon seurakuntaan. Kirkko mahtuu noin 800 henkilöä.
Kirkossa ei ole lämmitystä, sähköä eikä äänentoistolaitteita. Urkuja ei ole, mutta mekaaninen harmooni hoitaa musiikin soittamisesta. Kirkko on talvisin auki vain varauksesta ja varauksia hoitaa Kajaanin srk kirkkoherranvirasto.

Kirkko on kesäisin auki, mutta aukioloajat kannattaa tarkastaa Paltamon srk sivustolta. Kirkko on erittäin suosittu vihkikirkko ja siellä pidetään myös kesäjumalanpalveluksia.

Paltaniemen kuvakirkko
Paltaniementie 851
87850 Paltaniemi

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.